Jehová Diosajj kunjam Diosas uk wali askit uñjapjjañäni
“Jumanakajj Diosan munat wawanakapäpjjtawa, jupajj kunjämäkitejj ukhamäpjjarakimaya.” (EFE. 5:1)
1. 1) ¿Kunjam Diosätapsa cristianonakajj Jehová Diosat yatjjatapjjaspa? 2) ¿Uka toqet yatjjatañajj kunjamsa yanaptʼistaspa?
JEHOVÁ Diosajj kunjam Diosäkitï uka toqet lupʼisajja, ¿kunjam Diosaw sistansa? Akham sistanwa: “Munasiriwa, taqe kunsa cheqapar uñjiriwa, yatiñaniwa ukat wali chʼamaniwa” sasa. Ukampis janiw ukanakak sisksnati, mä 40 jilanakwa sissna, ukat uka toqenakatjja, Bibliat apstʼat qellqatanakanwa qhanañchasiwayi. Bibliat sapaki jan ukajj familiamp yatjjatasajja, kunjam Diosäkitï uk jukʼampinakwa yatjjatsna. ¿Uk yatjjatañajj kunanakansa yanaptʼistaspa? Kuntï yateqktan ukanakar wali askit uñjasajja, jukʼampiw Jehová Diosar jakʼachastanjja ukat Jupjam chuymanïñwa munaraktanjja (Jos. 23:8; Sal. 73:28).
2. 1) Jehová Diosajj kunjam Diosäkitï ukjja, kunjamsa wali askit uñjsna uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam. 2) ¿Kunsa yatjjataskañäni?
2 Ukhamajja, ¿wali “askit uñjañajj” kamsañs muni? Kuntï askit uñjktan ukajj qawqha valoranisa uk sum amuyaña sañ muni. Ukampis jukʼat jukʼatwa ukham uñjsna. Uk amuytʼañatakejj manqʼat parltʼañäni. ¿Kunjamatsa mä jan uñtʼat manqʼajj jiwasatak sumäspa? Nayraqatjja, muktʼañasawa ukatjja malltʼañasawa, ukjjarusti jiwasaw phayañasa. Jehová Diosajj kunjam Diosas uk wali askit uñjañatakejj ukhamarakiw nayraqat sapa mayat sumpach yatjjatañasa ukat amuytʼañasa, ukjjarusti ukarjamaw sarnaqañasaraki (Efe. 5:1). Aka yatichäwisa ukat akjjar jutki uka pä yatichäwisa, Jehová Diosajj kunjam Diosäkitï uk jan añch amtktan ukanak askit uñjañasatak wakichatawa. Ukatjja, Jehová Diosajj kunjam Diosäkitï uk sapa mayat yatjjatasajj aka jisktʼanakaruw qhanañchtʼaskañäni: ¿kamsañs muni? ¿Jehová Diosajj kunjams ukham Diosätap uñachtʼayi? ¿Kunsa Jupat yateqassna?
JEHOVÁ DIOSAROJJ KHITIS JAKʼACHASIKISPAWA
3, 4. 1) ¿Jakʼachaskay mä jaqejj kunjamasa? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jakʼachaskayätap uñachtʼayi?
3 ¿Jakʼachaskay mä jaqejj kunjamasa? Parltʼatas sum istʼi, wali suma qoña arunakampiw parltʼi, ukat taqenirus wal sum katoqtʼaraki. Ukham jaqëtapjja, arsutapana, luratapana, uñnaqapana ukat yaqha ukhamanakatwa uñachtʼayi.
