TALANOA KI HE MOʻUÍ
Vēkeveke ke Tauhi kia Sihova—ʻI ha Feituʻu Pē
Ko e ʻuluaki taimi ia naʻá ku malanga toko taha aí. Naʻá ku loto-siʻi ʻaupito ʻo tetetete ai hoku ongo vaʻé ʻi he taimi kotoa naʻá ku ʻalu ai ʻi he malangá. Ka ko e meʻa naʻá ne ʻai ke toe faingataʻa angé ko e tokolahi taha ʻo e kakaí naʻe ʻikai ke nau fiefanongo mai. Naʻe ʻita ʻaupito ʻa e niʻihi ʻo nau pehē te nau tā au. Lolotonga ʻa e ʻuluaki māhina ko ia ʻo e ngāue tāimuʻá, naʻá ku tufa ʻa e kiʻi tohi pē ʻe taha!—Markus.
NAʻE hoko ia ʻi he 1949. Ka ko ʻeku talanoá ʻoku kamata ia ʻi he ngaahi taʻu lahi ki muʻa heni. Naʻe fanauʻi au ʻi he 1927 ʻi he fakatokelau ʻo Drenthe, ʻi Netaleni. Ko e fika fā au ʻi he fānau ʻe toko fitu. Ko ʻeku tangataʻeikí, ʻa Hendrik, ko ha tokotaha tuitui sū mo ngoue. Ko homau ʻapí naʻe tuʻu ʻi ha hala kelekele ʻi he feituʻu ʻutá. Ko e tokolahi taha homau ngaahi kaungāʻapí ko e kau faama, pea naʻá ku fiefia ʻi he moʻui ʻi he fāmá. ʻI he 1947, naʻá ku ako ai ʻa e moʻoní mei he taha ʻo homau ngaahi kaungāʻapí. Ko hono hingoá ko Theunis Been. Naʻe ʻikai te u saiʻia ʻia Theunis ʻi he taimi naʻá ku ʻuluaki fetaulaki ai mo iá. Ka ʻi he hili ʻene hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ku fakatokangaʻi naʻá ne anga-fakakaumeʻa ange. Naʻá ku loto ke ʻilo ʻa e ʻuhinga naʻá ne liliu aí. Ko ia ʻi he taimi naʻá ne talanoa mai ai fekauʻaki mo e talaʻofa ʻa e ʻOtuá ki ha māmani palataisí, naʻá ku fanongo kiate ia. Naʻe vave ʻeku tali ʻa e moʻoní, pea naʻá ma hoko ʻo kaungāmeʻa lelei.a
Naʻá ku kamata malanga ʻi Mē 1948 pea naʻá ku papitaiso ʻi he māhina ʻe taha ki mui ai, ʻi Sune 20 ʻi ha fakataha-lahi ʻi Utrecht. Naʻá ku kamata tāimuʻa ʻi Sanuali 1, 1949 pea naʻe vaheʻi au ki ha kiʻi fakatahaʻanga ʻi Borculo. Naʻe pau ke u fononga ʻi he kilomita ʻe 130 (maile ʻe 80) nai ke aʻu ki ai, ko ia naʻá ku fili ke ʻalu pasikala. Naʻá ku fakakaukau ʻe feʻunga pē mo e houa ʻe ono. Ka koeʻuhí ko e ʻuha lahí mo e mālohi ʻa e matangí, naʻe feʻunga mo e houa ʻe 12, neongo naʻá ku ʻalu lēlue ʻi he konga ʻo e fonongá! Naʻá ku aʻu ki ha ʻapi ʻo ha fāmili Fakamoʻoni ʻi he fuoloa ʻa e poʻulí. Ko e feituʻu eni naʻá ku nofo ai lolotonga ʻeku tāimuʻa ʻi he feituʻú.
