48 YATICHÄWI
CANCIÓN 129 ¡Tukuykam aguantaskakiñäni!
Tʼaqesisktan ukhajj ¿kunjamsa Job librojj yanaptʼistaspa?
“Cheqpachansa Diosajj janiw jan wal lurkiti” (JOB 34:12).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Kunatsa Diosajj tʼaqesiñanak jan chhaqtaykpacha, ukat kunas jupat jan jitheqtas serviskakiñatakejj yanaptʼistaspa ukanakatwa Job librojj yatichistu.
1, 2. ¿Kunatsa Job libro liytʼañasajj wakisi?
¿JOB libro liytʼawaytati? Mä 3.500 maranak nayras uka librojj qellqasiwaykchejja, jaqenakatakejj wali suma libröskakiwa. Kuna laykutejj fácil amuykaña ukat chuymar purtʼkir qellqtʼatawa, wali yanaptʼasir librorakiwa. Uka suma librojj Moisesan qellqatäkchisa, Jehová Diosaw Moisesarojj uka libro qellqañapatak amuytʼayäna (2 Tim. 3:16).
2 Job librojj Bibliankir mä wakiskir librowa. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Maya, Job librojja kunatsa angelanakasa jaqenakas Jehová Diosar munasiñat serviñ ajllipjjañapa uk amuytʼañatakiw yanaptʼistu. Paya, Diosajj kunja munasirisa, yatiñanisa, cheqapar uñjirisa, chʼamanisa uk jukʼamp sum amuyañatakiw yanaptʼarakistu. Sañäni, Job libronjja, 31 kutiw Jehová Diosar “Taqe Chʼamani” sasin sasi, Bibliankir taqpach libronakat sipansa, Job libronakwa ukha kut uñsti. Kimsa, Job librojj kunatsa Diosajj tʼaqesiñanak jan chhaqtayki ukwa qhanañchtʼi, yaqha ukham jisktʼanakarus qhanañchtʼarakiwa.
3. ¿Job librot yatjjatañajj kunjamsa yanaptʼistaspa?
3 Job libro liytʼañajja, mä jachʼa qollur makatañamp sasiwa. Mä jachʼa qollutjja taqe kunwa wali sum uñjsna. Ukhamarakiw Job libro liytʼañajj kunsa tʼaqesiñanakasat Jehová Diosajj amuyi uk sum amuyañatak yanaptʼistani. Aka yatichäwinjja, tʼaqesisktan ukhajj kunjamsa Job librompi yanaptʼayassna ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja kunjamsa Job chachan sarnaqäwipajj mä qhawqha israelitanakar yanaptʼpachäna, kunjamsa jiwasar yanaptʼarakistaspa ukwa yatjjatarakiñäni. Ukat kunjamsa Job librompejj jaqenakar yanaptʼsna uks uñjaskarakiñäniwa.
DIOSAJJ JOB CHACHAROJJ JANIW TʼAQESIÑAT JARKʼAQKÄNTI
4. ¿Job chachajj janiw Egiptonkir yaqhep israelitanakjamäkänti sasajj kunatsa sissna?
4 Job chachajj Uz markanwa jakäna, uka tiemponjja, israelitanakajj Egipto markanwa esclavot servisipkäna. Amuyatajja, Uz markajj Suma Oraqet inti jalsu toqenkänwa, Arabia markat alay toqenkarakïnwa. Yaqhep israelitanakajj Egipto markan idolonakaparus adorjjapjjchïnjja, Job chachajj jan jitheqtasaw Jehová Diosar servïna (Jos. 24:14; Ezeq. 20:8). Ukatwa Diosajj jupat akham säna: “Janiw jupjamajj oraqen utjkiti” sasa (Job 1:8).a Job chachajj wali qamirïnwa, inti jalsu toqen jakirinakat wali respetata, ukat wali yäqat chacharakïnwa (Job 1:3). Wali uñtʼata, wali respetat mä jaqer Jehová Diosat jan jitheqtir uñjasajja, walpun Supayajj colertʼaspachäna.
5. ¿Kunatsa Jehová Diosajj Job serviripar yantʼañapatak Supayar jaytpachäna? (Job 1:20-22; 2:9, 10).
