Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • w25 mayo págs. 8-13
  • Jehová Diosajj chuymachtʼasir Diosawa

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Jehová Diosajj chuymachtʼasir Diosawa
  • Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2025
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • KHUYAPAYASIÑAT PERDONISTUWA
  • MÄ SUYTʼÄWI CHURISTU
  • JAN AJJSARAÑATAKIW YANAPTʼISTU
  • Jehová Diosaw “chuyma pʼakintatanakarojj qolli”
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
  • Mä kun jan yatisajj humildëpjjañäni
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2025
  • Janipuniw sapäktanti
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2025
  • Mä amtar puriñatakejj Jehová Diosampi yanaptʼayasim
    Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki: Tantachäwin yatjjatañataki (2023)
Jukʼamp uñjañataki
Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2025
w25 mayo págs. 8-13

20 YATICHÄWI

CANCIÓN 7 Jehová Diosaw chʼamañchirisajja

Jehová Diosajj chuymachtʼasir Diosawa

“Dios Awki[sajj] jachʼañchatäpan, jupaw wali munasiñampi khuyaptʼayasiri Awkejja, taqe kunan chuymachtʼasiri Diosarakiwa” (2 COR. 1:3).

¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?

Babiloniar apat uñjasipkäna uka judionakarojj Jehová Diosajj chuymachtʼänwa, kunsa jupat yateqassna ukwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

1. ¿Babiloniar apat judionakajj kunjamas uka markan jakasipjjäna?

BABILONIA markar apatajj kunjamas judionakajj jikjjatasipjjpachäna uk amuytʼañäni. Jerusalén markapajj qʼala tukjatänwa, jupanakampin nayra awkinakapampin juchanakapat yaqha markar preso apataw uñjasipjjäna (2 Crón. 36:15, 16, 20, 21). Judionakajj kunjamtï Jerusalenan jakasipjjerïkäna ukhamwa Babilonian jilapartejj jakasipjjäna (Jer. 29:4-7). Ukampis ukan jakañajj chʼamakïnwa, janirakiw ukankañ munapkänti. ¿Kunjamas judionakajj jikjjatasipjjäna? Jupanakat maynejj akham sänwa: “Babilonia markankir jawiranak jakʼanwa qontʼasiyätanjja, Sionat amtasisaw jacharakiyätanjja” sasa (Sal. 137:1). Babiloniar apat judionakajj chuymachtʼatäñwa munapjjäna, ukampis ¿khitis jupanakar chuymachtʼaspäna?

2, 3. 1) ¿Kunsa Jehová Diosajj Babiloniar apat judionak laykojj luräna? 2) ¿Kuna toqenakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Jehová Diosajj ‘taqe kunan chuymachtʼasir Diosawa’ (2 Cor. 1:3). Jupar jakʼachasirinakarojj wal munasi, chuymachtʼañwa munaraki. Babiloniar apat yaqhep judionakajj arrepentisipjjänwa, Diosaruw kuttʼapjjarakïna, uk pasañapätap Jehová Diosajj sum yatjjäna (Is. 59:20). Ukatwa Isaías profetarojj sutip apiri libro qellqayäna, judionakan Babiloniar apatäpjjañapatakejj patak jila maranakaw faltaskarakïna. ¿Kuna amtampis qellqayäna? Isaiasajj akham sänwa: “‘Chuymachapjjam, markajar chuymachapjjam’ siw jumanakan Diosamajja” sasa (Is. 40:1). Diosajj Isaías libronkir profecianak toqew Babiloniar apat judionakar chuymachtʼäna.

3 Awisajj Babiloniar apat judionakjamaw chuymachtʼatäñ muntanjja. Aka yatichäwinjja, kunjamsa Jehová Diosajj uka judionakar chuymachtʼäna ukwa kimsa toqet yatjjataskañäni: 1) arrepentisirinakar perdonañwa arsüna, 2) servirinakaparojj mä suytʼäwi churäna, 3) jan ajjsarapjjañapatakiw yanaptʼäna. Yatjjatkasajj kunjamsa Diosajj jichha tiempon chuymachtʼistu ukwa uñjarakiñäni.

