Jehová Diosajj uñchʼukiskistuwa, ¿janit yuspärañasajj wakiskaspa?
“[Jehová] Tatitojj taqe cheqankiwa; jupajj uñchʼukiskiwa aski jaqenakaru, ukhamarak ñanqha jaqenakarusa.” (PRO. 15:3)
1, 2. Camaranakajj Jehová Diosan nayranakapampejj ¿kunansa jan kikpäki?
YAQHEP jachʼa markanakanjja, autonakajj thaknam sumti sarasipki, jan ukajj kuna chhijinakach thakin utji ukanak yatiñatakejja, cámaras de vigilancia satäkis ukanakwa uskupjje. Uka camaranakan video grabatanakajja, kunapachatï mä auto apnaqerejj mä jaqer taqjjatasin ukhamak tʼijtawayjje ukanakar katjañatakiw policiar yanaptʼi. Ukham camaranakampi sapa esquinar uskusajja, jan wali jaqenakarojj jankʼakiw katuntapjjaspa.
2 Ukampisa, ¿uka camaranakajj Jehová Diosan nayranakapampejj kikpati? Janiwa. Jehová Diosajj ‘taqe cheqaruw’ uñji sasaw Bibliajj qhanañchi (Pro. 15:3). Ukhamajj ¿taqe luratanakasti uñchʼukiskpachïstu? ¿Leyip phoqayañatakiti ukhamarak pantjasitanakasat juchañchañatakit uñchʼukpachïstu? (Jer. 16:17; Heb. 4:13.) Cheqas janiw ukhamäkiti. Jehová Diosajj sapa mayniruw munasistu, jiwasan askiswa munaraki, ukatwa uñchʼukistu (1 Ped. 3:12).
3. Jehová Diosajj jiwasar munasitapatjja, ¿kunanaksa luri?
3 Jehová Diosajj munasiñatwa uñchʼukistu sasajj ¿kunatsa sissna? Uk phesqa toqet uñjañäni: 1) janïr kuna jan walir purtʼasktan ukhaw ewjjtʼistu, 2) pantjasktan ukhasti cheqañchistuwa, 3) Biblian aski yatichäwipampiw irpistu, 4) yantʼanakan uñjasktan ukhajj yanaptʼistuwa, 5) askinak lurktan ukhasti bendicirakistuwa.
DIOSAJJ EWJJTʼISTUWA
4. ¿Kuna amtampis Jehová Diosajj Cainar ewjjtʼäna?
4 Janïr kuna jan walir purtʼasktan ukhaw Jehová Diosajj ewjjtʼistu, ¿kunjamsa uk luri? (1 Cró. 28:9.) Uk amuyañatakejja, Caín chachat parltʼañäni. Kunapachatï Jehová Diosajj jan askit uñj-jjäna ukhajja, “Cainajj wal colerasïna” (Génesis 4:3-7 liytʼañataki). Ukatwa Jehová Diosajja kunatï ‘askïki uk lurañapatak’ Cainar chʼamañchtʼäna. Sarakïnwa: ‘Uktï jan lurkätajja, jucharuw purtʼasïta, uka juchajj jakʼamankaskarakiwa, jumar apnaqañ munaraktam, ukampis jumajj atipjañamawa’ sasa. Jehová Diosajja, Cainan Jupar istʼañapa ukat wasitat Jupamp sum apasjjañapwa munäna.
5. Jehová Diosajj jan walir saranukurjam amuyistu ukhajja, ¿kunjamanakatsa ewjjtʼistu?
5 ¿Jiwasat kamsasirakispasa? Jehová Diosajj kunas chuymasan utji uk sum yati, janiw kuns imtʼksnati. Jiwasajj kunjamätansa, kuna amtanïtansa, kunanak munirïtansa ukanak Diosajj sum yati. Ukat wal munasistu, kunatï askïki uk lurañaswa munaraki, ukampis ukjja janiw munkir jan munkir luraykistuti. Ukatwa jan walir saranukuskatas uñjasajj ewjjtʼistu. ¿Kunjamsa ewjjanakap katoqtan? Biblia sapür liyisina, Bibliat apstʼat qellqatanak liyisina, ukatsti tantachäwinakar sarasina. Ukanakanwa jan walinakar saykatañatak ewjjanak katoqtanjja.