Hili ʻa e taú, naʻe siʻisiʻi ʻaupito ʻa e meʻa naʻe maʻu ʻe he kakaí. Naʻe ʻi ai hoku suti pē ʻe taha ʻa ia naʻe fuʻu lahi pea mo e talausese ʻe taha naʻe fuʻu nounou. Ka naʻe tāpuakiʻi au ʻe Sihova ʻaki ʻa e ngaahi ako Tohi Tapu lahi neongo naʻe faingataʻa ʻa e malanga ʻi Borculo. Ki mui ai naʻe vaheʻi au ki Amsterdam.
MEI HE FEITUʻU ʻUTÁ KI KOLO
Naʻá ku hiki mei he nofo ʻi he feituʻu ʻutá ke nofo ʻi Amsterdam, ʻa e kolo lahi taha ʻi Netalení. Naʻe fakahāhā ʻe he kakaí ʻa e mahuʻingaʻia lahi ʻi he ongoongo leleí. Lolotonga ʻa e māhina ʻuluakí, naʻá ku tufa ʻa e ʻū tohi ʻo lahi ange ia ʻi he māhina ʻe hiva ʻo ʻeku ʻuluaki vāhenga-ngāué. Naʻe vave ʻeku maʻu ʻa e ako Tohi Tapu laka hake he valú. Hili ʻeku hoko ko e sevāniti ʻi he fakatahaʻangá (ʻoku ui he taimí ni ko e sea ʻo e kulupu ʻo e kau mātuʻá), naʻe kole mai ke u fai ʻeku ʻuluaki malanga maʻá e kakaí. Ka naʻe ʻikai ke u ongoʻi taau ke malanga. Ko ia naʻá ku fiefia ʻaupito ʻi he kole mai ke u hiki ki ha fakatahaʻanga ʻe taha ki muʻa pē ke fai ʻeku malangá. ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻikai te u ʻilo te u fai ʻa e malanga laka hake ʻi he 5,000 ʻi he lolotonga ʻeku moʻuí!
Markus (taupotu ki toʻomataʻú) ngāue ʻi he halá ofi ki Amsterdam ʻi he 1950
ʻI Mē 1950, naʻe vaheʻi au ki Haarlem. Naʻe fakaafeʻi leva au ke kamata ngāue fakasēketi. Naʻe ʻikai lava ke u mamohe ʻi he ʻaho ʻe tolu. Naʻá ku tala ange kia Robert Winkler, ko e taha ʻo e fanga tokoua ʻoku ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻá, naʻe ʻikai te u ongoʻi taau. Ka naʻá ne pehē: “Fakafonu pē ʻa e pepá. Te ke ako ai.” Ko ia hili ha māhina ʻo e akó, naʻá ku kamata ʻi he ngāue fakasēketí. Lolotonga ʻa e ʻaʻahi ki ha fakatahaʻanga, naʻá ku fetaulaki ai mo ha kiʻi finemui tāimuʻa fiefia ko Janny Taatgen. Naʻá ne ʻofa lahi ʻaupito kia Sihova pea ngāue mālohi ʻaupito ʻi he ngāue fakafaifekaú. Ka ki muʻa ke hoko atu ʻeku talanoá, ko hoku uaifí, ʻa Janny, te ne fakamatala ki he founga naʻá ne hoko ai ko ha tāimuʻá pea mo e founga naʻá ma ngāue fakataha ai hili ʻema malí.
NGĀUE FAKATAHA KO HA ONGO MEʻA MALI
Janny: Naʻe hoko ʻeku fineʻeikí ko ha Fakamoʻoni ʻi he 1945 ʻi he taimi naʻá ku taʻu 11 aí. Naʻe vave ʻene ʻilo naʻe fiemaʻu ke ne ako ʻa e Tohi Tapú mo ʻene fānau ʻe toko tolú. Ka naʻe fakafepaki ʻeku tangataʻeikí, ko ia naʻá ne ako mo kimautolu ʻi he taimi naʻe ʻikai te ne ʻi ʻapi aí.
