LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w21 Nōvema p. 26-30
  • Ko ʻEku Fekumi ki ha Moʻui Mohu Taumuʻá

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ko ʻEku Fekumi ki ha Moʻui Mohu Taumuʻá
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2021
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • MOʻUI ʻI HE ʻUNIVĒSITÍ
  • HOKO ATU ʻEKU FEKUMI KI HA MOʻUI MOHU TAUMUʻÁ ʻI HE FONUA MAMAʻO
  • HOKO ATU ʻEKU FEKUMÍ ʻI HA VAKA-LĀ
  • KO ʻEKU KUMI KI HE LOTU MOʻONÍ
  • KUMI HA NGĀUE
  • FAIFAI PĒ ʻO U MAʻU HA MOʻUI MOHU TAUMUʻA!
  • Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí
    Ko e Taua Leʻo: Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí
  • ʻI he Fekumi ki Palataisí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1999
  • Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí
    Ko e Taua Leʻo: Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí
  • Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí
    Ko e Taua Leʻo: Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2021
w21 Nōvema p. 26-30
Martin Witholt.

TALANOA KI HE MOʻUÍ

Ko ʻEku Fekumi ki ha Moʻui Mohu Taumuʻá

FAKAMATALA FAI ʻE MARTIN WITHOLT

ʻI HE faifolau atu ʻi he uhouhonga ʻo e Tahi Metiteleniané, naʻá ku ʻohovale ko hoku vaka-lā motuʻá naʻe mama lahi pea hū mai ki he loto vaká ʻa e vai lahi fakaʻulia. Pea naʻe tō mai ha afā. Naʻá ku ilifia peá u lotu ko e fuofua taimí ia ʻi he ngaahi taʻu lahi. Naʻe anga-fēfē ʻeku aʻu mai ki he tuʻunga ko ení? Tuku ke u foki ki he kamataʻangá.

Ko Martin ʻi heʻene kei siʻí.

ʻI heʻeku taʻu fitú, naʻe nofo homau fāmilí ʻi Pelēsila

Naʻe fanauʻi au ʻi Netaleni ʻi he 1948. ʻI he taʻu hono hokó, naʻe hiki homau fāmilí ki São Paulo, Pelēsila. Naʻe mālohi ʻaupito ʻeku ongo mātuʻá ʻi he siasí, pea naʻa mau lau maʻu pē ko ha fāmili ʻa e Tohi Tapú ʻi he ʻosi ʻa e kai efiafí. Naʻa mau toe hiki ʻi he 1959 ka ʻi he taimi ko ení ki ʻAmelika, ʻa ia naʻa mau nofo ai ʻi he siteiti ʻo Massachusetts.

Naʻe ngāue mālohi ʻeku tamaí ke tokangaʻi homau fāmilí naʻe toko valu. Naʻá ne ngāue ko ha tokotaha tuʻuaki koloa fefonongaʻaki, ko ha tokotaha ngaahi hala, pea ko ha tokotaha fakafofonga kautaha vakapuna fakavahaʻapuleʻanga. Naʻe fiefia homau fāmilí ʻi heʻene maʻu ʻa e ngāue ʻi he kautaha vakapuná koeʻuhí ʻe malava ai ke mau fefolauʻaki.

ʻI heʻeku ʻi he kolisí, naʻá ku faʻa fakakaukau, ‘Ko e hā e meʻa te u fai ʻi he kahaʻú?’ Ko e niʻihi hoku ngaahi kaumeʻá naʻa nau fili ʻa e ako ʻunivēsití, pea ko e niʻihi ko e ngāue fakakautaú. Ka kiate au, naʻe ʻikai ʻaupito ke u fie ngāue fakakautau koeʻuhi naʻe ʻikai pē ke u saiʻia ʻi he keé, naʻa mo e fuhú. Naʻá ku fili ke ʻalu ki he ʻunivēsití koeʻuhi ke ʻoua te u kau ʻi he ngāue fakakautaú. Ka naʻá ku loto-moʻoni ke tokoni ki he niʻihi kehé, ʻo u pehē te u maʻu ai ha moʻui mohu taumuʻa.

MOʻUI ʻI HE ʻUNIVĒSITÍ

Ko Martin, ki muʻa ke hoko ko ha Fakamoʻoni, ʻoku kava loloa pea puke ha Tohi Tapu.