5 Kunayman tʼaqesiñanakan uñjasisajja, “janiw Job chachajj jumar sirvjjätamti” sasaw Supayajj Jehová Diosar säna (Job 1:7-11; 2:2-5). Jehová Diosajj wals Job chachar munaskchïnjja, razonaniti janicha uk uñachtʼayañapatakiw Supayar jaytäna (Job 1:12-19; 2:6-8). Supayajj Job chacharojj uywanakap aptʼasiyäna, 10 wawanakaparuw jiwarayäna, Job chacharusti kayu plantat pʼeqe puntakamaw wali usuyir llaganakampi usuntayarakïna. Supayan ukham jan waltʼayatäsajja, janipuniw Job chachajj Jehová Diosat jitheqtkänti (Job 1:20-22; 2:9, 10 liytʼäta). Tiempompejja Jehová Diosajj Job chacharojj usupat qolljjänwa, wasitatwa qamiriptayjjäna, yaqha 10 wawanakampwa churarakïna. Nayrjamarakiw wali respetatäjjäna, 140 maranakamp jakayasaw jupar Diosajj bendisirakïna. Ukhamatwa wawanakaparusa, allchhinakaparusa, allchhinakapan allchhinakaparus uñjarakïna (Job 42:10-13, 16). Job chachan sarnaqäwipajj ¿kunjamsa Diosan yaqhep servirinakaparojj yanaptʼäna? ¿Kunjamsa jiwasarojj yanaptʼarakistaspa?
6. ¿Kunjamsa Job chachan sarnaqäwipajj israelitanakar yanaptʼaspäna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).
6 Job chachan sarnaqäwipajj ¿kunjamsa israelitanakar yanaptʼpachäna? Israelitanakajj walpun Egipto markan tʼaqesipjjäna. Josué ukat Caleb chachanakat amuytʼañäni, jupanakajj walja maranakaw Egipton esclavöpjjäna, ukatjja 40 maranakaw mayninakan jan istʼasirïpjjatap kawsajj wasarankapjjäna. Israelitanakatï Job chachan sarnaqäwipat yatipjjchïna ukhajja, khitis tʼaqesiñanak utjayi uk sum amuyapjjpachäna, wawanakapas ukhamarak amuyapjjpachäna. Ukatjja kunatsa Jehová Diosajj tʼaqesiñanakat jaqenakar jan jarkʼaqki ukat qhawqsa jupat jan jitheqtir servirinakaparojj munasi, bendisiraki uks jukʼamp sumwa amuyapjjarakpachäna.
Egipto markan esclavot servir israelitanakajja, Job chachan sarnaqäwipat yatipjjänwa. Uk yatiñajj wal jupanakar yanaptʼpachäna. (Párrafo 6).
7, 8. ¿Tʼaqesisipki ukanakarojj kunjamsa Job librojj yanaptʼaspa? Uk mä experienciamp qhanañchtʼam.
7 Job chachan sarnaqäwipajj ¿kunjamsa yanaptʼistaspa? Suma jaqenakajj kunatsa jan walinakan uñjasipjje uk jan sum yatisajja, walja jaqenakajj janiw Diosar creyjjapjjeti, ukajj wali llakkañawa. Ruanda markankir Hazelb warmit parltʼañäni. Jupajj tawaqetäkasajj Diosaruw creyïna, ukampis kunayman jan walinakan uñjasisajj janiw Diosar creyjjänti. Awk taykapajj divorciasipjjänwa, mamitapajj yaqha chachampiw casarasjjarakïna, ukat padrastropajj janiw juparojj sum uñjkänti. Ukatjja mä chachaw jupar violarakïna, religionaparojj sarkchïnsa, janiw chuymachtʼäw katoqkänti. Mä urojja, Diosaruw mä cartan akham qellqäna: “Walpun orassma, kunatï walïki uk lurañatakiw chʼamachasirakta, ukampis tʼaqesiñanakakwa apayanistajja. Ukatwa jumar jaytasin kunatï kusisiykitaspa uk lurañ amtawayta” sasa. Hazel kullakjamajja, waljaniw Diosas jupanakar tʼaqesiykaspa ukham amuyapjje. Kunatï cheqäki uk jan yatipjjatapat walpun llakistanjja, wal jupanakar yanaptʼañ munaraktanjja.