Ko e ʻuluaki fakataha naʻá ku ʻalu ki aí ko ha fakataha-lahi ʻi The Hague ʻi he 1950, pea ʻi he uike ʻe taha ki mui ai naʻá ku ʻalu ki heʻeku ʻuluaki fakataha ʻi he Fale Fakatahaʻangá ʻi Assen, Drenthe. Naʻe ʻita lahi ʻaupito ʻeku tangataʻeikí ʻiate au ʻo ne tala mai ai ke u mavahe mei ʻapi. Ka ki muʻa ke u mavahé, naʻe pehē ʻe heʻeku fineʻeikí, “ʻOkú ke ʻilo ʻa e feituʻu ʻe lava ke ke nofo aí.” Naʻá ku ʻilo ko ʻene ʻuhingá ʻe malava ke u ʻalu ʻo nofo mo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻi he fakatahaʻangá. ʻI he ʻuluaki taimí, naʻá ku nofo mo ha fāmili ʻa ia naʻa nau nofo ofi ki hoku ʻapí. Ka naʻe kei fakatupu palopalema mai pē ʻeku tangataʻeikí, ko ia naʻá ku hiki ki ha fakatahaʻanga ko e kilomita ʻe 95 (maile ʻe 60) hono mamaʻó. Kae kehe, naʻe tala mai leva ʻe heʻeku tangataʻeikí ʻe lava ke u foki ange ki ʻapi. Ko e hā hono ʻuhingá? Naʻá ne fehangahangai mo e kau maʻu mafaí ko ʻene tuli au mei ʻapi ki muʻa ke u fuʻu lahí. Neongo naʻe ʻikai ʻaupito ke ne tali ʻa e moʻoní, naʻe faifai atu pē ʻo ne fakaʻatā au ke u maʻu ʻa e ngaahi fakatahá kotoa pea ʻalu ʻi he ngāue fakafaifekaú.
Janny (taupotu ki toʻomataʻú) tāimuʻa fakataimi ʻi he1952
ʻIkai fuoloa hili ʻeku foki ki ʻapí, naʻe puke lahi ʻeku fineʻeikí pea naʻe pau ke u fai kotoa ʻa e kukí mo e fakamaʻá. Neongo naʻe lahi ʻeku ngāué, naʻá ku hokohoko atu ke fakalakalaka ʻi he moʻoní. Naʻá ku papitaiso ʻi he 1951 ʻi heʻeku taʻu 17. ʻI he taʻu ʻe taha ki mui ai, ʻi he taimi naʻe sai ange ai ʻeku fineʻeikí, naʻá ku ngāue ko ha tāimuʻa fakataimi (tokoni) ʻi he māhina ʻe ua mo e fanga tuofāfine kehe ʻe toko tolu. Naʻa mau nofo ʻi ha vaka lolotonga ʻemau malanga ʻi he feituʻú. Naʻá ku hoko ki mui ai ko ha tāimuʻa tuʻumaʻu. ʻI he taʻu ʻe taha ki mui ai, naʻe ʻaʻahi mai ki heʻemau fakatahaʻangá ha ʻovasia sēketi kei siʻi. Ko Markus ia. Naʻá ma loto ke tauhi lelei ange kia Sihova peá ma fakakaukau ʻe lava ke ma fai eni ko ha ongo meʻa mali. Ko ia naʻá ma mali ʻi Mē 1955.—Koh. 4:9-12.
Homa ʻaho malí ʻi he 1955
Markus: Hili ʻema malí, naʻe vaheʻi kimaua ko e ongo tāimuʻa ki he kolo ko Veendam. Naʻá ma nofo ʻi ha kiʻi loki siʻisiʻi. ʻI he pō kotoa pē, naʻe pau ke ma feʻunuʻaki holo ʻema tēpilé mo e ʻū seá koeʻuhí ke lava ʻo tuku hifo homa mohenga ʻoku pipiki ki he holisí. Ka neongo naʻe siʻisiʻi homa ʻapí, naʻe ʻai ia ʻe Janny ke fakafiemālie.
