Naʻá Ke ʻIloʻi?
ʻI he taimi ʻo Sīsuú, ko e hā ʻa e ngaahi tukuhau naʻe pau ke totongi ʻe he kakaí?
ʻI HE laui taʻu lahi, naʻe angaʻaki ʻe he kau ʻIsilelí ʻa hono fai ha tokoni fakapaʻanga ke poupouʻi ʻa e lotu moʻoní. Ka ko e totongi tukuhau ki he kau Siu ʻi he taimi ʻo Sīsuú naʻe hoko ʻo fihi pea fakamafasia.
Ke poupouʻi ʻa e lotu ʻi he feituʻu toputapu ʻo e ʻOtuá, ko e tokotaha lahi Siu kotoa naʻe fiemaʻu ke ne totongi ha vaeuaʻi sikeli (tulekimā ʻe ua). ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe ngāueʻaki ia ke poupouʻi ʻa e ngāue mo e ngaahi feilaulau ʻi he temipale ʻa ia naʻe langa ʻe Hēlotá. Naʻe ʻeke ʻe he kau Siu ʻe niʻihi kia Pita fekauʻaki mo e vakai ʻa Sīsū ki he meʻa ko iá, pea naʻe ʻikai ke fakafepakiʻi ʻe Kalaisi ʻa e tukuhaú. Ko hono moʻoní, naʻá ne tala ange kia Pita ʻa e feituʻu ke maʻu mei ai ha koini ke totongiʻaki ʻa e tukuhaú.—Māt. 17:24-27.
Ko e kakai ʻa e ʻOtuá ʻi he kuonga muʻá naʻa nau totongi foki ha vahe hongofulu, ʻa ia naʻe ʻuhinga ia ke foaki ha vahe hongofulu ʻe taha ʻo ʻenau ngoué pe ko ʻenau koloa hū maí. (Liv. 27:30-32; Nōm. 18:26-28) Ko e kau taki lotú naʻa nau kounaʻi ke totongi fakaʻāuliliki ʻa e vahe hongofulu ko ení mei he fua kotoa ʻenau ngoué naʻa mo e “minití mo e tilí mo e kūminí.” Naʻe ʻikai fakaangaʻi ʻe Sīsū ʻa e vahe hongofulú, ka naʻá ne fakaeʻa ʻa e fakakaukau mālualoi ʻa e kau sikalaipé mo e kau Fālesí.—Māt. 23:23.
ʻI he taimi ko iá, naʻe lolotonga pule ʻa e kau Lomá pea naʻa nau hilifaki ha ngaahi tukuhau lahi ki he kakaí. Ko e taha ai ko hono tukuhauʻi ʻo e kau maʻu kelekelé, pea naʻe lava ke nau totongi ʻa e tukuhau ko iá ʻaki ha paʻanga pe koloa. Pea ʻoku fakafuofua naʻe hilifaki atu ki heni ʻa e mahuʻinga ko e pēseti ʻe 20 ki he 25. Naʻe toe ʻi ai mo ha tukuhau ke totongi ʻe he tokotaha Siu taki taha. Ko e tukuhau ko ení naʻe fehuʻia ai ʻe he kau Fālesí ʻa Sīsuú. Naʻá ne fai ha tali nounou mo mahino ʻaki ʻene pehē: “Ko ia, ʻoange kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisá, ka ki he ʻOtuá ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá.”—Māt. 22:15-22.
Naʻe toe ʻi ai mo e tute ki he kau fefakatauʻaki naʻa nau hū atu pe hū mai ki ha feituʻu faiʻanga fakatau. Naʻe tānaki ʻa e ngaahi tukuhau ko iá ʻi he ngaahi taulangá, hala fakakavakavá, kolosiʻangá pe hūʻanga ki he ngaahi koló pe māketí.
Ko e fakakavenga ʻa e tukuhaú ki he kakai ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa Lomá naʻe tōtuʻa ʻene fakamafasiá. Fakatatau ki ha faihisitōlia Loma ko Tasitusi, lolotonga ʻa e pule ʻa e ʻEmipola ko Taipiliō ʻi he taimi naʻe ʻi māmani ai ʻa Sīsuú, “naʻe mafasia moʻoni ʻa Sīlia mo Siutea, ʻi he tānaki tukuhaú, ʻa ia naʻa nau kōlenga ke holoki ʻa e totongi tukuhau huhuʻí.”
Ko e founga hono tānaki ʻa e ngaahi tukuhau ko iá naʻá ne ʻai ke toe mamafa ange ʻa e kavengá. Ko e totonu ki he tānaki ʻo e tukuhaú naʻe fai ki ai ha tala mahuʻinga. Ko e tokotaha ʻe māʻolunga ʻene tala mahuʻingá, ʻa ia te ne maʻu ha tupu mei he kau tukuhaú, naʻá ne toe totongi ha kakai kehe ke nau tānaki ʻa e tukuhaú, pea nau toe hilifaki ha totongi ke maʻu ai haʻanau tupu. Ko Sākeasi ʻoku ngalingali naʻá ne ngāueʻaki ha kau tānaki tukuhau pehē. (Luke 19:1, 2) ʻOku hā mahino ko e kakaí naʻa nau ʻita ʻi he meʻa ko ení pea naʻe ʻikai ke nau saiʻia ʻi he faʻahinga naʻe pau ke nau tānaki ʻenau tukuhaú.