ʻOku Totonu Ke Ke Falala ki Hoʻo ʻUluaki Vakaí?
LOLOTONGA ʻa e tangutu fiemālie ʻa ha toketā ʻi hono loto falé, naʻá ne sio ʻi ha polokalama he televīsoné naʻe fakaʻekeʻeke ai ha minisitā fakapuleʻanga ʻo ʻAilani. Hili ʻene siofi fakalelei ʻa e mata ʻo e minisitaá, naʻe fakatokangaʻi ʻe he toketaá ha meʻa naʻá ne fakakaukau ko e fakaʻilonga ia ʻo ha foʻi ngungu. Naʻá ne fakatokanga ange ki he minisitaá ke ʻave ia ʻo sivi he vave tahá.
Ko hono ʻiloʻi ko eni ʻo e mahakí naʻe ʻosi angé naʻe tonu ʻaupito pē ia. Naʻe maʻu ʻe he toketā ko iá ʻa e malava ke fai ha fakafuofua lelei ʻaki ʻa e foʻi sio ʻataʻatā pē ki ha tokotaha mahaki. Kae kehe, ʻoku ongoʻi ʻe he niʻihi ʻoku nau maʻu ʻa e malava ko iá ʻi heʻene hoko mai ki hono fakafuofuaʻi ʻa e ʻulungaanga, angaʻitangata, mo e tuʻunga falalaʻanga ʻo e kakaí.
ʻI he faai mai ʻa e ngaahi senitulí, kuo feinga ʻa e kau fakatotoló ke maʻu ha founga vakai fakasaienisi ki he malava ko ia ke ʻiloʻi ʻa e ʻulungaanga ʻo ha taha ʻi hono fōtunga hā mai fakaesinó. ʻOku nau ui ia ko e physiognomy, ʻa ia ʻoku fakamatalaʻi ʻe he Encyclopædia Britannica “ko ha fakafeangai ʻoku taku ʻoku fakasaienisi ki he ngaahi tōʻonga fakaeangaʻitangatá ʻa ia ʻoku fakaeʻa mai nai ʻe he fōtunga ʻo e matá pe ko e faʻunga mo e fuo ʻo e sinó.” ʻI he senituli hono 19, ko e kau ako ko ia ki he faʻahinga ʻo e tangatá, ʻo hangē ko Francis Galton, ʻoku tokouaʻaki ʻe Charles Darwin, pea mo e kau ako fekauʻaki mo e faihiá, ʻo hangē ko Cesare Lombroso ʻo ʻĪtalí, naʻá na fokotuʻu mai ha ngaahi fakakaukau mo ha ngaahi founga meimei tatau ʻa ia talu mei ai ko hono lahi tahá kuo mātangalo atu.
Neongo ia, ʻoku tui ʻa e kakai tokolahi ʻoku malava ke maʻu ha fakafuofua alafalalaʻanga ʻo fekauʻaki mo ha tokotaha ʻaki ʻa e vakai pē ki hono fōtunga hā mai ki tuʻá. ʻOku totonu ke fai ha falala ki he ngaahi ʻuluaki vakai peheé?
Fakamāuʻi ʻAki ʻa e Fōtungá
Ko ha fakatātā maheni ʻo e faifakamaau—pe fakamaauhalaʻi—ʻaki ʻa e ʻuluaki vakaí pē ʻoku maʻu ia ʻi he tohi Fakatohitapu ʻo e ʻUluaki Sāmiuelá. Naʻe tataki ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻa e palōfita ko Sāmiuelá ke ne pani ha mēmipa ʻo e fāmili ʻo Sesé ke hoko ko e tuʻi he kahaʻú ʻo ʻIsileli. ʻOku tau lau: “ʻI he . . . omi [ʻa e ngaahi foha ʻo Sesé], ʻo ne sio kia Eliapi, naʻa ne pehe, Ta ko e pani ʻa e ʻAfiona ʻoku tau feaʻao. Ka ka folofola ʻa e ʻEiki kia Samiuela, ʻOua naʻa tokangaʻi hono fotunga, pe ko hono maʻolunga; he kuo u liʻaki ia: he talaʻehai ko e fai ki he sio ʻa e tangata; he ʻoku sio ʻa e tangata ki he mata, ka ʻoku sio ʻa e ʻEiki ki he loto.” Ko e meʻa tatau naʻe toutou leaʻaki ki he ngaahi foha kehe ʻe toko ono ʻo Sesé. ʻI hono fakamulitukú, ʻo kehe ia mei he anga ʻo e fakakaukau ʻa e palōfitá pea mo Sesé, naʻe fili ʻe he ʻOtuá ke hoko ko e tuʻi ki he kahaʻú ʻa e foha hono valú—ʻa Tēvita—ko ha kiʻi talavou ʻa ia naʻe ʻikai teitei fakakaukau ha taha ke ui mai.—1 Sāmiuela 16:6-12.