4 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jakʼachaskayätap uñachtʼayi? Jupajj taqe kun Lurirïkchisa, nayar mayisipjjeta sistuwa ukat mayisitanakas istʼañatakisa yanaptʼañatakis jankʼakiwa (Salmo 145:18; Isaías 30:18, 19 liytʼasiñapawa). Juparojj jan ajjsartʼasaw kuna ratusa ukat kawkhansa mayisiksna. Ukat sum istʼitani sasaw taqe chuyma mayissna (Sal. 65:2; Sant. 1:5). Jehová Diosajj kunja jakʼachaskayasa ukjja, Bibliajj jaqen amuytʼkañwa wali sum qhanañchi. Amuytʼañäni, salmonak qellqer Davitajj akham sänwa: “Tatitojj aski jaqenakaruw imaski” ukat “kupi ampara[pampi]sti janiw antutnukki[s]tuti” sasa (Sal. 34:15; 63:8). Ukat Isaías profetajj Jehová Diosat akham sarakïnwa: “Kunjamatejj mä awatirejj ovejanakap antʼata jutejja, ukhamarakiw jupajj juti, amparapar ovejanak ichtʼata, ichjjarusiwa ovejanakaparojja” sasa (Isa. 40:11). Uka arunakat amuytʼañäni. Kunjamtï mä uwij qallojj wali munasir awatiripampi ichjjarutäkejja, ukham jikjjatasiñaswa Jehová Diosajj munaraki. Cheqansa, Diosarojj khitis jakʼachasikispawa. ¿Kunjamsa Jupat yateqassna?
¿KUNJAMÄPJJAÑAPAS IRPIR CHUYMANINAKAJJA?
5. ¿Kunatsa irpir chuymaninakajj jakʼachaskayäpjjañapa?
5 Diosan arunakap wali kusisita yatiyiri jilat kullakanakaruw walja markanakan akham sasin jichhak jisktʼasiwayi: “¿Mä irpir chuymanitjja kunas jumatakejj wali askejja?” sasa. Ukat niya taqeniw akham sapjjäna: “Jupanakar jakʼachasiñajj jan ajjsarkañätapa” sasa. Cheqansa, taqeniw ukhamäñasatak chʼamachasiñasa, ukampis irpir chuyman jilatanakaw jukʼamp chʼamachasipjjañapa (Isa. 32:1, 2). Mä kullakajja, kunatsa irpir chuymaninakajj ukhamäpjjañapa uka toqet qhanañchkasajj akham sänwa: “Jupar jakʼachasiñjamäni ukhakiw kunja suma jaqesa uk jupat yateqassna” sasa. ¿Uka arunakajj cheqapunïskejjaya? ¿Kunjamatsa maynejj taqenin jakʼachaskayäspa?
6. Mayninakan jakʼachaskayañatakejja, ¿kunas wakisi?
6 Mayninakan jakʼachaskayañatakejj mayninakat taqe chuyma llakisitapwa uñachtʼayañapa. Kunapachatï mä irpir chuymanejj jilïr jilat kullakanakata ukhamarak wayn tawaqonakat llakisi ukhajja, jupanakar yanaptʼañatakejj kuntï lurirjamäki ukwa luri, ukat ukham luratapajj taqenin amuykañawa (Mar. 10:13-16). Carlos, 12 marani waynitojj akham siwa: “Irpir chuymaninakar Tantachasiñ Uta punkun jilat kullakanakar kusisita katoqtʼaskir uñjañajj nayatakejj wali askiwa” sasa. Cheqansa, mä irpir chuymanejj nayajj taqenin jakʼachaskayätwa sasakejj janiw sañapäkiti, jan ukasti luratanakapampiw uñachtʼayañapa (1 Juan 3:18). ¿Kunjamatsa ukhamätap uñachtʼayaspa?
7. ¿Kunatsa tarjeta tʼirkatat sarnaqañajj mayninakamp parlañ qalltañatak wali askejja, ukat ukajj kunsa yatichistu?