Hili ʻema ʻi Veendam ʻi he māhina ʻe ono, naʻe fakaafeʻi kimaua ki he ngāue fefonongaʻakí ʻi Flanders, ʻa ia ʻoku ʻi he fakatokelau ʻo Pelisiumé. Ko e kakai ʻi aí ʻoku nau lea ʻi he lea tatau ʻo hangē ko ia ʻi Netalení, ka ʻoku nau leaʻaki ia ʻi ha tō ʻoku kehe. Ko ia ʻi heʻema ʻuluaki aʻu ki aí, naʻe fiemaʻu ʻa e taimi ke ma mahinoʻi ai ʻa e kakaí. ʻI he 1955, ko e kau malanga pē ʻe toko 4,000 nai ʻi he fonuá. ʻI he taimi ní ʻoku laka hake ʻi he kau malanga ʻe toko 24,000!
Janny: Ke kau ʻi he ngāue fefonongaʻakí, kuo pau ki ha taha ke ne loto-lelei ke tauhi ki he ʻOtuá pea tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Naʻá ma ʻalu pasikala ke ʻaʻahi ki he fakatahaʻanga taki taha pea nofo ʻi he ngaahi ʻapi ʻo e fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné. Koeʻuhí naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻama feituʻu tonu ke nofo ai, naʻá ma nofo ʻo aʻu ki he Mōnité pea fononga ki he fakatahaʻanga hoko maí ʻi he pongipongi Tūsité. Naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi faingataʻa, ka naʻá ma fakakaukau maʻu pē ki heʻema ngāué ko ha tāpuaki meia Sihova.
Markus: Neongo naʻe ʻikai ke ma ʻilo ha taha ʻo e fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻi he taimi naʻá ma fuofua hiki ai ki Pelisiumé, naʻa nau anga-lelei ʻaupito mo anga-talitali kakai. (Hep. 13:2) Naʻá ma ʻaʻahi ki he fakatahaʻanga kotoa pē naʻe lea faka-Hōlaní, pea naʻá ma maʻu ai ʻa e ngaahi tāpuaki lahi. Naʻe malava ai ke ma ʻilo ʻa e meimei kotoa ʻo e fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, pea naʻa nau hoko ʻo mātuʻaki mahuʻinga kia kimaua. Kuó ma sio ai ki he tupu hake ʻa e fānau ʻe lauingeau ʻo fakalakalaka ʻi he moʻoní. Naʻa nau fakatapui kinautolu kia Sihova pea fakamuʻomuʻa ʻa ʻene ngāué ʻi heʻenau moʻuí. Pea ʻi he sio ki he tokolahi ʻo kinautolu ʻoku ngāue taimi-kakato kia Sihová kuo ʻomai ai kia kimaua ʻa e fiefia lahi. (3 Sio. 4) Ko e fakalototoʻa ko ení kuo ʻai ai ke faingofua kia kimaua ke hokohoko atu ʻema ngāue kia Sihová ʻaki ʻa e kotoa homa lotó.—Loma 1:12.
KO HA TUʻUNGA FAINGATAʻA MO HA TĀPUAKI MOʻONI
Markus: Talu pē mei heʻema malí, naʻá ma loto ke ʻalu ki Kiliati. Naʻá ma ako lea faka-Pilitānia ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi he houa ʻe taha. Ka naʻe ʻikai ke faingofua ke ako lea mei he ʻū tohí pē. Ko ia naʻá ma mālōlō ʻeveʻeva ki ʻIngilani pea lea faka-Pilitānia lolotonga ʻema malangá. ʻI he 1963, naʻá ma maʻu ai ʻa e tohi ʻe ua mei he ʻuluʻi ʻapitanga ʻi māmani ʻi Brooklyn. Ko e tohi ʻe taha kiate au, pea taha kia Janny. Ko ʻeku tohí ko ha fakaafe ke ʻalu ki Kiliati. Ko e ako māhina ʻe hongofulu ko ení ʻe akoʻi tefito ai ʻa e fanga tokouá ki he founga ke fokotuʻutuʻu ʻa e ngāue fakamalangá. Ko e kalasí naʻe toko 100, pea ko e toko 82 ai ko e fanga tokoua.