8 Ukampis Job librot yatjjatasajja, khitis tʼaqesiñanak utjayi ukwa yateqawaytanjja. Janiw Diosajj tʼaqesiñanak utjaykiti, jan ukasti Supayaw tʼaqesiñanak utjayi. Ukatjja khitinakatï tʼaqesisipki ukanakajj kuntï phawapki ukwa apthapisipki sasin jan amuyañatakiw yanaptʼarakistu. Kuna laykutejj Bibliarjamajja, “taqeniw jan waltʼäwi tiempon uñjasipjje, taqenirakiw akatjamat jan waltʼäwinakan uñjasipjje” (Ecl. 9:11; Job 4:1, 8). Ukatjja Job librot akwa yateqaraktanjja: jan waltʼäwinakan uñjasisin jan jitheqtas Diosar serviskaktan ukhajja, juparuw arjjattanjja, Supayan kʼarïtapwa uñachtʼayaraktanjja (Job 2:3; Prov. 27:11). Kunatsa jiwasasa munat familiaranakasas tʼaqestanjja ukjja, Bibliaw yatichawayistu, uk yatitasat wal Diosar yuspärtanjja. Párrafo 7 ukan parlaniwayktan uka Hazel kullakampejj kunas pasäna uk amuytʼaskakiñäni, jupajj Testigonakampiw Bibliat estudiañ qalltäna. Bibliat yatjjatkasajja, tʼaqesiñanak utjañapatakejj Diosajj jan juchanïtapwa yateqäna. Jupajj akham siwa: “Kunjamas jikjjatasiyäta, kunsa piensarakiyäta ukwa Jehová Diosar cuenttʼayäta, ‘janiw jumat jitheqtañ amtkayätti’ sasaw jupar sarakiyäta. Jehová Diosar jan sum uñtʼasaw jupat jitheqtañ amtayäta, ukampis jichhajj nayar munasitap yatjjtwa, jichhakuchaw kusisitäjjta” sasa. Diosajj jan jiwasar tʼaqesiyatap yatiñajj wal kusisiyistu. Tʼaqesisktan ukhajj kunjamsa Job librojj yanaptʼistaspa uk jichhajj yatjjatañäni.
¿KUNJAMSA JOB LIBROJJ AGUANTAÑATAK YANAPTʼISTU?
9. ¿Kunjamsa Job chachajj tʼaqesïna uk qhanañchtʼam? (Santiago 5:11).
9 Job chachajj qhellanak patan qontʼatäkaspas ukham amuytʼañäni, jupajj sapakiw ukankaski, taqpach cuerpopajj wali usuyir llaganakanirakiwa, walpun usuyasiraki. Ukham usutätapatjja, qʼala tejjewa, jañchipas chʼiyarakëjjarakiwa. Inakiw sillpʼirtaskaraki, jukʼa chʼamapampejj pʼakit mä jikʼillitampiw llaganakap jatʼisi. Jan kamachtʼirjamäsajj quejasirakiwa. Job chachajj janiw aleqak tʼaqeskänti, jan ukasti Jehová Diosat janiw jitheqtkänti, aguantaskakïnwa (Santiago 5:11 liytʼäta). ¿Kunas Diosat jan jitheqtañatakejj jupar yanaptʼpachäna?
10. ¿Kunjamsa Job chachajj Jehová Diosamp apasïna, ukat kunjamatsa uk yattanjja?
10 Job chachajja, kunatï chuymapan utjkäna ukanak Jehová Diosar cuenttʼañ janiw ajjsarkänti (Job 10:1, 2; 16:20). Job capítulo 3 ukanjja, Diosaruw taqe tʼaqesitanakapat quejasïna, jupas tʼaqesiykaspa ukham amuyasaw uk luräna. Ukat kimsa jan wali amigonakapajj Diosaw juchanakamat castigasktamjja sasin sapjjäna ukhajja, Diosat jan jitheqtañwa arsüna, kunanaktï siskäna ukanakajj Diosarus parlkaspa ukhamänwa. Arunakapanjja, Diosat sipan jukʼamp cheqapäkaspas ukham amuyasitapaw qhansti (Job 10:1-3; 32:1, 2; 35:1, 2). Ukampis qhepatjja, jan amuytʼasisaw kuns parlayäta sasaw Job chachajj säna (Job 6:3, 26). Job capítulo 31 ukanjja, Job chachajj Jehová Diosan istʼatäña jan juchan uñjatäñ munatapwa amuytanjja (Job 31:35). Cheqas Job chachajja, kunatsa nayajj tʼaqesiskta uk qhanañchtʼita sasin Diosar sañatakejj janiw derechonïkänti.
11. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Job chachar jaysäna?