KHUYAPAYASIÑAT PERDONISTUWA

4. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj khuyapayasir Diosätap uñachtʼayäna? (Isaías 55:7).

4 Jehová Diosajj ‘wali munasiñamp khuyaptʼayasir Awkiwa’ (2 Cor. 1:3). Juchanakapat arrepentisir judionakar perdonasaw ukham chuymanïtap uñachtʼayäna (Isaías 55:7 liytʼäta). Jupajj akham sänwa: “Munasiñat jan jaytjasirïtajajj wiñayatakïniwa, nayajj jumat khuyaptʼayasïmawa” sasa (Is. 54:8). ¿Kunjamsa Jehová Diosajj khuyapayasirïtap uñachtʼayäna? Judionakajj jan istʼasirïpjjatapat tʼaqesisipkakiñapänwa, ukampis Jehová Diosajj janiw wiñayatak Babilonian quedasipkätati sasaw judionakar arsüna (Is. 40:2). Uka arunakajja, juchanakapat arrepentisir judionakarojj wal chuymachtʼpachäna, tranquilokïñatakiw yanaptʼarakpachäna.

5. ¿Kunatsa judionakat sipans Jehová Diosajj khuyapayasiriwa sasajj jan payachasksna?

5 ¿Kunsa yateqtanjja? Jehová Diosajj jiwasar perdonañatakejj dispuestokiwa. Judionakat sipansa, jichha tiempon Jehová Diosajj juchanakasat perdonistuwa sasin jan payachasiñatakejj walja razonanakanïtanwa. Kuna laykutejj kunsa Jehová Diosajj juchanakas perdonañatak lurawayi uk sum amuytanjja. Isaiasajj Diosan perdonasirïtapat parlkäna uka walja maranak qhepatjja, alajjpachankir Awkisajj Yoqaparuw aka oraqer khitanïna, ukhamat juchanakapat arrepentisirinak layku jakañ vidap churañataki. Jesusan sacrificiot loqtasitapajj ‘juchanakas qʼomachi’, qʼalsa chhaqtaykaspa ukhamarakiwa (Hech. 3:19; Is. 1:18; Efes. 1:7). ¡Cheqas wali khuyapayasir Diosaruw sirvtanjja!

6. ¿Kunjamsa Jehová Diosan khuyapayasiñapat amuytʼañajj yanaptʼistu? (Fotonak uñjjattʼarakïta).

6 Jiwasatï nayra juchanakasat arrepentisjjasin chuym leqʼesiskakstan ukhajja, Jehová Diosan qellqayatäki uka Isaías 55:7 textow wal chuymachtʼistaspa. Nayra jucha luratasat tʼaqesisktan ukhaw chuym leqʼesiskaksna. Ukampis jucha luratastï arsusjjstan, janirak uk lurjjstan ukhajja, Jehová Diosajj perdonjjetuwa sasin janiw payachasiñasäkiti. Jupajj perdonjjestu ukhajj juchas jan jukʼamp amtjjañwa amti (Jeremías 31:34 liytʼarakïta). Ukhamajj Jehová Diosatï nayra juchanakasat jan piensjjchi ukhajja, jiwasajj janirakiw ukanakat piensjjañasäkiti. Kunanaktï jichhajj lurasktan ukwa Jehová Diosajj amtasi, janiw nayra juchanakasat amtasjjeti (Ezeq. 33:14-16). Pantjasitanakasat jan walinakan uñjasktan ukanakjja, niyaw khuyapayasir Awkisajj wiñayatak chhaqtayani.

Mä jilataw wali kusisit sarnaqaski. Kunsa nayrajj lurirïna, ukat kunsa jichhajj luraski ukaw fotonakan uñjasiraki. Nayra tiempon jan walinak luratapa: 1. Nuwasiñ kasta videojuegonakwa anataski. 2. Machantasiskiwa, cigarro fumaskaraki. 3. Kunatï jan walïki ukwa computadoran uñtaski. Jichha tiempon luratapa: 1. Salón qʼomachaski. 2. Mä jilïr kullakampiw parlaski. 3. Predicaskiwa.

