LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA E MOʻUÍ
Naʻá Ku Tō Tuʻo Lahi Peá U Toki Lavameʻa
TAʻU FĀʻELEʻI: 1953
FONUA TUPUʻANGA: ʻAOSITELĒLIA
HISITŌLIA: MAʻUNIMĀ ʻE HE ʻATA FAKALIELIÁ
KO HOKU KUOHILÍ:
Naʻe hiki ʻeku tamaí mei Siamane ki ʻAositelēlia ʻi he 1949. Naʻá ne ʻalu ke fakasio ha ngāue ʻi he keliʻanga maka koloá mo e maʻuʻanga ʻuhilá pea nofo ʻi he feituʻu tukuʻuta ʻo Vikatōliá. Naʻá ne mali ʻi ai mo ʻeku faʻeé pea fāʻeleʻi au ʻi he 1953.
Hili pē ha taʻu siʻi ki mui ai, naʻe kamata ako Tohi Tapu ʻeku faʻeé mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ko ia naʻe kamata ke u ʻilo ki he ngaahi akonaki ʻa e Tohi Tapú mei heʻeku kei siʻí. Neongo ia, naʻe ʻikai ʻalu ʻeku tangataʻeikí ki ha lotu. Naʻá ne hoko ʻo fakamālohi mo anga-fakamamahi pea naʻe ilifia ʻeku fineʻeikí ʻiate ia. Naʻá ne hokohoko atu ʻene ako fakafufū ʻa e Tohi Tapú pea manako ʻi heʻene ngaahi akonakí. ʻI he ʻikai ke ʻi ai ai ʻeku tamaí, naʻá ne vahevahe mai e meʻa naʻá ne akó kiate au mo hoku kiʻi tuofefiné. Naʻá ne talanoa mai ki he palataisi ʻi he māmaní he kahaʻú mo e founga ʻe lava ke tau maʻu ʻa e fiefiá ʻi heʻetau muimui ʻi he ngaahi tuʻunga Fakatohitapu ki he ʻulungāngá.—Saame 37:10, 29; ʻAisea 48:17.
ʻI heʻeku taʻu 18, naʻá ku ongoʻi ʻoku totonu ke u mavahe mei ʻapi koeʻuhi ko e anga-fakamālohi ʻeku tamaí. Neongo naʻá ku tui ki he meʻa naʻe akoʻi mai heʻeku fineʻeikí ʻo kau ki he Tohi Tapú, naʻe ʻikai ke u fakamahuʻingaʻi ia. Ko ia naʻe ʻikai lava ke u moʻui ʻo fakatatau ki ai. Naʻá ku kamata ngāue fakaʻuhila ʻi he keliʻanga malalá. Naʻá ku mali hoku taʻu 20. Ne fāʻeleʻi homa ʻuluaki ʻofefiné ʻi ha taʻu ʻe tolu mei ai pea naʻá ku toe fakakaukau ki he meʻa naʻe mahuʻinga ki heʻeku moʻuí. Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku lava ke tokoniʻi ʻe he Tohi Tapú homa kiʻi fāmilí, ko ia naʻá ku kamata ako ʻa e Tohi Tapú mo e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ka naʻe fakafepakiʻi lahi ʻe hoku uaifí ʻa e Kau Fakamoʻoní. ʻI he taimi naʻá ku maʻu ai e taha ʻo ʻenau ngaahi fakatahá, naʻá ne fakamanamana—ke taʻofi ʻeku ako Tohi Tapú pe ko e mavahe mei he fāmilí. ʻI he ʻikai toe lava fai ha meʻá, naʻá ku ʻulutukua ai ki heʻene fekaú pea fakangata e fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoní. Naʻá ku fakaʻiseʻisa ki mui ʻi heʻeku taʻemalava ke fai ʻa e meʻa naʻá ku ʻilo naʻe totonú.
ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻe fakahaaʻi mai ʻe hoku kaungāngāué ʻa e ʻata fakalieliá. Naʻe fakamānako mo fakatupu tokanga, pea naʻe ʻai au ke u ongoʻi lōmekina lahi ʻi he halaia. Ko hono manatuʻi ʻa e meʻa naʻá ku ako mei he Tohi Tapú, naʻá ku tui moʻoni ai ʻe tauteaʻi au ʻe he ʻOtuá. Ka ʻi he fakalalahi ʻeku mamata ʻi he ngaahi ʻata fakalieliá, naʻe kamata ke u saiʻia ai. Naʻe aʻu ki ha taimi naʻe kamata ke maʻunimā au.
Laka hake ʻi he taʻu ʻe 20, naʻá ku hē mamaʻo ange mei he ngaahi tuʻunga naʻe feinga ʻeku faʻeé ke akoʻi kiate aú. Naʻe tapua atu mei heʻeku tōʻongá ʻa e meʻa naʻá ku fakafonuʻaki hoku ʻatamaí. Naʻe taʻeʻofa ʻeku leá pea naʻá ku saiʻia ʻi he hua koví. Naʻe kamata ke u fakatupulekina ha vakai hala ki he fehokotaki fakasinó. Neongo naʻá ku kei nofo fakataha mo hoku uaifí ka naʻá ku kei nonofo mo ha kau fefine kehe. ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ku sio ai ki he sioʻatá pea fakakaukau, ‘ʻOku ʻikai ke u saiʻia ʻia koe.’ Naʻe ʻikai ke u tokaʻi ʻa au tonu ka naʻá ku fakaliliʻa ʻiate au.
Naʻe ngata ʻeku nofo malí pea taʻelavameʻa ʻeku moʻuí. Ko ia, naʻá ku lotu kia Sihova ʻaki e kotoa hoku lotó. Naʻe toe hoko atu ʻeku ako Tohi Tapú neongo naʻe ʻikai hoko atu ʻi ha taʻu ʻe uofulu tupu. ʻI he taimi ko iá, naʻe mate ʻeku tamaí pea papitaiso ʻeku faʻeé ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.
FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ:
Naʻe ʻi ai ha fuʻu faikehekehe lahi ʻi heʻeku moʻuí mei he ngaahi tuʻunga māʻolunga ʻa e Tohi Tapú. Ka ʻi he taimi ko ení naʻá ku fakapapauʻi ke u maʻu ʻa e nonga ʻo e ʻatamaí mei he ngaahi talaʻofa ʻi he Tohi Tapú. Naʻá ku feinga ke fakaleleiʻi ʻeku founga leá mo ʻeku fakapoʻuli vavé. Naʻá ku toe fakapapauʻi ke tukuange atu ʻa e ʻulungaanga taʻetāú, taʻofi e pelepaʻangá, inu tōtuʻá pea ʻikai toe kaihaʻa mei he pule ngāué.
Ko hoku kaungāmeʻa ʻi he ngāueʻangá naʻe ʻikai ke nau mahinoʻi ʻa e ʻuhinga naʻá ku loto ai ke fai ʻa e ngaahi liliu lahi peheé. Feʻunga mo ha taʻu ʻe tolu, mo ʻenau feinga lahi ke u liliu ki heʻeku tōʻonga motuʻá. Kapau naʻá ku fai ha kiʻi tōnounou, hangē ko e ʻiteʻita pe leaʻaki ha meʻa ʻikai ke sai, te nau: “ʻOi! Ko e Joe ena ʻaneafí.” He meʻa fakamamahi ē ko e ngaahi lea ko iá kiate au! Naʻá ku ongoʻi taʻelavameʻa.