Janny: ʻI he tohi naʻá ku maʻú, naʻe kole mai ai ke u lotu pe te u loto-lelei ke nofo ʻi Pelisiume kae ʻalu ʻa Markus ki Kiliati. Kuo pau ke u fakahaaʻi atu naʻá ku loto-mamahi fekauʻaki mo e meʻá ni ʻi he ʻuluaki taimí. Naʻá ku ongoʻi ko e kotoa ʻeku ngāue mālohí naʻe ʻikai ke tāpuakiʻi. Ka naʻá ku manatuʻi leva ko e taumuʻa ʻo Kiliatí ke tokoniʻi ʻa e kau akó ke nau fai ʻa e ngāue fakamalangá ʻi māmani lahi. Ko ia naʻá ku loto ke nofo ʻi Pelisiume pea tāimuʻa makehe ʻi Ghent mo e ongo tuofefine kehe, ko Anna mo Maria Colpaert.
Markus: Ki muʻa ke kamata ʻa e akó, naʻe fakaafeʻi au ke u ʻalu ki Brooklyn ʻi he māhina ʻe nima ke fakaleleiʻi ai ʻeku lea faka-Pilitāniá. Lolotonga ʻeku ʻi aí, naʻá ku ngāue ʻi he potungāue Fakaheká mo e Ngāué. Naʻá ku tokoni ki hono teuteu ʻa e uta tohi ki ʻĒsia, ʻIulope, mo ʻAmelika Tonga. Naʻe tokoni eni ke u mahinoʻi ai ʻa e lahi ʻo e fetokouaʻaki fakavahaʻapuleʻangá pea fakamahuʻingaʻi lahi ange ia. Ko ha tokotaha naʻá ne tākiekina lahi au ko Tokoua A. H. Macmillan. Ko ha ʻovasia fefonongaʻaki ia ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Tokoua Russell. Neongo naʻe motuʻa ʻa Tokoua Macmillan pea ʻikai fuʻu sai ʻene fanongó, naʻá ne maʻu ʻa e ngaahi fakataha kotoa ʻa e fakatahaʻangá. Naʻe akoʻi mai heni kiate au ʻa e totonu ke tau fakamahuʻingaʻi maʻu pē ʻa e feohi mo hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine Kalisitiané.—Hep. 10:24, 25.
Janny: Naʻá ma fetohiʻaki ʻi he uike kotoa pē. Ko au mo Markus naʻá ma fakatou taʻelata lahi! Ka naʻá ne fiefia ʻi he meʻa kotoa pē naʻá ne ako ʻi Kiliatí, pea naʻá ku fiefia moʻoni ʻi heʻeku ngāue fakafaifekaú. ʻI he taimi naʻe foki mai ai ʻa Markus ki ʻapi mei he ʻIunaite Seteté, naʻá ku maʻu ʻa e ako Tohi Tapu ʻe 17. Neongo naʻe faingataʻa ke ma māvae ʻi he māhina ʻe 15, naʻá ma ongoʻi naʻe tāpuakiʻi kimaua ʻe Sihova ʻi heʻema fai ʻa e meʻa naʻá ne loto ke ma faí. ʻI he ʻaho naʻe foki mai ai ʻa Markus, naʻe toloi ʻa e vakapuná ʻi he ngaahi houa lahi. ʻI he faifai ʻo ne aʻu maí, naʻá ma fāʻofua ʻo fetāngihi. Pea kuó ma fakataha maʻu pē talu mei he ʻaho ko iá!
HOUNGAʻIA ʻI HE NGĀUE KOTOA PĒ
Markus: Hili ʻeku foki mai mei Kiliati ʻi Tīsema 1964, naʻe vaheʻi kimaua ki Pēteli. Ka naʻe vave ke liliu eni. ʻI he māhina ʻe tolu ki mui ai, naʻe vaheʻi kimaua ki he ngāue fakavahé ʻi Flanders. ʻI he taimi naʻe ʻave ai ʻa Aalzen mo Els Wiegersma ko e ongo misinale ki Pelisiumé, naʻe vaheʻi kinaua ki he ngāue fakavahé pea naʻá ma foki ke ngāue ʻi Pēteli. Naʻá ku ngāue ʻi he Potungāue Ngāué. Mei he 1968 ki he 1980, naʻe liliu ʻema ngāué ʻi he ngaahi taimi lahi. Naʻá ma ngāue ʻi Pēteli pe ʻi he ngāue fefonongaʻakí. Pea mei he 1980 leva ʻo aʻu ki he 2005, naʻá ku toe ngāue ko ha ʻovasia fakavahe.