11 Kunjamsa Job chachajj Jehová Diosamp parläna uk liytʼtan ukhajja, Jehová Diosamp wali sum apasitapwa amuytanjja. Cheqapar sarnaqer jaqetwa uñjitani sasin confiyatapwa amuyaraktanjja. Kunapachatï Jehová Diosajj wali chʼamani thaya taypit jaysankäna ukhajja, janiw kunatsa tʼaqesiskäna uk Job chachar qhanañchkänti. Janirakiw quejasitapatsa jan juchani jaqer tukutapats toqjjkänti. Jan ukasti kunjamtï mä munasir awkejj wawapar cheqañchkejja, ukhamwa jupar cheqañchäna. Ukham lurasaw chuymapar purtʼäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj jan amuytʼasis parlatap Job chachajj reconosïnwa, humilde chuymampirakiw jan taqe kun yatitap reconosirakïna (Job 31:6; 40:4, 5; 42:1-6). ¿Kunjamsa Job chachan sarnaqäwipajj Diosan nayra servirinakapar yanaptʼpachäna? Ukat ¿kunjamsa jichha tiempon yanaptʼarakistu?
12. ¿Kunsa israelitanakajj Job chachan sarnaqäwipat yateqapjjpachäna?
12 Job chachan sarnaqäwipajj ¿kunjamsa israelitanakar yanaptʼpachäna? Moisés chachat amuytʼañäni. Niyakejjay jupajj Israel marka pʼeqtʼchïnjja, kunayman jan walinakaruw saykatañapäna. Awisajja, israelitanakajj janiw Jehová Diosar istʼjjapjjänti, uk uñjasajj wal jupajj llakisïna, desanimasirakïnwa. Ukampis jupajj Jehová Diosaruw llakinakap cuenttʼañatak jakʼachasïna. Israelitanakajj uk lurañat sipansa, sapa kutiw Jehová Diosat quejasipjjäna (Éx. 16:6-8; Núm. 11:10-14; 14:1-4, 11; 16:41, 49; 17:5). Moisesajj Jehová Diosan cheqañchäwip humilde chuymampiw katoqtʼasiñapäna. Sañäni, 40 maranak wasarnam viaj-jjapjjäna ukhajja, Cadés markan Moisesajj ‘jan amuytʼasisaw arsüna’, janiw Jehová Diosar jachʼañchkänti (Sal. 106:32, 33). Ukatwa Jehová Diosajj Suma Oraqer jan mantayjjänti (Deut. 32:50-52). Uk pasipan Moisesajj walpun chuym ustʼayaspachäna, ukampis humilde chuymampiw Jehová Diosan cheqañchäwip katoqasïna. Job chachan sarnaqäwipajja, israelitanakan wawanakaparojj jan waltʼäwinakar saykatañatakiw yanaptʼarakpachäna. Job chachan sarnaqäwipat lupʼisajja, uka israelitanakajj kunjamsa jikjjatasipjjäna uk chuymatpach Jehová Diosar arstʼasiñwa yateqapjjpachäna, Jehová Diosan cheqañchäwip humilde chuymamp katoqasiñsa, Jehová Diosak cheqap Diosätaps yateqapjjarakpachänwa.
13. Job chachan sarnaqäwipajj ¿kunjamsa yanaptʼistaspa? (Hebreos 10:36).
13 Job chachan sarnaqäwipajj ¿kunjamsa yanaptʼistaspa? Jan waltʼäwinakan uñjasisajj cristianonakajj aguantañasarakiwa (Hebreos 10:36 liytʼäta). Sañäni, inas wali usutästan, llaki usunïstan, familiasan problemanakanïstan, inas mä familiarasajj jiwarakchi jan ukajj yaqha ukham jan walinakan uñjasstan. Ukat inas maynejj kun arsusasa jan ukajj kun lurasas peorak colertʼaychistaspa jan ukajj llakisiyarakchistaspa (Prov. 12:18). Ukampis Job librojja kunjamas jikjjatastan uk Jehová Diosar cuenttʼañasatakiw yatichistu. Ukhamajj istʼitaniwa sasin jan payachasisaw orassna (1 Juan 5:14). Job chachjamatï jan amuytʼasis kuns arsuñäni ukhajja, Jehová Diosajj janiw coleraskaniti jan ukasti aguantañatakejj chʼama ukat yatiñwa churistani (2 Crón. 16:9; Sant. 1:5). Pantjasiñäni ukhajja, kunjamtï Job chachar cheqañchkäna ukhamarakiw Jehová Diosajj Biblia toqe, markap toqe, mä anciano toqe, jan ukajj experienciani mä jilata jan ukajj mä kullak toqe cheqañchistaspa. Job chachan sarnaqäwipajja, Jehová Diosan cheqañchäwip humilde chuymamp katoqasiñatakiw yatichistu (Heb. 12:5-7). Job chacharojj Jehová Diosar istʼañajj wal yanaptʼäna, jiwasarojj ukhamarakiw Jehová Diosan cheqañchäwip humilde chuymamp katoqasiñajj yanaptʼistani (2 Cor. 13:11). ¡Job chachan sarnaqäwipat walja yatichäwinakwa yateqawaytanjja! Jichhajj kunjamsa ukampejj mayninakar yanaptʼsna uk uñjañäni.