7 Ak amuytʼañäni: mä jilatajj anqäjj markan kimsa uru mä jachʼa tantachäwitwa tarjetas tʼirkattʼata markapar avionat kuttʼasinkäna. Ukat avión apnaqerin yanapiripajja, jilatan tarjetapanwa ak liytʼatayna: “Reinomampisti apnaqapjjeta” sasa. Ukat uka chachajj akham sataynawa: “Jïsa, apnaqestpan. Uka toqet parlañasawa” sasa. Ukat jukʼampjjaruw uka chachajj jilatamp parltʼatayna ukat revistanaksa katoqasirakitaynawa. Waljaniw ukham experiencianakanïtanjja. ¿Kunatsa tarjeta tʼirkatat sarnaqañajj mayninakamp parlañ qalltañatak wali askejja? Kunattejj tarjeta tʼirkatatäktan ukhajja, jaqenakar akham sisksnas ukhamawa: “Nayamp parlañäni, kawkirus saraskta uk jisktʼita” sasa. Ukajja, kunarutï iyawsktan uka toqet jaqenakar parlañatak jankʼakïtaswa uñachtʼayi. Ukhamarakiw irpir chuymaninakajj jilat kullakanakamp parltʼañatakejj jankʼakïpjjatap uñachtʼayapjjañapa. ¿Kunjamsa uk uñachtʼayapjjaspa?
8. ¿Kunjamasa irpir chuymaninakajj mayninakat llakisipjjatap uñachtʼayapjjaspa, ukat ukajj kunjamsa jilat kullakanakar yanaptʼi?
8 Costumbrenakajja, janiw taqe markan pachpäkaspati. Ukampis kusisita ukat sum arunttʼasa jan ukajj taqe chuyma katoqtʼasaw jilat kullakanakasat cheqpachapun llakisitas uñachtʼaysna. Ukampis ¿khitisa uk lurañ qalltañapa? Mä kutejja, apostolonakapamp tantachtʼaskasinjja, Jesusaw jupanakar jakʼachtʼasisin parlañ qalltäna sasaw Mateo librojj qhanañchistu (Mat. 28:18). Ukhamarakiw irpir chuymaninakajj jilat kullakanakamp parlañ qalltapjjañapa. ¿Ukajj kunjamsa jilat kullakanakar yanaptʼi? Mä precursora kullakajj akham siwa: “Irpir chuymaninakajj Tantachasiñ Utan kusisita katoqtʼapkitu ukat chʼamañchtʼkir arunakamp parltʼapjjetu ukhajja, jukʼampiw jupanakar munasta” sasa, jupajj 88 maraniwa. Yaqha kullakajj akham sarakiwa: “Irpir chuymaninakajj tantachäwinakan kusisit chuymampi katoqtʼapjjetu ukajja, nayatakejj wali askipuniwa” sasa.
JILAT KULLAKANAKAMP PARLTʼASIÑATAKIS TIEMP APSTʼASIPJJEWA
9, 10. 1) ¿Jehová Diosat kunsa yateqassna? 2) ¿Kunjamsa irpir chuymaninakajj mayninakatak tiempo apstʼasipjjatap uñachtʼayapjjaspa?
9 Jan tiemponi sarnaqsna ukhajja, janiw khitis jiwasamp parlañatak jakʼachaskistaspati. Ukampis Jehová Diosatwa yateqassna, Jupajj “janiw jayankkiti sapaqat jiwasanakatjja” (Hech. 17:27). Irpir chuymaninakajja, tantachäwi janïr qalltkipana ukat tantachäwi tukuyatar jilïr jilat kullakanakampi ukat wayn tawaqonakamp parltʼasipjje ukhaw mayninakatak tiempo apstʼasipjjatap uñachtʼayapjje. Mä precursor jilatajj akham siwa: “Kunjamäsktsa uk mä irpir chuyman jilatajj jisktʼitu ukat arskta uk sum istʼarakitu ukhajja, nayar wal munasitapwa amuyasta” sasa. Ukat Jehová Diosar niya 50 maranak loqtir mä kullakajj akham sarakiwa: “Kunapachatï irpir chuymaninakajj tantachäwi tukuyatar nayampi parltʼañatak tiemp apstʼasipjje ukhajja, wali yäqataw amuyasta” sasa.
10 Cheqas irpir chuymaninakajj walja luräwinïpjjewa. Ukampis tantachäwinakanjja jilat kullakanakamp parltʼasiñatakejj tiempo apstʼasipjjañapapuniwa.
JEHOVÁ DIOSAJJ JANIW KHITIRUS YAQHACHKITI
11, 12. 1) ¿Jan khitir yaqhachir jaqejja kunjamasa? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosat jan yaqhachasirïñ yateqassna?