Kuna juchanaktï lurawayktan ukat sipansa, kuntï jichhajj lurasktan ukaw Jehová Diosatakejj jukʼamp importantejja. (Párrafo 6).


7. Jachʼa jucha luratas ancianonakar awisañatakejj ¿kunas yanaptʼistaspa?

7 Jiwasatï mä jachʼa jucha luratas imtʼaskstan, ukham luratasat concienciasajj juchañcharakchistu ukhajj ¿kunsa lursna? Ancianonakar yanaptʼa mayiñatakiw Bibliajj chʼamañchistu (Sant. 5:14, 15). Kuntï lurawayktan uk jupanakar sañajj inas chʼamakïchini. Ukampis jiwasatï arrepentisiñäni, Jehová Diosasa ancianonakasa munasiñampi khuyapayasiñampiw yanaptʼapjjetani sasin amtañäni ukhajja, ancianonakarojj jakʼachasiñäniwa. Kunjamsa Jehová Diosajj Arthura jilatar chuymachtʼäna khuyaptʼayarakïna uk jichhajj amuytʼañäni. Jupajj mä jan wal luratapat wal chuym usuyasïna. Jilatajj akham siwa: “Niya mä maraw pornografía uñchʼukiyäta. Ukampis concienciat parlir mä discurso istʼasajja, kuna jan waltï lurkayäta ukwa esposajarusa ancianonakarus arsuyäta. Ukham lurasajj mä jachʼa qʼepsa apaqaskirista ukhamäkchïnsa, jan wal luratajat chuymajajj ususkakitänwa. Ukampis Jehová Diosajj janiw apanukktamti, munasiñatwa cheqañcharakistu sasaw ancianonakajj munasiñamp sapjjetäna. Arunakapajj chuymarupuniw purtʼitäna, jan wali amuyunakamp jan apayasiñatakiw yanaptʼarakitäna” sasa. Jichhajj Arthur jilatajj precursor regularäjjewa, siervo ministerialäjjarakiwa. Arrepentisktan ukhajj Jehová Diosajj perdonistuwa, ¡uk yatiñajj wal chuymachtʼistu!

MÄ SUYTʼÄWI CHURISTU

8. 1) ¿Babiloniar apat judionakarojj kuna suytʼäwsa Jehová Diosajj churäna? 2) Isaías 40:29-31 textorjamajj ¿kunjamas arrepentisit judionakajj mä suytʼäwinïsajj jikjjatasipjjäna?

8 Babiloniajj mä potencia mundialänwa, janirakiw presonakarojj antutapjjerïkänti. Ukhamajj janis kunjamats judionakajj markapar kuttʼjjapjjaspa ukham amuyañjamäspänwa (Is. 14:17). Ukampis Jehová Diosajj servirinakaparojj mä suytʼäwi churäna, antutatäjjapjjätawa, markamaruw kuttʼjjapjjäta sasaw jupajj judionakar arsüna. Uka amtap phoqasiñapatakejj janiw kunas jarkʼkaspänti (Is. 44:26; 55:12). Jehová Diosatakejja, Babilonia markajj laqʼa polvor uñtasitakïnwa (Is. 40:15). May phustʼasakiw chhaqtayaspäna. ¿Kunjamsa Jehová Diosan arsutapajj yaqha markar apat judionakar yanaptʼaspäna? Jupanakarojj wal chʼamañchtʼpachäna, janiw ukakïkiti, Isaiasajj akham sänwa: “Jehová Diosar suytʼasipki ukanakajj mayampiw chʼam katjjatapjjani” sasa (Isaías 40:29-31 liytʼäta). Ukhamajj Diosar suytʼañajj judionakar chʼamañchtʼañapänwa, cheqas ‘pakanakjam chheqanïpkaspas ukhamwa wali alto jalapjjañapäna’.

9. ¿Kunatsa yaqha markar apat judionakajj Jehová Diosampir promesanakapampir confiyapjjaspäna?