ʻI ha laui taʻu, naʻá ku fekumi ki ha taumuʻa ʻo e moʻuí

ʻI he ʻunivēsití, naʻá ku saiʻia ʻi he ako fakasaienisi fekauʻaki mo e tōʻonga ʻa e kakaí, he naʻá ku fieʻilo ki he tupuʻanga ʻo e moʻuí. Naʻe akoʻi kimautolu ki he ʻevalūsiō pea naʻe ʻamanekina ke mau tali ia ko e moʻoní. Ka kiate au naʻe ʻikai ke ʻuhinga lelei ʻa e fakamatala ʻe niʻihi pea naʻe fiemaʻu ke tui taʻeʻuhinga pē ki ai, ʻa ia naʻe fepaki ia mo e founga fakasaienisí.

ʻI he ngaahi kalasi naʻá ku kau ki aí, naʻe ʻikai akoʻi ai ʻa e tuʻunga fakaeʻulungaanga leleí. ʻI hono kehé, naʻe tō ʻa e fakamamafá ki he founga pē ke maʻu ai ʻa e lavameʻá. Ko e feohi ʻi he pātí mo hono maʻu ʻa e faitoʻo kona tapú naʻá ne ʻomai ha ongoʻi fiefia, ka naʻe fakataimi pē. Naʻá ku fifili, ‘Ko e moʻui mohu taumuʻá eni?’

ʻI he taimi ko ení, naʻá ku hiki ki Boston pea hū ai ki ha ʻunivēsiti. Ke totongi ʻeku akó, naʻá ku ngāue ʻi he tutuku ʻa e akó pea ko ʻeku fuofua fetaulaki ia mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻe tala mai ʻe ha kaungāngāue ʻa e kikite fekauʻaki mo e “kuonga ʻe fitu” ʻi he Taniela vahe 4 pea fakamatalaʻi mai ʻoku tau lolotonga moʻui ʻi he taimi ʻo e ngataʻangá. (Tan. 4:13-17) Naʻá ku ʻiloʻi leva kapau ʻe hokohoko atu ʻema fetalanoaʻakí pea mahuʻingaʻia ai, ʻe pau ke u liliu ʻeku founga moʻuí. Ko ia naʻá ku fakamamaʻo ʻaki ʻa e ʻosi tahá mei he kaungāngāue ko iá.

ʻI he ʻunivēsití, naʻá ku toʻo ʻa e ngaahi koosi te ne teuʻi au ke ngāue ʻofa ʻi ʻAmelika Tonga. Naʻá ku fakakaukau ko e tokoni ki he niʻihi kehé ʻi he foungá ni te ne ʻomai ʻa e taumuʻa ki heʻeku moʻuí. Ka naʻe ʻalu ke toe mālohi ange ʻeku veiveiua ki hono maʻu ha moʻui mohu taumuʻá. ʻI he siva ʻeku ʻamanakí, ne u nofo mei he ʻunivēsití ʻi he ngataʻanga ʻo e semesitaá.

HOKO ATU ʻEKU FEKUMI KI HA MOʻUI MOHU TAUMUʻÁ ʻI HE FONUA MAMAʻO

ʻI Mē 1970, naʻá ku hiki ki Amsterdam, ʻi Netaleni, ke ngāue ʻi he kautaha vakapuna tatau naʻe ngāue ai ʻeku tamaí. Koeʻuhi ko e ngāue ko ení, naʻe malava ai ke u fefolauʻaki, ʻo ʻaʻahi ki he ngaahi fonua ʻi ʻAfilika, ʻOtu ʻAmeliká, ʻIulope mo e Hahake Mamaʻó. Ka naʻe vave ʻeku ʻiloʻi neongo pe ko fē ha fonua naʻá ku ʻaʻahi ki ai, naʻa nau fekuki mo e palopalema mafatukituki pea naʻe ʻikai ha taha ke ne lava ʻo fakaleleiʻi. ʻI ha toe holi ke fai ha ngāue ʻaonga ange, naʻá ku fili ke toe foki ki ʻAmelika pea toe hū ki he ʻunivēsiti tatau pē ʻi Boston.