6, 7. 1) Jehová Diosan ewjjanakapajj waljanitakïkchisa, ¿kunatsa sapa maynitakiw sissna? 2) Jehová Diosan ewjjanakapamp yanaptʼayasiñatakejja, ¿kunsa lurañasa?
6 Jehová Diosajja wali munasiñampiw sapa maynir uñchʼukistu, ukatwa ukham ewjjtʼistu. Bibliajj nayra tiempons qellqaskchïnjja, Bibliat apstʼat qellqatanakajj waljanitakïkchisa, ukhamarak tantachäwinakan arstʼaski ukajj tampachatakïkchisa, Jehová Diosajj sapa mayniruw parlistu, ukhamat jan wali amuyunak apanukuñasataki. Ukhamatwa Jehová Diosan sapa maynit llakisitap uñjtanjja.
Concienciasajj Bibliarjam yatichatäki ukhajja, jan walinakatwa jarkʼaqestu (6, 7 tʼaqanak uñjjattʼam)
7 Jehová Diosan ewjjanakapamp yanaptʼayasiñatakejja, Jupajj qawqsa munasistu ukwa nayraqat amuyañasa. Ukjjarusti, Jehová Diosajj kunsa Biblia toqejj mayistu ukwa istʼañasa. Ukat kunatï Jupatakejj jan walïki uka amuyunaksa apanukuñasarakiwa (Isaías 55:6, 7 liytʼañataki). Jiwasatï Jupar istʼañäni ukhajja, janiw llakinakan uñjaskañäniti. Ukampis juchar purtʼassna ukhasti, ¿Jupajj kunjamsa yanaptʼistaspa?
DIOSAJJ CHEQAÑCHISTUWA
8, 9. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jiwasat llakisitap uñachtʼayistu? Uk mä uñachtʼäwimpi qhanañchtʼam.
8 Kunapachatï Jehová Diosajj cheqañchistu ukhajja, qawqsa jiwasat llakisi ukwa uñachtʼayistu (Hebreos 12:5, 6 liytʼañataki). Cheqas janiw khitis cheqañchatäñ munktanti (Heb. 12:11). Ukampisa maynitï Bibliamp cheqañchistu ukhajja, kunatsa ukham sistu ukwa nayraqat amuyañasa. Jupajj janiw chuyma ustʼayañ munasajj uk siskistuti, jan ukasti Jehová Diosat jan jitheqtañasatakiw tiempo apstʼasis cheqañchistu. Ukhamasti uka cheqañchäwirojj istʼañasawa, kunattejj Diosan Arupatwa juti.
9 Jehová Diosajja, jiwasat llakisisaw mayninak toqe cheqañchistaspa, uk mä uñachtʼäwimp uñjañäni. Mä jilatajj janïr Jehová Diosan Qhanañchiripäkasajja, pornografía sat qʼañu luräwi uñchʼukirïna. Qhepat janis uk uñchʼukjjchïnjja, chuymapajj uk uñchʼukiñ munaskakïnwa, kunjamtï ninajj jiwarjjasin sankʼaskakejja ukhama. Mä urojj mä celularwa alasïna, ukhaw uka nina sankʼajj wasitatsa naktkaspa ukhamänjja (Sant. 1:14, 15). Uka celularampejj Internetar mantasaw wasitat pornografía uñchʼukjjäna. Mä kutejja, telefonot Diosan arunakap yatiyasipkäna ukhajja, direccionanak thaqtañatakiw mä irpir chuymanejj celularap maytʼasïna. Ukan pornografía cheqanakar mantirïtapwa katjäna. Ukham katjasinsti irpir chuymanejj uka jilataruw cheqañchäna. Uka jilatajj cheqañchatajja, jan wali luräwip apanukjjänwa. Irpir chuymanin ukham horasapar ewjjtʼatapajj wali askipunïnwa. Diosajj sapa mayniruw uñchʼukistu, ukat janïr kuna jan walirus purtʼasktan ukhaw cheqañchistu, ¡ukham luratapat walpun Jehová Diosar yuspärtanjja!