ʻOku ʻikai ke fuʻu kehe ʻa e ngaahi meʻá he ʻahó ni. ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuo maliu atú, ʻi Siamane, ko ha palōfesa ako fekauʻaki mo e faihiá naʻá ne fakahoko ha kiʻi fakatotolo ʻo kau ki ai ʻa e kau ako lao ʻe toko 500. Naʻe ʻi ai ʻa e “kau fakaafe” ʻe toko 12 naʻe ʻikai ke nau ʻiloʻi. Naʻe kau ʻi he faʻahingá ni ʻa e pule polisi fakalotofonuá mo e tokotaha talatalaaki fakalotofonuá, tauhi paʻanga ʻa e ʻunivēsití mo e ʻōfisa fetuʻutaki ʻa ha kautaha ki he kakaí, ko ha kau loea mo e kau ʻōfisa he fakamaauʻangá, mo e kau faihia kuo fakahalaiaʻi ʻe toko tolu. Ko e kau akó naʻe fiemaʻu ke nau tala mai ʻa e ngāue ʻa e tokotaha taki taha ʻo e kau fakaafé pea pehē foki, ko fē ʻi he kau fakaafé naʻe pau ke ne ngāueʻi ha tautea tuku pilīsone pea mo e hia ko ia naʻá ne faí. Ko e kotoa ʻo e meʻá ni naʻe pau ke fakatefito ʻataʻatā pē ʻi honau fōtunga hā maí pea mo e ngāue naʻa nau pehē ʻoku nau fai ʻi honau taimi ʻataá.
Ko e hā ʻa e olá? Ko e pēseti nai ʻe 75 ʻo e kau akó naʻa nau lavameʻa ʻi hono tuhuʻi atu ʻa e kau faihia moʻoni ʻe toko tolú. Ka ko ha ʻavalisi ʻo e pēseti ʻe 60 ʻo e kau akó naʻa nau toe pehē foki ko e kau maumau lao ʻa e toko hiva kehe ʻo e kau fakaafé, ʻa ia naʻe ʻikai hanau lēkooti faihia. Ko e tokotaha talatalaaki fakalotofonuá naʻe fakakaukau ʻa e toko 1 mei he toko 7 ʻo e kau akó ko ha tokotaha fakatau faitoʻo kona tapu nai ia, pea ko e pule polisí naʻe fakakaukau ʻa e toko 1 mei he toko 3 ʻo kinautolu ko ha tokotaha kaihaʻa ia! Ko e fakafuofua makatuʻunga he vakaí ʻe malava ke taumamaʻo ʻaupito ia. Ko e hā hono ʻuhingá?
Fōtunga Hā Maí ʻOku Lava ke Fakatupu Takihala
ʻI he taimi ʻoku tau fuofua fetaulaki ai mo ha taha, ʻoku tau hehema ke faʻu ha ngaahi fakakaukau fekauʻaki mo e tokotahá ʻo fakatuʻunga ʻi heʻetau hokosia ʻi he kuohilí. ʻOku tau hehemangofua ai ke fai ha fakakalasi mo fakamāuʻi ia ʻo makatuʻunga ʻi ha faʻahinga sīpinga fakaefakakaukau pau. Tānaki atu ki he fōtunga hā mai fakaesinó, te tau fakafuofuaʻi pe fakamāuʻi nai ʻa e tokotahá koeʻuhí ko hono fonuá, matakalí, tuʻunga fakasōsialé, pe lotú.
Kapau ko e fakakaukau ʻoku tau maʻu ʻo fekauʻaki mo e tokotaha ko iá ʻoku ʻosi angé ʻoku moʻoni, ʻoku tau fiefia ʻi heʻetau fakafuofua leleí, pea ʻe toe mālohi ange ai ʻetau tui ʻe lava ke tau falala ki heʻetau ʻuluaki vakaí. Kae kehe, ʻi he taimi ʻoku tau fakatokangaʻi ai kuo tau maʻu ha fakamulituku mātuʻaki halá, ʻoku fēfē ʻa ʻetau fakafeangaí? Kapau ʻoku tau faitotonu, ʻoku totonu ke tau liʻaki ʻa e fakakaukau kuo tau tomuʻa maʻu ʻi hotau ʻatamaí pea kumi ki he ngaahi foʻi moʻoní. He ka ʻikai, te tau fai nai ai ki he niʻihi kehé ha tōʻonga fakatupu maumau lahi pea naʻa mo ha faihala mafatukituki, koeʻuhí pē ko ʻetau hīkisia ʻi heʻetau tui ʻoku tau poto ange ʻi he faifakamāú.
Ko e fakamāuʻi ʻaki ʻa e fōtungá ʻe lava ke fakatupu maumau ʻo ʻikai ngata pē ki he tokotaha ʻoku fakamāuʻí kae toe pehē foki ki he tokotaha ʻokú ne fai ʻa e fakamāú. Ko e fakatātaá, ʻi he ʻuluaki senitulí, naʻe fakafisi ʻa e kau Siu tokolahi ke fakakaukau ki he malava ko ia ke hoko ʻa Sīsū ko e Mīsaia naʻe talaʻofá. Ko e hā hono ʻuhingá? ʻI he fakatuʻunga ʻenau ngaahi fakakaukaú ʻi he fōtunga hā mai ki tuʻá, ko e meʻa pē naʻa nau sio ki aí ko e foha ʻo ha tufunga mei he feituʻu ʻutá. Neongo naʻe maongo kiate kinautolu ʻa e ngaahi lea poto ʻa Sīsuú mo ʻene ngaahi ngāue fakaofó, naʻa nau fakafisi ke tui ʻe lava ke ne mahulu hake ʻi he meʻa naʻa nau ʻosi tui ki aí, ʻa ia naʻe makatuʻunga ʻi he ngaahi fakakaukau naʻa nau tomuʻa maʻú. Ko ʻenau tōʻonga fakakaukaú naʻe ʻai ai ʻa Sīsū ke fakahanga ʻene tokangá ki he niʻihi kehé, ʻo ne pehē: “Ko ha palōfita ʻoku fakaʻapaʻapaʻi ia ʻi he feituʻu kotoa tuku kehe ʻa hono feituʻu tupuʻangá pea ʻi hono falé tonu.”—Mātiu 13:54-58.
Ko e kau Siu ko iá ko e mēmipa kinautolu ʻo ha puleʻanga ʻa ia naʻa nau tatali ki he Mīsaiá ʻi ha ngaahi senituli. Ke fakaʻatā ʻenau ʻuluaki vakaí ke ne taʻofi kinautolu mei hono ʻiloʻi ʻa e Mīsaiá ʻi he faifai ʻo ne aʻu maí naʻe taki atu ia ki ha mole lahi fakalaumālie. (Mātiu 23:37-39) Naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi tomuʻa fehiʻa pehē ki he kau muimui ʻo Sīsuú. Naʻe ʻikai moʻoni ke tui ʻa e kakai tokolahi ko ha kiʻi kulupu ʻo ha kau tangata toutai māʻulalo, ʻa ia naʻe fehiʻanekinaʻi ʻe he faʻahinga naʻe akó mo e kau taki ʻo e lotu tefitó, ʻe lava ke ʻi ai ha meʻa mahuʻinga ke nau leaʻaki. Ko e faʻahinga naʻe hokohoko atu ʻenau falala ki heʻenau ʻuluaki vakaí naʻe mole meiate kinautolu ʻa e faingamālie fisifisimuʻa ʻo e hoko ko e kau muimui ʻo e ʻAlo ʻo e ʻOtuá.—Sione 1:10-12.
Ko e Niʻihi Naʻe Liliu ʻEnau Fakakaukaú
Naʻe ʻi ai ʻa e niʻihi naʻa nau moʻui ʻi he taimi ʻo Sīsuú naʻa nau anga-fakatōkilalo feʻunga ke liliu ʻenau fakakaukaú ʻi heʻenau sio ki he fakamoʻoní. (Sione 7:45-52) Naʻe kau ʻi he faʻahingá ni ha niʻihi ʻi he fāmili ʻo Sīsuú, ʻa ia naʻa nau ʻuluaki fakamaʻamaʻaʻi ʻa e malava ki ha taha ʻi honau kāingá ke hoko ko e Mīsaiá. (Sione 7:5) Ko e meʻa leleí, ʻi he faai atu ʻa e taimí naʻe liliu ʻenau fakakaukaú pea tui kiate ia. (Ngāue 1:14; 1 Kolinitō 9:5; Kalētia 1:19) ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻi ha ngaahi taʻu ki mui ai ʻi Loma, ko e niʻihi ʻo e kau fakafofonga ʻo e kakai Siú naʻa nau loto-lelei ke fanongo tonu ki he ʻapositolo ko Paulá kae ʻikai falala ki he ngaahi talanoa sasala naʻe fakamafola holo ʻe he ngaahi fili ʻo e lotu faka-Kalisitiané. ʻI he hili ʻa e fanongó, ko e niʻihi ʻo kinautolu naʻa nau hoko ʻo tui.—Ngāue 28:22-24.
ʻI he ʻahó ni, ʻoku maʻu ʻe he tokolahi ʻa e fakakaukau ʻikai lelei ʻo fekauʻaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ko e hā hono ʻuhingá? ʻI he ngaahi tuʻunga lahi tahá, ʻoku ʻikai hoko iá koeʻuhí ko haʻanau sivisiviʻi ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻá pe kuo nau fakamoʻoniʻi ʻoku taʻefakatohitapu ʻa e ngaahi tui mo e ngaahi tōʻonga ʻa e Kau Fakamoʻoní. Ka, ʻoku ʻikai pē lava ke nau tui ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku malava ke nau maʻu ʻa e moʻoní ʻi he malaʻe ʻo e lotú. Hangē ko ia te ke manatuʻí, ʻoku tatau tofu pē eni mo e anga ʻo e vakai naʻe maʻu ʻe he tokolahi ʻi he ʻuluaki senitulí ki he muʻaki kau Kalisitiané.
ʻOku ʻikai fai ha ofo ʻi hono fai ʻa e ngaahi lea ʻikai lelei pe lea tuku hifo ki he faʻahinga ʻoku nau feinga ke muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí naʻe fakatokanga ʻa Sīsū ki hono kau muimui moʻoní: “Te mou hoko ko e fehiʻanekina ʻe he kakai kotoa pē koeʻuhi ko hoku hingoá.” Ka naʻá ne fakalototoʻaʻi kinautolu ʻaki ʻa e ngaahi leá ni: “Ko ia kuó ne kātaki ʻo aʻu ki he ngataʻangá ko e tokotaha ia ʻe fakahaofí.”—Mātiu 10:22.
ʻI he talangofua ki he fekau ʻa Sīsuú, ʻoku ngāue mālohi ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová he ʻahó ni ke ʻoatu ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ki he kakaí ʻi māmani lahi. (Mātiu 28:19, 20) Ko e faʻahinga ʻoku nau mātuʻaki fakafisi ke fanongó ʻe mole nai meiate kinautolu ʻa e faingamālie ʻo e fou atu ʻi he hala ki he moʻui taʻengatá. (Sione 17:3) Fēfē nai koe? ʻE tataki koe ʻe he ʻuluaki vakaí ʻataʻatā pē mo e ngaahi fakakaukau ʻokú ke tomuʻa maʻú, pe te ke loto-lelei ke sivisiviʻi ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻá ʻaki ha ʻatamai fiefanongo? Manatuʻi: Ko e ngaahi fōtunga hā maí ʻe lava ke fakatupu takihala pea ko e ngaahi vakaí ʻe lava ke hala; ka ko hano sivisiviʻi taʻefilifilimānako ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻá ʻe lava ke iku atu ia ki ha ngaahi fakaʻohovale lelei.—Ngāue 17:10-12.
[Fakatātā ʻi he peesi 29]
Ko ʻenau ʻuluaki vakaí naʻe taki atu ai ʻa e kau Siu tokolahi ke fakafisingaʻi ʻa Sīsū ko e Mīsaiá ia
[Fakatātā ʻi he peesi 30]
ʻOku makatuʻunga hoʻo fakakaukau ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he anga hoʻo vakaí pe ʻi he ngaahi moʻoniʻi meʻá?