Neongo naʻá ma maʻu ʻa e ngaahi liliu lahi, naʻe ʻikai ʻaupito ngalo ʻia kimaua ʻema palōmesi kia Sihova te ma ngāue kiate ia ʻaki homa lotó kotoa. Naʻá ma fiefia moʻoni ʻi he ngāue kotoa pē naʻá ma maʻú, pea naʻá ma fakapapauʻi ko e taumuʻa ʻo ha liliu pē ʻi heʻema ngāué naʻe tokoni ia ki he ngāue fakamalangá.
Janny: Naʻá ku fiefia ʻaupito ke ʻalu fakataha mo Markus ki Brooklyn ʻi he 1977 pea ki Patterson ʻi he 1997 ʻi he taimi naʻá ne maʻu ai ha ako lahi ange ʻi he tuʻunga ko e mēmipa ʻo e Kōmiti Vaʻá.
ʻILOʻI ʻE SIHOVA ʻEMA NGAAHI FIEMAʻÚ
Markus: ʻI he 1982, naʻe tafa ʻa Janny pea naʻe sai pē. ʻI he taʻu ʻe tolu ki mui ai, naʻe fakaʻatā ʻe he fakatahaʻanga ʻi Louvain ke ma nofo ʻi he ʻapaatimeni ʻi honau Fale Fakatahaʻangá. Ko e ʻuluaki taimi eni ʻi he taʻu ʻe 30, naʻe ʻi ai ai haʻama feituʻu tonu ke nofo ai. ʻI heʻema mavahe ke ʻaʻahi ki ha fakatahaʻanga, naʻe pau ke u kaka hake mo hifo ʻi he ngaahi sitepú ke fetuku mai ʻema ʻū kató. Ko ia naʻá ma houngaʻia ʻaupito ʻi he 2002, ʻi hono ʻomai kia kimaua ha ʻapaatimeni ʻi lalo. Naʻe vaheʻi kimaua ko e ongo tāimuʻa makehe ʻi Lokeren ʻi he taimi naʻá ku taʻu 78 aí. ʻOkú ma fiefia ʻi heʻema kei ngāue ko ha ongo tāimuʻa makehé pea ʻoku lava ke ma kei ʻalu ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi he ngāue fakafaifekaú.
“ʻOkú ma tui papau ʻoku ʻikai mahuʻinga ʻa e feituʻu ʻokú ma ngāue aí pe ko e tuʻunga ʻokú ma ngāue aí ka ko e tokotaha ʻokú ma ngāue ki aí, ʻa homa ʻOtua ko Sihová”
Janny: ʻI he fakatahaʻi ʻema ngāue fakafaifekau taimi-kakató ko e taʻu fakakātoa ʻe 120! Kuó ma sio kapau ʻokú ma faitōnunga kia Sihova, heʻikai ʻaupito te ne mavahe meiate kimaua pea te ne tokangaʻi lelei kimaua.—Teu. 2:7; Hep. 13:5.
Markus: ʻI he taimi naʻá ma kei siʻi aí, naʻá ma fakatapui ʻema moʻuí kia Sihova. Naʻe ʻikai ke ma loto ke maʻu ha ngaahi meʻa lahi. Kuó ma tali maʻu pē ha ngāue kuo ʻomai kia kimaua. ʻOkú ma tui papau ʻoku ʻikai mahuʻinga ʻa e feituʻu ʻokú ma ngāue aí pe ko e tuʻunga ʻokú ma ngāue aí ka ko e tokotaha ʻokú ma ngāue ki aí, ʻa homa ʻOtua ko Sihová.
a Ko ʻeku tangataʻeikí, ko ʻeku fineʻeikí, ko e tuofefine lahí, pea mo hoku ongo tokoua naʻa nau toe hoko ko e Kau Fakamoʻoni.