Ka ʻi he taimi nounou mei heʻeku toe foki ki he akó, naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai pē ha tali ki heʻeku ngaahi fehuʻi ʻi he moʻuí. ʻI he ʻikai ke u ʻilo ʻa e meʻa ke faí, naʻá ku kole faleʻi ki ha palōfesa. Naʻá ku ʻohovale ʻi heʻene tala mai: “Ko e hā ke kei ako aí? Fēfē ke ke nofo ā?” Naʻe tuʻo taha pē ʻene tala mai ení. Ko ia naʻá ku nofo ai pē mei he ʻunivēsití.

Naʻe kei taumuʻavalea pē ʻeku moʻuí, ko ia naʻá ku fili ke kau ʻi ha kulupu naʻe taku ʻoku nau pouaki ʻa e melinó. Naʻá ku fononga mo ha ngaahi kaumeʻa mei ʻAmelika ki Acapulco, Mekisikou ʻo suto pē he halá. Naʻa mau nofo fakataha mo e kau hipí, ʻa ia naʻe hā ngali tauʻatāina ʻenau moʻuí. Ka naʻe vave ʻeku fakatokangaʻi naʻe taumuʻavalea ʻenau founga moʻuí pe ʻikai ʻomai ai ha fiefia tuʻuloa. ʻI hono kehé, naʻá ku sio naʻe fonu ʻi he taʻefaitotonu mo e taʻemateaki.

HOKO ATU ʻEKU FEKUMÍ ʻI HA VAKA-LĀ

Ko Martin ʻi ha vaka-lā.

Naʻá ku fekumi mo ha kaumeʻa ki ha kiʻi motu palataisi

ʻI he taimi ko ení, naʻá ku manatuʻi ha meʻa naʻá ku fakaʻamu ki ai ʻi heʻeku kei siʻí. Naʻá ku loto ke folau tahi, ʻo ʻikai ko ha kauvaka, ka ko ha ʻeikivaka. Ko e founga pē taha ʻe lava ke u fai ai iá ko hono fakatau haʻaku vaka-lā. Naʻe ʻi ai hoku kaumeʻa ko Tom naʻá ma loto ke fai ʻa e meʻa tatau, naʻá ma fili ke folau takatakai he māmaní. Naʻá ku loto ke kumi ki ha motu māfana hangē ha palataisí ke u mavahe ai mei ha sōsaieti fokotuʻutuʻu maau.

Naʻá ku folau mo Tom ki Arenys de Mar, ofi ki Barcelona, ʻi Sipeini. Naʻá ma fakatau ai ha vaka-lā fute ʻe 31 (mita ʻe 9.4) ʻo ui ko e Llygra. Naʻá ma toe fakaleleiʻi ʻa e kiʻi vaká ke mālohi feʻunga. Koeʻuhi naʻe ʻikai ke ma fakavavevave ke aʻu ki he feituʻu naʻá ma folau ki aí, naʻá ma toʻo ʻa e mīsiní kae lahi ʻa e feituʻu ke fakatali ai ʻa e vai inú. Koeʻuhi ke lava ʻo hū ki he fanga kiʻi taulanga īkí, naʻá ma fakatau mai ha fohe ʻaʻalo ʻe ua taki fute ʻe 16 (mita ʻe 5). Faai atu pē, naʻá ma tukufolau ki he ʻOtu Motu Seiselesí, ʻi he ʻŌseni ʻInitiá. Ko ʻema palaní ke folau ʻi he matāfanga fakahihifo ʻo ʻAfiliká pea takai hake ki he Muitolotolo ko e Good Hope, ʻo ʻAfilika Tongá. Naʻá ma folau atu mo ha meʻa fakaʻata laʻā koeʻuhi ke ma ʻilo ai homa vaha folaú, ʻo ngāueʻaki ʻa e fetuʻú, ngaahi saati ki he fetuʻú mo ha tohi folau vaka. Naʻá ku ofoofo ʻi he lava ke ma ʻiloʻi ʻa e feituʻu tonu naʻá ma ʻi aí.

ʻIkai fuoloa, naʻá ma ʻiloʻi ko e vaka papa motuʻa ko ení naʻe ʻikai kei ʻaonga ke folau ʻi tahi. Naʻe hū ʻa e vaí ki loto fakafuofua ki he kālani ʻe ono nai (Lita ʻe 22) he houa! Hangē ko ia naʻá ku lave ki ai ʻi he kamatá, lolotonga ha afā naʻá ku ilifia pea ko e fuofua taimi ia ke u lotu ʻi ha ngaahi taʻu lahi, ʻo palōmesi ki he ʻOtuá kapau te ma hao moʻui, te u feinga ke ʻiloʻi ia. Naʻe holo ʻa e afaá, pea ʻi he taimi ko ení, naʻá ku fai ki heʻeku palōmesí.

Naʻá ku kamata lau ʻa e Tohi Tapú lolotonga ʻema ʻi he vaha-noá. Sioloto atu ʻokú ke ʻi he uhouhonga ʻo e Tahi Metiteleniané ʻo takatakaiʻi ʻe he fanga ika puná, fanga tolofiní mo e tafatafaʻakilangí. ʻI he poʻulí, naʻá ku toʻoa ʻi he kaniva Milky Way peá u tuipau lahi ange ʻoku ʻi ai ha ʻOtua ʻoku mahuʻingaʻia ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá.

Hili ha ngaahi uike ʻi tahi, naʻá ma ʻaʻalo ki he taulanga ʻi Alicante, Sipeini, ʻa ia naʻá ma tuʻuaki fakatau atu ai homa vaká ke fakatau mai ʻaki ha vaka sai ange. Naʻe ʻikai ke ma ofo, ʻi he faingataʻa ke maʻu ha taha ke ne fakatau ha vaka-lā motuʻa, hala mīsini mo mama! ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko ha taimi lelei ʻaupito ia ke u lau ʻa e Tohi Tapú.

Ko e lahi ange ʻeku lau ʻa e Tohi Tapú, ko e lahi ange ia ʻeku vakai ki ai ko ha tohi fakahinohino ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke lavameʻa ʻi he moʻuí. Naʻe maongo kiate au hono fakamāʻalaʻala ʻe he Tohi Tapú ʻa e moʻui fakaeʻulungaanga maʻá peá u fifili pe ko e hā ʻoku tokolahi fau ai ʻa e kakai​—kau ai au​—ʻoku nau taku ko e kau Kalisitiane kinautolu ka nau kei tukunoaʻi pē ʻa e meʻa ʻoku leaʻaki aí.

Naʻá ku fakapapauʻi ke fai ʻa e ngaahi liliu lahi ke fakamaʻa ʻeku moʻuí, ko ia naʻá ku taʻofi hono ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapú. Naʻá ku fakakaukau kuo pau pē ʻoku ʻi ai ʻa e kakai ʻoku nau moʻui ʻo fehoanaki mo e ngaahi tuʻunga fakaeʻulungaanga māʻolunga ʻa e Tohi Tapú pea naʻá ku loto ke fetaulaki mo kinautolu. Naʻá ku lotu, ko hono tuʻo uá ia, ʻo kole ki he ʻOtuá ke ne tokoniʻi au ke maʻu kinautolu.

KO ʻEKU KUMI KI HE LOTU MOʻONÍ

Kiate aú, naʻe ʻuhinga lelei ke u sivisiviʻi ʻa e lotu kotoa kae ʻoleva ke u maʻu ʻa e lotu moʻoní. ʻI heʻeku lue atu ʻi he ngaahi hala ʻo Alicante, naʻá ku sio ai ki he ngaahi fale lotu lahi. Ka koeʻuhí ko e lahi taha ʻo kinautolú naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi ʻīmisi, naʻe faingofua pē ke u kohiʻi ia mei heʻeku lisí.

ʻI ha efiafi Sāpate ʻe taha, naʻá ku ʻi ha foʻi tafunga ʻoku hanga atu ki he uafú, ʻo lau ʻa e Sēmisi 2:1-5, ʻa ia naʻe fakatokanga mai ai ki he filifilimānako fekauʻaki mo e koloaʻiá. ʻI heʻeku foki ki homa vaká, naʻá ku fou atu ʻi ha feituʻu hangē ha faiʻanga lotú mo ha fakaʻilonga ʻi ʻolunga ʻi he hūʻangá: “Fale Fakatahaʻanga ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.”