Ko e feituʻu naʻá ku ngāue aí naʻe fonu ʻi he ngaahi ʻata fakalielia fakatouʻosi ʻi he meʻa fakaʻilekitulōniká mo e pepá. Naʻe faʻa fakahū ʻe heʻeku kaungāngāué ʻa e ngaahi ʻata fakalieliá ki heʻenau komipiutá ʻo hangē ko ia naʻá ku faʻa fai ki muʻá. Naʻá ku feinga ke hao mei he maʻunimaá, ka naʻa nau feinga ʻi he taimi kotoa pē ke u tō. Naʻá ku hanga maʻu pē ki he tokotaha naʻá ku ako Tohi Tapu mo iá ki ha poupou mo ha fakalototoʻa. Naʻá ne fanongo anga-kātaki ki heʻeku huhua atu hoku lotó. Ko hono ngāueʻaki ha ngaahi konga Tohi Tapu pau, naʻá ne fakahaaʻi mai ʻa e founga ke fehangahangai ai mo ʻeku maʻunimaá pea fakalototoʻaʻi au ke kumi ki he tataki ʻa Sihová fakafou ʻi he lotu tōtōivi.—Saame 119:37.
ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ku fai ai ha fakataha mo hoku kaungāngāué. ʻI heʻenau fakataha maí, naʻá ku tala ange kia kinautolu ke ʻoange ki he ongo tangata ʻolokahōliká ha foʻi pia. Naʻa nau kaila ʻo pehē: “Heʻikai te ke fai ia! Ko e ongo tangata ko ení ʻoku maʻunimā ʻe he ʻolokaholó!” Naʻá ku pehē atu: “ʻIo, tatau pē mo au.” Mei he ʻaho ko iá ʻo faai mai, naʻe mahinoʻi ʻe he kau tangata ko ení ʻeku fāinga mo e maʻunimā ʻe he ʻata fakalieliá pea ʻikai ke nau toe tenge au ke u foki ki heʻeku ngaahi founga motuʻá.
ʻI he faai mai e taimí mo e tokoni lahi ʻa Sihová, naʻá ku ikuʻi hono maʻunimā au ʻe he ʻata fakalieliá. ʻI he 1999, naʻá ku papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea houngaʻia ʻi hono ʻomai ha faingamālie ke u maʻu ha moʻui mohu ʻuhinga mo fiefia.
ʻOku ou mahinoʻi ʻi he taimí ni ʻa e ʻuhinga ʻoku fehiʻa ai ʻa Sihova ki he ngaahi meʻa naʻe fuʻu fuoloa ʻeku ʻofa aí. ʻI he hoko ko ha Tamai ʻofa, ʻokú ne loto ke maluʻi au mei he ola fakatupu maumau ʻo e ʻata fakalieliá. He moʻoni ē ko e lea ʻi he Palōveepi 3:5, 6! ʻOku pehē ai: “Falala ki he ʻEiki ʻaki ʻa e kotoa ʻo ho loto, ʻo ʻouae fāki ki ho poto oʻou: Ke ke fakaongo kiate ia ʻi ho hala kotoa pe, pea ʻe fakatonutonu ʻe ia ho ngaahi ʻalunga.” Ko e ngaahi tuʻunga ʻo e Tohi Tapú ʻoku ʻikai hoko pē ko ha maluʻi ka ko e fakapapau ʻanga ia ʻo e lavameʻa.—Saame 1:1-3.
FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ:
ʻI he kuohilí, naʻá ku fehiʻa ʻiate au tonu, ka ʻi he taimí ni ʻoku ou tokaʻi ʻa au tonu pea maʻu mo e nonga ʻi hoku lotó. ʻOku ou moʻui ʻi ha founga moʻui maʻa pea ongoʻi ʻa e fakamolemole mo e poupou ʻa Sihová. ʻI he 2000, naʻá ku mali ai mo Karolin, ko ha tuofefine Kalisitiane hoihoifua naʻá ne ʻofa kia Sihova hangē pē ko aú. Naʻe fonu homa ʻapí ʻi he melino. ʻOkú ma ongoʻi ko ha monū ia ke kau ʻi he konga ʻo e fetokouaʻaki faka-Kalisitiane ʻi māmani lahi ʻoku maʻa mo anga-ʻofa.