9 Jehová Diosampir promesanakapampir confiyapjjañapatakejja, yaqha markar apat judionakatakejj mä razonaw utjäna. Walja profecianakaw phoqasjjäna. Israelan tunka tribunakapajj Asiria markan katuntataw uñjasïna, yaqha markar apatäpjjarakïnwa (Is. 8:4). Kunjamsa babilonionakajj Jerusalén marka tukjapjjäna, markachirinakapar apasipjjarakïna uks uñjapjjarakïnwa (Is. 39:5-7). Kunjamsa Sedequías reyirojj juykhuptayapjjäna, Babilonia markar apapjjarakïna uks yatipjjarakïnwa (Jer. 39:7; Ezeq. 12:12, 13). Cheqas kunjamtï Jehová Diosajj arskäna ukhamapuniw taqe uka profecianakajj phoqasïna (Is. 42:9; 46:10). Uka profecianakan phoqasitap yatiñajja, markasar kuttʼjjañäniwa sasin Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakiw judionakar yanaptʼpachäna.

10. ¿Aka qhepa urunakan kunanakas Diosan arsutap suytʼaskakiñatakejj yanaptʼistaspa?

10 ¿Kunsa yateqsna? Wali llakitäktan ukhajj kuntï jutïritak suytʼasktan ukaw chuymachtʼistaspa, wasitat chʼam katjjatañatakis yanaptʼarakistaspa. Sinti jan wali tiemponakanwa jaktanjja, chʼamani enemigonakanirakïtanwa, ukampis janiw desanimasiñasäkiti. Jehová Diosan arsutaparjamaw wiñayatak suman jakasiñampi seguro jakasiñamp suytʼasktanjja. Uka suma suytʼäwisajj chuymasansa amuyusans qhanäñapawa. Janitï ukhamäkaspajja, kunjamtï mä qʼañu ventanat uñtasajj mä suma jardín jan sum uñjksnajja ukhamarakiw suytʼäwis jan sum uñjksnati. Ukhamajj uka jardín sum uñjañatakejj ¿kunjamsa ventan qʼomachsna, mä arun kunas jutïritak suytʼasktan uk taqe chuym suytʼaskakiñatak yanaptʼistaspa? Machaq mundon jakasiñajj kunja sumänisa uka toqet lupʼiñatakiw tiempo apstʼasiñasa. Kuntï suytʼasktan uka toqet parlir qellqatanakaswa liytʼsna, videonakwa uñtsna, cancionanakaswa istʼaraksna. Kunanaktï phoqasiñap suytʼasktan ukanakats Jehová Diosar oracionan parlaraksnawa.

11. ¿Kunas jan qollkañ usuni mä kullakar chʼamañchtʼi?

11 Jan qollkañ usuni Joy kullakat jichhajj parltʼañäni. Kunjamsa jutir urunak suytʼañajj chuymachtʼi chʼamañchtʼaraki uk akham siwa: “Wali llakitäkta ukhajja, kunjamsa jikjjatasta ukwa Jehová Diosar yatiyta. Kuna laykutejj kunjamas jikjjatasta uk jupajj sum amuyi, jupajj ‘jaqen chʼamapat jilankki uka chʼamwa’ churitu” sasa (2 Cor. 4:7). Joy kullakajj niyas machaq mundonkjjaspa ukhamwa amuyasiraki, ukan “janiw khitis ‘usutätwa’ sisjjaniti” (Is. 33:24). Jiwasatï Jehová Diosamp chuymatpach parltʼasirakiñäni, kuntï suytʼasktan ukar chuym ucharakiñäni ukhajja, jan walinakar saykatañatakejj chʼamanïñäniwa.

12. ¿Jehová Diosampir promesanakapampir confiyañatakejj kuna razonas utjistu? (Fotonakampi dibujonakampi uñjjattʼarakïta).

12 Jehová Diosampir promesanakapampir confiyañatakejja, Babiloniar apat judionakjamaw mä razonanïtanjja. Kawkïr profecianakas phoqasiski uk amuytʼañäni. Jichha tiempon mä potencia mundialaw utji, ‘mä partejj chʼamaniwa, mä partejj janiw chʼamanïkiti’ (Dan. 2:42, 43). ‘Terremotonakan ukjan akjan utjatapwaʼ istʼtanjja, ‘taqe markanakanwaʼ yatiyasktanjja (Mat. 24:7, 14). Uka profecianakana yaqha profecianakan phoqasitapajj chuymachtʼistuwa, Jehová Diosan yaqha promesanakapajj phoqasiniwa sasin jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼarakistu.