Ne u fakakaukau, ‘ʻOku totonu ke u siviʻi ʻa e kakai ko ení. Te u sio angé pe ʻe fēfē ʻenau talitali aú.’ Ko ia naʻá ku hū atu ki he Fale Fakatahaʻangá, naʻá ku laʻivaʻe, kava loloa pea tui mo ha tangikalī mahaehae. Naʻe taki au ʻe he tokotaha fakanofonofó ki ha sea ʻi he tafaʻaki ʻo ha fineʻeiki ʻa ia naʻá ne tokoniʻi au ke kumi ʻa e ngaahi veesi Tohi Tapu naʻe lave ki ai ʻa e tokotaha-malangá. Hili ʻa e fakatahá, naʻe maongo moʻoni ʻa e anga-lelei ʻa e tokotaha kotoa naʻe fakalea mai kiate aú. Naʻe fakaafeʻi au ʻe ha tangata ki hono ʻapí ki ha talanoa Fakatohitapu, ka koeʻuhí naʻe teʻeki ke ʻosi ʻeku lau ʻa e Tohi Tapú, naʻá ku tala ange, “Te u tala atu ʻa e taimi ko u mateuteu aí.” ʻI he lolotonga iá, naʻá ku maʻu ʻa e ngaahi fakatahá kotoa.

Hili ha ngaahi uike mei ai, naʻá ku ʻaʻahi ki he ʻapi ʻo e tangatá pea naʻá ne tali ʻeku ngaahi fehuʻi Fakatohitapú. ʻI ha uike ʻe taha mei ai, naʻá ne ʻomai ha kato ne fonu ʻi he ngaahi vala lelei ʻaupito. Naʻá ne tala mai ko e vala ia ʻo ha tokotaha ʻokú ne ʻi pilīsone koeʻuhi ko ʻene talangofua ki he fekau ʻa e Tohi Tapú ke feʻofaʻaki pea ʻoua ʻe ako taú. (ʻAi. 2:4; Sione 13:34, 35) Naʻá ku fakapapauʻi heni naʻá ku maʻu ʻa e meʻa naʻá ku fekumi ki aí​—ko e kakai ʻoku nau ngāueʻaki ʻa e lea māʻalaʻala ʻa e Tohi Tapú fekauʻaki mo e tuʻunga fakaeʻulungāngá! Ko ʻeku taumuʻá leva ke ako loloto ʻa e Tohi Tapú kae ʻikai ko e fekumi ki ha kiʻi motu palataisi. Ko ia naʻá ku foki ki Netaleni.

KUMI HA NGĀUE

Naʻe feʻunga mo e ʻaho ʻe fā ʻeku suto ʻo aʻu ki he kolo ko Groningen, ʻi Netaleni. Naʻá ku fiemaʻu ai ha ngāue ke poupou kiate au. Naʻá ku tohi kole ngāue ki ha fale tufunga ʻe taha, naʻe ʻeke ʻi he fōmú ʻa e lotu ʻoku ou kau ki aí. Naʻá ku tohi, “Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova.” ʻI hono lau ia ʻe he pulé, naʻá ku fakatokangaʻi naʻe liliu ʻene fakafōtungá. Naʻá ne pehē, “Te u toki tā atu.” Ka naʻe ʻikai ke ne toe tā mai.

ʻI ha fale tufunga ʻe taha, naʻá ku ʻeke ki he pulé pe ʻokú ne fiemaʻu ha taha ngāue. Naʻá ne ʻeke mai ʻeku tohi fakamoʻoni akó mo e tohi fakaongoongo leleí. Naʻá ku tala ange naʻá ku fakaleleiʻi ha vaka-lā papa. Naʻá ku ʻohovale ʻi heʻene pehē mai, “Te ke kamata he efiafí ni ka ʻoku ʻi ai ha makatuʻunga pē taha. ʻOku ʻikai ke u loto ke ke fakatupunga ha palopalema heni koeʻuhí ko e taha au ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea ʻoku ou moʻuiʻaki ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú.” Naʻá ku sio atu ki ai mo e ʻohovale ʻo pehē, “Mo au pē!” ʻOku ʻikai ha veiveiua, koeʻuhi naʻe loloa hoku ʻulú mo e kavá, naʻá ne tala mai, “Te u ako Tohi Tapu leva mo koe!” Naʻá ku tali fiefia ia. Naʻe hā mahino mei heni ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai ke toe tā mai ai ʻa e pule ngāue ʻe tahá. Naʻe ʻomai ʻe Sihova ʻa e fiemaʻu ʻa hoku lotó. (Saame 37:4) Naʻá ku ngāue ki he tokouá ʻi he taʻu ʻe taha. ʻI he taimi ko iá, naʻá ne ako ʻa e Tohi Tapú mo au, hili iá ne u papitaiso ʻi Sanuali 1974.