11 Jehová Diosajj janiw khitirus yaqhachkiti. Khititejj jan yaqhachki ukajj taqenirus mayak uñji, janiw mä qhawqhaniruk sum uñjkiti ukat janirakiw khitirus jiskʼachkiti. Cheqas uka kast jaqejj nayraqatjja, janiw chuymapan khitirus yaqhachkiti, ukatjja luratanakapampiw uk uñachtʼayaraki. Ukhamajja, maynejj jan yaqhachasirïkani ukhakiw taqenirus mä kikpak uñjani. Jan yaqhachasiri sasin jaqokipatäki uka griego arojja, “ajanunak jan amjjasiri” sañ muni, mä arunjja, jaqenak jan ajlliri sañ muni (Hech. 10:34). Jan yaqhachasirejj janiw suma uñnaqaninakarukisa ni qollqenirukis jakʼachaskiti, jan ukasti kunjam chuymanis ukaw jupatakejj taqe kunat sipansa wali askejja.
12 Jehová Diosatwa jan yaqhachasirïñ yateqassna. Jupatakejj “taqe casta jaqes mayak[iwa]” ukat “kuna kast jaqerus katoqakiwa” sasaw Arupan qhanañchi (Hechos 10:34, 35; Deuteronomio 10:17 liytʼasiñapawa). Ukham Diosätapjja, Moisesajj jakkäna ukhaw qhan uñachtʼäwayi.
Zelofehad chachan phuchhanakapajja, Jehová Diosan jan yaqhachasirïtapwa uñjapjjäna (13, 14 tʼaqanak uñjjattʼam)
13, 14. 1) Zelofehad chachan phesqa phuchhanakapajja, ¿kuna jan walinsa uñjasipjjäna? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jan yaqhachirïtap uñachtʼayäna?
13 Israelitanakajj Suma Oraqer niya mantañampïsipkäna ukhajja, Zelofehad sat chachan phesqa phuchhanakapaw mä jan walin uñjasipjjäna. ¿Kuna jan walinsa uñjasipjjäna? Awkipaw jiwjjatayna, ukat qawqchʼa oraqetï awkipat katoqañapäkäna uk janiw jupanakajj katoqerjamäpkänti. ¿Kunatsa? Leyirjamajja, yoqall wawanakakiw katoqapjjañapäna. Ukampis awkipajj jan yoqall wawanïkasaw jiwjjatayna (Núm. 26:33, 52-55). ¿Mayni familiaranakaparut oraq churapjjpachäni? ¿Kunsa Zelofehad chachan phuchhanakapajj lurapjjpachäni?
14 Uka phesqa kullakanakajj Moisesan ukaruw akham sasin yanap mayir sarapjjäna: “Janiw askïkiti nanakan awkejjan sutipa chhaqtayañajja, jachʼa familiapatjja jan jupan yoqall wawanïtap laykojja” sasa. Ukat akham sasaw achiktʼasipjjäna: “Nanakarusti churapjjetay mä jiskʼa oraqe, awkejjan jilanakapan taypiparu” sasa. ¿Moisesajj kunsa luräna? ¿Leyejj janiw kunäkipansa pʼakintaskaspati sasat sispachäna? Janiwa. Jan ukasti “Moisesajj Tatituruw yatiyäna, uka warminakan mayitanakapjja” (Núm. 27:2-5). ¿Jehová Diosajj kamspachänsa? Akham sänwa: “Zelofehad chachan wawanakapajj waliki parlapjje. Churayamay oraqenakjja awkipan jilanakap taypiru, ukatsti awkipan herenciapajj jupanakaru churatäpan” sasa. Ukampis janiw ukak siskänti, jan ukasti leyir qellqañapatakiw Moisesar akham säna: “Kawkïritejj jiwjjani jan yoqall wawa jaytasa, jupan herenciapasti imill wawapan amparaparuw churatäjjani” sasa (Núm. 27:6-8; Jos. 17:1-6). Ukhat aksarojja, ukhaman uñjasir familianakajj uka leyirjamaw herencia katoqapjjañapäna.