Bibliankir profecianakatwa mä kullakajj liytʼaski ukat amuytʼaski. Fotonakampi dibujonakampi: 1. Mä chacha warmiw carritomp predicasipki, mä chachampiw parlasipkaraki. 2. Kunjamsa mä desastre natural ukajj jan waltʼayawayi ukwa mä jilatajj wawapamp uñjaski. 3. Kuntï Nabucodonosor chachajj samkapan uñjkäna ukaw uñjasi, mä qalaw jachʼa estatuan kayunakapar puriski. Ukajj Daniel capítulo 2 ukanwa qhanañchasi. 4. Jaqenakajj wali kusisitaw Paraisonkasipki.

Jichha tiempon profecianak phoqasir uñjañajja, Jehová Diosan promesanakapar jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼistu. (Párrafo 12).


JAN AJJSARAÑATAKIW YANAPTʼISTU

13. 1) Babiloniat niy sarjjapjjañapäkäna ukhajj ¿kuna jan walinakansa judionakajj uñjasipjjañapäna? 2) Isaías 41:10-13 textorjamajj ¿kunjamsa Jehová Diosajj Babiloniar apat judionakarojj chuymachtʼäna?

13 Babiloniar apat judionakarojj mä suytʼäwi churasas Diosajj chuymachtʼkchïnjja, markapar kuttʼjjapjjañapäkäna ukhajj sinti jan walinakan uñjasipjjañapätap jupajj yatïnwa. Babiloniat niya sarjjapjjañapäkäna ukhajja, uka markarusa uka jakʼankir markanakarus wali chʼamani mä reyiw atacañapäna (Is. 41:2-5). ¿Uk yatisajj judionakajj ajjsarayasipjjañapänti? Janiwa. Jehová Diosajj janïrjjatwa aka chuymachtʼkir arunak qellqayjjäna: “Jan ajjsaramti, nayaw jumampïskta. Jan llakisimti, nayaw juman Diosamätjja” sasa (Isaías 41:10-13 liytʼäta). ‘Nayaw Diosamätjja’ sasajj ¿kamsañsa munaskäna? Janiw judionakarojj jupar adorapjjañap amtaykänti. Jupanakajj jupar adorapjjañapätap yatisipkänwa, antisas Jehová Diosajj jupanakampïskatapwa amtayäna (Sal. 118:6).

14. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Babiloniar apat judionakarojj jan ajjsarapjjañapatak yanaptʼäna?

14 Babiloniar apat judionakar jan ajjsarapjjañapatak yanaptʼañatakejja, Jehová Diosajj qhawqha chʼamanisa qhawqha yatiñanisa uk amtayäna. Judionakarojj alajjpach uñtapjjañapatakiw mayïna, ukatjja warawaranak lurasajj sapa mayniruw sutitkam uñtʼta sasaw sarakïna (Is. 40:25-28). Ukhamajj servirinakaparojj sapa mayniruw sutitkam uñtʼaraki. Jehová Diosatï warawaranak lurañatak wali chʼamanïchejja, markapar yanaptʼañatakejj chʼamanirakiwa. Cheqas Babiloniar apat judionakan ajjsarayasipjjañapatakejj janiw kuna razonas utjkänti.

15. Kunatï pasañapäkäna ukatakejj ¿kunjamsa Jehová Diosajj Babiloniar apat judionakar wakichtʼäna?

15 Kunatï pasañapäkäna ukatakejja, Jehová Diosajj instruccionanakwa servirinakapar churarakïna. Isaías libronjja, Diosajj akham sasaw markapar säna: “Sarasin manqhäjjankir utanakamar mantam, punkunak llawkatasinim. Mä rat imantasim, Diosan colerasiñapajj pasañapkama” sasa (Is. 26:20). Uka arunakajja, Ciro reyejj Babilonia marka katuntkäna ukhaw nayrïr kut phoqaspachäna. Historia toqet yatjjatat Jenofonte sat mä griego chacharjamajja, Babilonia markar mantasajj Ciro reyejj uta “anqankirinakar jiwarayapjjañapatakiw soldadonakar mä orden churäna”. ¡Babilonia markankirinakajj walpun ajjsarayasipjjpachäna! Ukampis Jehová Diosan instruccionanakap istʼapjjatapatjja, Babiloniar apat judionakajj salvasipjjpachänwa.