FAIFAI PĒ ʻO U MAʻU HA MOʻUI MOHU TAUMUʻA!

ʻI ha māhina ʻe taha mei ai, naʻá ku kamata ʻi ha ngāue foʻou​—ko e ngāue tāimuʻá​—ʻa ia kuó ne ʻomai kiate au ʻa e fiemālie lahi. ʻI he māhina hokó, naʻá ku hiki ki Amsterdam ke poupou ki ha kulupu lea faka-Sipeini naʻe toki fokotuʻu. He fakafiefia ē ke fai ʻa e ngaahi ako Tohi Tapu ʻi he lea faka-Sipeiní mo e faka-Potukalí! ʻI Mē 1975, ne u maʻu ʻa e monū ke ngāue ko ha tāimuʻa makehe.

ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe haʻu ki heʻemau fakataha faka-Sipeiní ha tuofefine tāimuʻa makehe ko Ineke ʻo ʻomai ki ai ʻene ako Tohi Tapu lea faka-Poliviá. Naʻá ma loto ke hoko ʻo maheni ange ʻaki ʻema fetohiʻaki, ʻa ia naʻe hā mei ai naʻá ma maʻu ʻa e taumuʻa tatau. Naʻá ma mali ʻi he 1976 pea hoko atu ke tāimuʻa makehe ʻo aʻu ki he 1982 ʻi hono fakaafeʻi kimaua ki he kalasi hono 73 ʻo Kiliatí. He ʻohovale ē mo fiefia ko kimaua ʻi hono vaheʻi ki ʻAfilika Hahake, naʻá ma ngāue ai ʻi he taʻu ʻe nima ʻi Mombasa, Keniā! ʻI he 1987, naʻe vaheʻi kimaua ki Tenisania, ʻa ia naʻe toʻo ai ʻa hono tapui ʻo e ngāue fakamalangá. Naʻá ma nofo ai ʻi he taʻu ʻe 26 peá ma toe foki ki Keniā.

Ko Martin mo hono uaifí, ko Ineke, ʻokú na fakahoko ha ako Tohi Tapu mo ha tangata.

ʻI hono tokoniʻi ʻa e kakai ʻi ʻAfilika Hahaké ke ako ʻa e Tohi Tapú kuó ne ʻomai ʻa e fiefia lahi kiate au mo hoku uaifí

Ko hono tokoniʻi ʻa e kakai houngaʻiá ke ako ʻa e moʻoni Fakatohitapú kuó ne ʻai ke mohu ʻuhinga ʻema moʻuí. Ko e fakatātaá, ko ʻeku fuofua ako Tohi Tapu ʻi Mombasa ko ha tangata naʻá ku fetaulaki mo ia ʻi he faifakamoʻoni ʻi he feituʻu kakaí. Hili ʻeku ʻoange ha makasini ʻe ua, naʻá ne pehē, “ʻI heʻeku lau eni ʻo ʻosí, ko e hā leva te u faí?” ʻI he uike hokó naʻá ma kamata ako ʻa e Tohi Tapú ʻi he tohi Te Ke Malava ʻo Moʻui Taʻengata he Palataisi ʻi he Māmaní, ʻa ia naʻe toki tuku ange pē ʻi he lea faka-Suahilí. Naʻá ne papitaiso ʻi he taʻu ʻe taha mei ai pea tāimuʻa tuʻumaʻu. Talu mei ai, kuó ne tokoniʻi mo hono uaifí ʻa e kakai ofi ʻi he toko 100 ke nau fakatapui pea papitaiso.

Martin mo Ineke.

Kuó u hokosia mo Ineke ʻa e anga hono tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻene kakaí ʻaki ha moʻui mohu taumuʻa

ʻI heʻeku fuofua mahinoʻi ʻa e taumuʻa ʻo e moʻuí, naʻá ku ongoʻi ʻo hangē ko e tokotaha mēsianiti fefonongaʻaki naʻá ne maʻu ʻa e mataʻitofe mahuʻingá pea ʻikai loto ke tuku ange iá. (Māt. 13:45, 46) Naʻá ku loto ke ngāueʻaki ʻeku moʻuí ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke nau maʻu ha moʻui mohu ʻuhinga. Kuó u hokosia tonu mo hoku uaifi ʻofeiná ʻa e anga hono tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻene kakaí ʻaki ha moʻui mohu taumuʻa.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share