BIBLIAN ASKI YATICHÄWINAKAPAMPIW IRPISTU
10, 11. 1) ¿Kunjamsa Jehová Diosampejj yanaptʼayassna? 2) ¿Kunjamsa Biblian yatichäwinakapajj mä familiar yanaptʼäna?
10 Salmo qellqerejj akham sasaw qʼochüna: “[Jehová Dios] amtatamarjamaw irpistajja” sasa (Sal. 73:24). Janïr kuna amtar purkasajj Diosat ‘amtasiñasapuniwa’, ukatakejj Bibliat yatjjatañasawa, ukhamatwa kuntï Jupajj amuyki uk yatiñäni. Biblian aski yatichäwiparjam kuns amtañäni ukhajja, Jehová Diosaruw jukʼamp jakʼachasiñäni, ukat kuna yänakatï jiwasatakisa, familiasatakis wakiski uksa jikjjatarakiñäniwa (Pro. 3:6).
11 Mä jilatajja familiapampiw Masbate (Filipinas) sat markan yapumpi jakasïna, qollunak jakʼana. Chacha warmpachaw precursor regularjam irnaqtʼapjjäna. Mä urojja, arrentasipkäna uka oraqen jaqepaw “oraq kuttʼayjjeta” sasin jupanakar säna. ¿Kunatsa ukham sispachäna? Mä jaqew lunthatat jupanakar kʼarintatayna. Jilatajj familiapampi jan kawkhar sarirjamäsajj llakitäkchïnsa, akham sänwa: “Jehová Diosaw churaskistani. Kunas kunäskpan, Jupajj sumwa uñjaskistu” sasa. Mä qawqha urunakatjja, uka oraqen jaqepajj akham sasaw jupanakar säna: “Akan yapuchasipkakim” sasa. Uka jilatan familiapajj wali respetasiripjjänwa, kʼarintatas janiw colerasipkänti, ukatwa ukham säna. Qhepatsti, yapuchapjjañapatakejj yaqha oraqenakampwa uka oraqen jaqepajj churäna (1 Pedro 2:12 liytʼañataki). Jehová Diosajja, Biblian aski yatichäwinakapampiwa jakäwin jan waltʼäwinakar saykatañatak yanaptʼistu.
YANTʼANAK AGUANTAÑATAKIW YANAPTʼISTU
12, 13. ¿Kunjamanakan uñjasisas Jehová Diosajj janis uñjkistaspa ukham amuyassna?
12 Awisajj tʼaqhesiñanakasajj janiw jankʼak tukuskaspati. Inas jaya tiempo usump tʼaqhesiskstan, jan ukajj Diosar jan yupaychir familiaranakasan uñisita, jarkʼata uñjasiskstan. Ukampis maynimp taman jan waltʼayasna ukhajja, ¿kuns lursna?
13 Mä jilatatï jumar chuym ustʼayiristam ukhajja, inas chuymaman akham sischisma: “¡Diosan markapan ukanakajj janiw utjañapäkiti!” sasa. Ukhamäkipansa uka jilatajj jukʼamp luräwinak taman katoqaspa ukat yaqhanakas wali askit jupar uñjapjjarakispa ukhajja, inas akham sarakchisma: “¡Kunjamarak ukhamänisti! ¿Janit Jehová Diosajj uñjkpacha? ¿Janit kuns lurkpachäni?” sasa (Sal. 13:1, 2; Hab. 1:2, 3).
14. Jehová Diosajj kunanakatï paskistu ukanak ¿kunatsa awisajj ukhamak jayti?
14 Jehová Diosajj jiwasat sipansa, kunanakas pasaski uk sumwa uñji, ukatwa awisajj kunanakatï paskistu ukanakjja ukhamak jayti. Amuytʼañataki, kunapachatï maynejj cheqañchistaspa ukhajja, inasa jupatakejj colerassna, janis juchanïksna ukham amuyassna, ukampis Jehová Diosajj janiw ukham uñjkaspati, cheqañchatäñaw wakisispa. Karl Klein jilatat parltʼañäni, jupajj Oraqpachan Jilïr Irpirinaka satäkis uka taypinkarakïnwa. Mä kutejja Rutherford jilataw juparojj cheqañchäna. Qhepatjja, “¡Karl, kunjamakïsktasa!” sasaw aruntarakïna, ukampis Karl jilatajj mayjakiw aruntäna. Ukatwa Rutherford jilatajj coleratätap amuyasajj akham sasin ewjjtʼäna: “Supayan sipitaparurak jaltʼaskasma, amuyasïtawa” sasa. Uka arunakapajj Karl jilatarojj wal yanaptʼäna, ukatwa qhepat akham sas qellqäna: “Mä jilatatï wakiskipan ewjjtʼistani ukhajja, janiw colerasiñasäkiti, ukhamtï lursnajja Supayan sipitaparuw jaltʼsna” sasa.a
15. Jan walinakan uñjaskañäni ukhajja, ¿kuns lurañasa?
15 Jan waltʼäwejj jan tukusirjamäki ukhajja, paciencianïñajj chʼamakïspawa. ¿Kunas aguantañatak yanaptʼistaspa? Amuytʼañataki, auto apkasin thakin walja autonak filantat uñjasma ukat kunaratkamas ukhamäskani uk janirak yatkasma ukhajja, ¿kamachasmasa? Jumatï ratuk puriñ munasajj yaqha cheqnam sarañ amtasma ukhajja, chhaqasmawa, ukhamarus janiw horasapar purjjasmati. Ukhamarakiw kuna jan waltʼäwis jan tukusirjamäni ukhajja, Jehová Diosan thakipat janiw jitheqtañasäkiti, jan ukasti kuntï Bibliajj siski ukarjamaw sarnaqañasa, ukhamatwa Jehová Diosajj aguantañatak yanaptʼistani.
16. ¿Kunatsa Jehová Diosajj tʼaqhesiñanak jan jankʼak tukjkpacha?
16 Jehová Diosajj jiwasar yatichañatakiw awisajj tʼaqhesiñanak jan jankʼak tukjkaspati (1 Pedro 5:6-10 liytʼañataki). Ukampis amtapjjañäni, Jupajj janiw jan walinakamp yantʼkistaspati (Sant. 1:13). ‘Uñisir Supayan’ juchapatwa awisajj jan walinakan uñjastanjja. Jehová Diosajj wal munasistu, tʼaqhesitassa uñjaskarakiwa. Ukhamajj janiw jaya tiempo tʼaqhesjjañäniti, jan ukasti tʼaqhesiñajj ‘mä jukʼa urunakampit’ tukusjjaniwa. Kunapachatï jan walinakan uñjastan ukhajja, Jehová Diosajj uñjaskistuwa, ukatwa Juparojj wal yuspärtanjja, ukat Juparakiw jan waltʼäwinakat mistuñatakis yanaptʼaskistani (2 Cor. 4:7-9).
JEHOVÁ DIOSAJJ BENDICISTUWA
17. ¿Khitinakarus Jehová Diosajj bendici?
17 Jehová Diosajj Jupar munasipki ukanakar bendiciñatakiw uñchʼukiraki. Hananí profetajj Asá reyirojj sänwa: “Tatitusti sumwa uñjaski taqe akapachana kunanakatejj lurasiski ukanakjja, ukhamata chʼama churañataki khitinakatejj cheqpachana juparu iyawsasipki ukanakaru” sasa (2 Cró. 16:9). Cheqas Asá reyejj janiw cheqpachapuni Jehová Diosar iyawskänti. Ukampis kunatï askïki uk lurañatak chʼamachasiñäni ukhajja, Jehová Diosaw jan walinakat jarkʼaqestani ukat bendicirakistani.
18. Janis khitis aski luratas uñjkaspa ukham amuyañäni ukhajja, ¿kunsa amtañasa? (27 janankir foto uñjjattʼam.)
18 Jehová Diosan bendicionap katoqañatakejja, ‘kunatï askïki uk thaqañasawa’ ‘sumäkis ukjja munañasawa’ ukat ‘askïkis ukjja lurañasarakiwa’ (Amós 5:14, 15; 1 Ped. 3:11, 12). Jehová Diosajj aski jaqenakan luratanakap uñjaskiwa ukat bendicirakiwa (Sal. 34:15). Uk amuytʼañatakejj Sifrá warmimpita Puá warmimpit parltʼañäni. Israelitanakajj Egipto markankapkäna ukhaw jupanakajj parteranakjam yanapapjjäna. Faraonajj jupanakarojj akham sänwa: ‘Kunapachatï israelita warminakaru partot usuyapkäta ukkhajja wal amuyapjjäta, yoqall wawäni ukhasti ukspachaw jiwayapjjäta’ sasa. Ukampis parteranakajja, faraonar ajjsarañat sipansa Diosaruw ajjsarapjjäna, janiw yoqall wawanakar jiwayapkänti. Jehová Diosajj uk sumwa uñjaskäna, ukatwa jupanakarojj wawanïpjjañapatak yanaptʼäna (Éxo. 1:15-17, 20, 21). Janiw khitis aski luratas uñjkiti sasin inas awisajj amuysna. Ukampis amtapuniñäni, Jehová Diosajj uñchʼukiskistuwa. Jupajj aski luratasarjamaw bendicistani (Mat. 6:4, 6; 1 Tim. 5:25; Heb. 6:10).
19. Jehová Diosajj luratanakas sum uñchʼukiski uk ¿kunjamsa húngaro aru parlir mä kullakajj uñjäna?
19 Jehová Diosajj aski luratanakas sumwa uñjaski, ukwa Austria markan jakir mä kullakajj amuyäna. Jupajj Hungría markanwa nasïna, ukatwa húngaro aru parlañ yatïna. Mä kutejja, uka kullakarojj húngaro aru parlir mä jaqen direccionapwa churapjjäna, Bibliat yatichañapataki. Ukaratpachaw kullakajj uka uta thaqher saräna, ukampis ukan janiw khitirus jikjjatkänti. Walja kutiw thaqher saräna, qellqatanaksa, cartanaksa, telefon numeropsa jaytarakïnwa. Ukampis janiw khitis mistunkänti. Mara chikataniw pasjjäna, ukhakiw utanimpejj jikisïna. Mä warmiw utapar sum katoqtʼäna, ukat sarakïnwa: “Kunanaktï jaytkista uk taqpachwa liysta, ukhamarus suyaskayäsmawa” sasa. Ukaratpachaw Bibliat yateqañ qalltapjjäna. Uka warmejj quimioterapia sat tratamientompiw qollayasiskäna, ukatwa kullakarojj jan katoqkataynati. Kunjamtï uñjaniwayktanjja, kullakan ukham chʼamachasitapatjja, Jehová Diosajj bendicïnwa.
20. Jehová Diosajj uñchʼukiskistuwa uk yatisajj ¿kunjamas jikjjatastanjja?
20 Jehová Diosajj taqe luratanakaswa uñjaski. Ukampis janiw kunjamtï qalltan mä camarat parltʼaniwayktan ukhamäkiti, Diosajj janiw juchanakas amjjasiñatak uñchʼukkistuti, ni pantjasitanakasat juchañchañatakisa. Jan ukasti jiwasat llakisisaw uñchʼukistu, ukatsti bendiciñwa munarakistu. Ukaw Jupar jukʼamp jakʼachasiyistu.
a Klein jilatan sarnaqäwipat yatiñatakejja, La Atalaya marzo 1, 1985 revista uñjjattʼäta.