15. 1) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj taqe yupaychirinakaparu yamas jan arjjatirinïpki ukanakar uñji? 2) ¿Biblian kawkïr sarnaqäwinakas Jehová Diosajj jan yaqhachasirïtap uñachtʼayaraki?
15 ¡Jan khitir yaqhachasaw uka amtar purïna! Uka phesqa warminakarojja, kunjamtï mayni israelitanakar uñjkäna, ukhamwa Jehová Diosajj uñjarakïna (Sal. 68:5). Ukhamarakiw taqe yupaychirinakaparojj jan yaqhachas uñji, ukwa uka sarnaqäwejj uñachtʼayistu (1 Sam. 16:1-13; Hech. 10:30-35, 44-48).
JEHOVÁ DIOSAT YATEQASSNAWA
16. Jehová Diosat jan yaqhachañ yateqasiñatakejja, ¿kuns lursna?
16 ¿Jan yaqhachasirïñatakejj kunjamsa Jehová Diosat yateqassna? Amtañäni, amuyusan yaqhanakar jan yaqhachkañäni ukhakiw taqenir jan yaqhachasa uñjañäni. Nayajj taqeniruw mayak uñjta ukat taqenimpiw sum apasta sasaw amuyassna. Ukampis kunjamsa yaqhanakar uñjasktan uk janiw jiwas pachpajj sum amuyasksnati. Ukhamajja, taqenir mä pachpakti uñjasktan janicha ukjja, ¿kunjamatsa yatsna? Kunjamsa jaqenakajj jupat amuyapjjäna uk yatiñatakejja, Jesusajj confiykañ amigonakaparuw akham sas jisktʼasirïna: “¿Khitiw sapjjetus jaqenakajj naya Jaqen Yoqaparojja?” sasa (Mat. 16:13, 14). ¿Janit jupat yateqaskaraksna? Yaqhachasirïtanti janicha uk yatiñatakejja, kawkïr amigotï cheq siskistaspa ukaruw jisktʼassna. Ukampis uka amigotï yaqha kasta jañchininakaru, jan qollqeninakarojj mä jukʼa yaqhachaskaktawa sistaspa ukhajja, ¿kamachsnasa? Uka kasta amuyunak jaytañatakejj Jehová Diosaruw yanap mayisiñasa, ukhamat taqenir mayak uñjañataki (Mat. 7:7; Col. 3:10, 11).
17. ¿Kunjamanakatsa taqenir mayak uñjatas uñachtʼaysna?
17 Tamanjja taqe jilat kullakanakar respetompi ukat munasiñamp uñjasaw Jehová Diosat jan yaqhachasiñ yateqasitas uñachtʼaysna. Sañäni: jiwasatï katoqtʼasirïstanjja, ¿khitinakatï jan jiwasjamäpki, pobrëpki, wajchäpki ukat ijmäpki taqe ukanakarut jawstanjja? (Gálatas 2:10; Santiago 1:27 liytʼasiñapawa.) Diosan Reinopat suma yatiyäwinakjja taqeniruw yatiytanjja, yaqha markat jutirinakarus ukhamarakiw yatiytanjja. Ukat 600 jila arunakan Bibliat apstʼat qellqatanak utjatapat wal kusistanjja. Cheqansa, ¡ukhamanakatwa jan yaqhachasirïtas uñachtʼaysna!
18. Jehová Diosajj jakʼachaskayawa ukat janirakiw yaqhachirïkiti, ¿uk kunjamsa askit uñjatam uñachtʼayta?
18 Jehová Diosajj jakʼachaskañätapa ukat jan yaqhachasir Diosätapat lupʼktan ukhajja, jukʼampiw Jupar munastanjja. Ukat uka munasiñarakiw Jupat yateqasisin jilat kullakanakaru ukat yaqha jaqenakar sum uñjañatak yanaptʼistu.
“Tatitojj artʼasirinakapan jakʼapankaskiwa.” (Sal. 145:18) (9 tʼaqa uñjjattʼam)
“[Jehová] Diosamasti [...] taqe jaqerus kipkaki uñjaraki.” (Deu. 10:17) (17 tʼaqa uñjjattʼam)