16. ¿Kunatï jachʼa tʼaqesiñ tiempon paskani ukarojj kunatsa jan ajjsarañasäki? (Foto uñjjattʼarakïta).

16 ¿Kunsa yateqsna? Niyaw jachʼa tʼaqesiñajj qalltani, janipuniw yaqha ukhamajj uñjaskaniti. Qalltkani ukhajja, jaqenakajj janiw kun kamachtʼañs puedipkaniti, wal ajjsarayasipjjarakini. Ukampis jiwasampejj janiw ukhamäkaniti, kuna laykutejj Jehová Diosaw jiwasan Diosasajja. Jiwasan ‘salvasiñasajj jakʼankjjaniwa’, janiw ajjsarkañäniti (Luc. 21:28). Mayachtʼat markanakan atacatas uñjaskchiñänejja, Jehová Diosarojj confiyaskakiñäniwa. Jupaw angelanakapampejj jarkʼaqestani, salvasiñasatakejj instruccionanakwa churarakistani. ¿Kunjamsa uka instruccionanak churpachïstani? Janïraw uk yatktanti, inas congregacionanakasan yatiyaschini. Congregacionanakasaw ‘manqhäjjankir utanakar’ uñtasitäspa, ukanwa seguro jikjjatasiñäni. ¿Kunatï paskani ukatakejj kunjamsa wakichtʼassna? Janiw jilat kullakanakasat jitheqtañasäkiti, taqe chuymaw Jehová Diosan markapajj churkistu uka instruccionanakar istʼañasa, Jehová Diosajj markapar irpaskatapat janiw payachasiñasäkarakiti (Heb. 10:24, 25; 13:17).

Jachʼa tʼaqesiñ tiemponwa walja jilat kullakanakajj arum toqer mä utan Biblia liytʼasipki. Ventana toqew anq uñtasipki, mä jilataw alajjpach señaltʼaskaraki.

Jehová Diosajj jiwasar salvañatak qhawqha chʼamanisa uk amuytʼañajja, jachʼa tʼaqesiñ tiempon jan sint llakisiñatakiw yanaptʼistani. (Párrafo 16).b


17. ¿Kunsa Diosamp chuymachtʼayasiñatakejj lurasma?

17 Babiloniar apat judionakatakejj uka markan jakañajj chʼamäkchïnsa, Jehová Diosaw jupanakar chuymachtʼäna, jiwasarojj chuymachtʼarakistaniwa. Ukhamajj kunay jutïrin paschini, Jehová Diosampejj chuymachtʼayasiskakim. Jupajj wali khuyapayasiriwa, jan ukat payachasimti. Kuntï suytʼaskta ukar taqe chuym confiyam. Amtapunim, Jehová Diosaw Diosamajja, janiw kunarus ajjsarañamäkiti.

¿KUNJAMSA AKA JISKTʼANAKAR QHANAÑCHTʼASMA?

  • ¿Kunjamsa Isaías 55:7 textojj chuymachtʼistu?

  • ¿Kunjamsa Isaías 40:29-31 textojj chuymachtʼistu?

  • ¿Kunjamsa Isaías 41:10-13 textojj chuymachtʼistu?

CANCIÓN 3 Jehová, jumaruw confiyasipjjsma

a Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

b FOTOT QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä qhawqha jilat kullakanakaw tantachtʼatäsipki. Jupanakajj warawaranak uñchʼukisipki, uk uñjasajj oraqpachankir servirinakapar jarkʼaqañatakejj Jehová Diosajj qhawqha chʼamanisa ukwa amuytʼasipki.

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki