Yaʼtel te Jpuk-kʼopetik
27 Jich bitʼil te la yichʼ tael ta nopel te ya xbootik ta barco ta skʼinal bael Italia, te Pablo sok yantikxan jchukeletik la yichʼik akʼel ta skʼab jtul capitán yuʼun soldadoetik te Julio sbiile, te jaʼ jtsojb soldadoetik yuʼun te Augusto. 2 Ochotik ta jun barco te talem ta Adramitio te nopol* ya xbajtix ta chaʼoxpam lumetik te ayik ta tiʼtiʼ mar ta skʼinal Asia. Jich bootik, sjokinojotik bael jtul macedonio-winik te talem ta Tesalónica te Aristarco sbiile. 3 Ta yan kʼajkʼal kʼootik ta Sidón. Te Julio la yakʼbey yil slekil yoʼtan te Pablo, la yakʼbey permiso te ya xbajt yulaʼtay te yamigotak sok te jaʼukiknix ya xkanantayot yuʼune.
4 Mootik ta barco, kʼaxotik ta stsʼeel te skʼinal Chipre swenta ya jnakʼ jbatik tey-a, melel yak ta stenbelotik sujtel te ikʼe. 5 Tey kʼaxotik bael ta mar ta stiʼiltiʼil te skʼinal Cilicia sok Panfilia, kʼootik ta lum Mira te ay ta skʼinal Licia. 6 Tey-a, te capitán yuʼun soldadoetik la sta jun barco te talem ta Alejandría te yak ta bael ta Italia, tey la yotsesotik bael-a. 7 Bayal kʼajkʼal te kʼunkʼun been te barcoe, jich yuʼun wokol kʼootik ta lum Cnido. Te bitʼil ma xyakʼ xbeenotik te tulan ikʼe, beenotik ta stiʼiltiʼil ta skʼinal Creta, kʼaxotik ta stsʼeel Salmone te aynix ta skʼinal Creta, yuʼun ya jnakʼ jbatik tey-a. 8 Wokol kʼaxotik bael ta stiʼiltiʼil te mare, kʼootik ta jun lugar te Bellos Puertos sbiil te nopol* ay ta mukʼul lum Lasea.
9 Kʼaxix bayal kʼajkʼal-a sok jaʼ yorailix te ma xjuʼ ya xbeen-a te barcoetike, kʼaxemix-a te yorail skomel weʼelil ta Skʼajkʼalel stael perdón. Jaʼ yuʼun, jich komawan te Pabloe: 10 «Winiketik, ya kil te ya xbajt jta jwokoltik sok te bayal bintik ya xchʼay kuʼuntike, ma jaʼuknax te ijkatsiletik sok te barcoe, jaʼnix jich ya xjuʼ ya xlajotik-euk». 11 Pero, te capitán yuʼun te soldadoetik jaʼ la schʼuunbey skʼop te jtijbarcoe sok te yajwal te barcoe, ma jaʼuk te bin la yal te Pabloe. 12 Te bitʼil ya xjuʼ ya jta jwokoltik teme tey ya xjilotik ta yorail-a te sike, jteb ma spisiluk te machʼatik tey ayik-a la yalik te jaʼ lek te yakuk xlokʼik bael sok te yakuk xjuʼ ya xkʼotik ta Fenice ta yawil barcoetik ta Creta te yiloj sba sok noreste sok sureste, yuʼun tey ya xkʼax yuʼunik-a te yorail sike.
13 Te bitʼil kʼun-nax te ikʼ te tal ta sur, la skuyik te ya xkʼotik te banti snopojik-ae. Jich yuʼun la slikik moel te anclaetik,* jich bootik ta nopol* stiʼiltiʼil mar ta Creta. 14 Pero maba kʼax bayal kʼajkʼal te tal tulan ikʼ ta stojol te Creta te euroaquilón* sbiile. 15 Tulan jajch ta tenel yuʼun te barcoe, ma juʼ yuʼun te ya xbeen te banti yak ta talel te ikʼe. Jich yuʼun la kakʼtik te la stenotik baele. 16 Patil bootik ta chʼin kʼinal te joytaybil ta mar te Cauda sbiile, yuʼun ya jnakʼ jbatik tey-a. Manchukme jich-abi, wokol juʼ kuʼuntik schukel te chʼin barco* te ay ta yit te barcoe. 17 Te kʼalal la yichʼ mojtesel te chʼin barcoe, jaʼ och sutʼik ta olil ta chʼajan te mukʼul barco. Jaʼ la xiʼik teme ya xtenot bael te banti ay te jbikʼawal sjiʼal mar te Sirte* sbiil. Jaʼ yuʼun la skojtesik te spakʼul te barcoe, la yakʼik te bayuknax ya xtenotik bael yuʼun te ikʼe. 18 Ta skaj te la syukʼilanotik te tulan ikʼe, ta yan kʼajkʼal jajch schʼojik ochel ta mar te ijkatsil skuchoj te barcoe. 19 Ta yoxebal kʼajkʼal, ta skʼabiknix la schʼojtiklanik koel te aʼtejibaletik yuʼun te barcoe.
20 Te bitʼil bayalix kʼajkʼal te maba ya kiltik te kʼajkʼal sok te ekʼetike sok te yakotik ta yukʼilanel yuʼun te tulan ikʼe, jich la kaʼiytik te mananix ya xkolotik-ae. 21 Te machʼatik ayik ta barcoe ayix bayal kʼajkʼal te maba weʼemike. Jich yuʼun, te Pablo la stejkʼan sba ta yolilik sok jich la yal: «Winiketik, te lajuk achʼuunik te bin la kale sok te manchuk lokʼukotik tal ta Creta, maba la jta jwokoltik te jichuke sok maʼyuk bin chʼay jilel kuʼuntik te jichuke. 22 Pero ya kalbeyex ta ora ini te ayuk yip awoʼtanik, melel maʼyuk jtuluk te ya xlajexe. Jaʼnax ya xlaj stukel te barcoe. 23 Melel te Dios te yuʼuninojon sok te yakon ta abatinel ta stojole, la stejkʼanbon ta jtojol jtul chʼul-abat yuʼun ta ajkʼabal 24 sok jich la yalbon: ‹Mame xiwat, Pablo, puersa ya atejkʼan aba ta stojol te César; jaʼnix jich la yakʼbatix ta akʼab te Dios te maba ya xlajik te machʼatik sjokinojat ta barco›. 25 Jich yuʼun, winiketik, ayukme yip awoʼtanik, melel ya jchʼuun te bin la yal te Diose sok ya jnaʼ te jich ya xkʼot ta pasel te bin la yalbone. 26 Pero, puersa ya xchʼojotik lokʼel te barco ta chʼin kʼinal te joytaybil ta mar».
27 Jich yuʼun ayix 14 ajkʼabal te xtal xbootik ta mar Adria. Ta olil ajkʼabal, te jtijbarcoetik jajch snaʼik stojol te nopol* ayikix ta lumkʼinal. 28 Jich yuʼun la spʼisik te skʼubulil te mare, jich la yilik te ayniwan 36 metro te skʼubulile. Chaʼbeenikxan bael, jich la schaʼpʼisik te skʼubulil te mare, jich la yilik te kʼaxem jtebuk ta 27 metro te skʼubulile. 29 Te bitʼil la xiʼik teme ya xkʼot smaj sba ta mukʼul tonetik te barcoe, la schʼojik ochel ta mar chaneb anclaetik* ta yit te barcoe, la skʼanik te yakuk sakubix te kʼinale. 30 Pero, te jtijbarcoetik kʼan lokʼukik bael ta anel, jaʼ yuʼun la skojtesik ta mar te chʼin barcoe. La yalik te yuʼunlaj ya xbajt schʼojik te anclaetik* ta sniʼ te barco ta skʼopik. 31 Jaʼ yuʼun, te Pablo jich la yalbey te capitán soknix te soldadoetike: «Teme maba ya xjilik ta barco te winiketik ini, maba ya xkolex te jaʼexe». 32 Jich yuʼun, te soldadoetik la setʼbeyik te schʼajanul te chʼin barco, jich chʼay koel ta mar.
33 Nopol* ya sakubix-a te kʼinale, te Pablo la yalbey ta spisilik te yakuk xweʼik jtebuk. Jich la yaltiklanbey: «Ayix 14 kʼajkʼal te yakex ta smaliyel te bin ya xkʼot ta pasele sok maʼyuk bin aweʼojik. 34 Jaʼ yuʼun ya kalbeyex te yakuk xweʼex jtebuke. Yuʼun jich ya yichʼ yip te abakʼetalike, melel ya kalbeyex te maʼyuk jtuluk te jaʼex te ya xchʼay jlijk’uk te stsotsel ajolike». 35 Te kʼalal laj yoʼtan ta yalel ini, la stsak jpejchuk pan, la yalbey wokol Dios yuʼun ta komonsitil, la xetʼ sok och sweʼ. 36 Ta spisilik mukʼub kʼinal yaʼiyik, jich ochik ta weʼel-euk. 37 Ta jpisiltik ayotik 276 ta tul ta barco. 38 Te kʼalal laj yoʼtanik ta weʼele, jajch schʼojik ochel ta mar te trigoe, yuʼun jich ma xmulxan koel-a te barcoe.
39 Kʼalal sakub te kʼinale, ma la snaʼbeyik sba te kʼinal te banti kʼotike, pero la staik ta ilel te xojol ochel ta kʼinal te stiʼil te mare. Tey kʼan yotsesik bael-a te barco teme ya xjuʼe. 40 Jich yuʼun la setʼbeyik te schʼajanul te anclaetike,* jich la schʼojik jilel ta yutil mar. Jaʼnix jich la schoybeyik te schujkil te pala teʼetik te ya stijik-a te barcoe sok te kʼalal la slikbeyik moel te spakʼul te barcoe, jaʼ koltayotik yuʼun tojnax bajtik ta stiʼil te mare. 41 Te barco kʼot smaj sba ta sjiʼilel mar te tʼokole, tey kajtsʼaj-a. Tsʼapal kʼoel sniʼ tey-a te barcoe, jich maba la stij sba, yan stukel te yit barco jajch ta wuyel yuʼun te yip sbul te mare. 42 Jich yuʼun, te soldadoetik la staik ta nopel te ya smilik te jchukeletik, yuʼun jich maʼyuk machʼa ya xlokʼ ta anel ta nuxel. 43 Pero, te capitán yuʼun soldadoetik la skʼan skoltay te Pabloe; jich yuʼun la skom te soldadoetik te manchuk ya spas te bin snopojike. Jich la yal ta mantal te akʼa schʼoj sbaik ochel ta mar te machʼatik ya snaʼik nuxele, yuʼun jaʼ nail ya xkʼotik ta lumkʼinal. 44 Yan stukel te machʼatik ma snaʼik nuxele, te akʼa skoltay sbaik lokʼel ta xejtʼelul chʼujt-teʼ o xejtʼelul te barcoe. Jich kuxul kʼotik ta spisilik ta lumkʼinal.