¿KUNJAMSA JOB LIBROMPEJJ MAYNINAKAR YANAPTʼSNA?
14. ¿Kunatsa tʼaqesiñanakajj utji uk kunjamsa qhanañchtʼsna?
14 Predikir sarktan ukhajja, yaqhep jaqenakajj “¿kunatsa tʼaqesiñanakajj utji?” sasaw jisktʼapjjestu. Uka jisktʼar Bibliamp qhanañchtʼañajj wal gustistu. Inas kunatï Edén jardinan paskäna ukat parltʼasin qalltirïstan. Inas akham qhanañchtʼirïstan: “Edén jardinanjja, Supayaw Adanampir Evampirojj kʼarintäna, ukhamïpan janiw jupanakajj Jehová Diosar istʼjjapjjänti. Ukhamajj Adanampin Evampin jan istʼasirïpjjatap kawsaw taqenis tʼaqestanjja jiwaraktanjja” sasa (Gén. 3:1-6; Rom. 5:12). Ukat inas akham sarakirïstan: “Supayan kʼarïtap uñachtʼayañatakejj tiempow munasi. Ukañkamajja, Jehová Diosajj ‘janiw tʼaqesiñanakajj utj-jjaniti, wiñayatakiw jutïrin wali sum jakasjjapjjäta’ sasinwa jaqenakar yatiyaski” sasa (Apoc. 21:3, 4). Ukham qhanañchtʼañajja, walja jaqenakaruw yanaptʼaspa.
15. Kunatsa tʼaqestan sasin maynejj jisktʼistani ukhajj ¿kunjamsa Job libromp qhanañchtʼsna? (Fotonak uñjjattʼarakïta).
15 “Kunatsa tʼaqesiñanakajj utji” sasin maynejj jisktʼistani ukhajj ¿kunjamsa jaysaraksna? Job chachan sarnaqäwipat parltʼasaw qhanañchtʼsna. Nayraqatajja walik ukham jisktʼistajja sasaw sissna. Ukat akham saraksnawa: “Tʼaqesiñanakan uñjasisajja, Job sat Diosan nayra serviripajj jumjamarakiw jisktʼasïna, Diosas tʼaqesiykaspa ukhamwa amuyasirakïna” sasa (Job 7:17-21). Jupjam jisktʼasir jaqenak utjatap yatisajja, jukʼampiw uka toqet yatiñ munaspa. Ukjjarusti akham saraksnawa: “Job chachan tʼaqesitapatjja, janiw Diosajj juchanïkänti jan ukasti Supayaw juchanïna. Interés laykukis Diosar sirvksna, jan walinakan uñjasisajj Diosat jitheqtjjaksnasa ukhamwa jupajj juchañchistu, uk uñachtʼayañ munasaw Supayajj Job chachar tʼaqesiyäna” sasa. Ukat akham saraksnawa: “Janisay Diosajj Job chachar tʼaqesiykchïnjja, jupar tʼaqesiyañapatakiw Supayar jaytäna, kuna laykutejj Diosajja ‘tʼaqesisajj jaqenakajj janiw nayat jitheqtapkaniti, Supayan kʼarïtaps uñachtʼayapjjarakiniwa’ sasaw taqe chuym confiyi. Qhepatjja Diosajj jupat jan jitheqtatapat Job chacharojj bendisïnwa” sasa. Ukhamajja, Diosajj janiw tʼaqesiykistuti sasaw jaqenakar chuymachtʼsna.
Diosajj janiw tʼaqesiykistuti sasin jaqenakar yatichañatakejja, ¿kunjamsa Job libromp yanaptʼayassna? (Párrafo 15).
16. ¿Kunjamsa Job librojj tʼaqesisipki ukanakarojj yanaptʼi? Uk mä experienciamp qhanañchtʼam.
16 Job librojj kunjamsa Mario sat mä chachar yanaptʼäna uk uñjañäni. 2021 maranjja, teléfono toqew mä kullakajj predicaskäna, nayrïr kut jawsasajj Mario chachampiw parläna. Jupatak mä texto liytʼasajja, ‘Diosajj jutïrin wali suma jakasiñwa churistani’ sasaw qhanañchtʼäna, ‘ukat janiw ukakïkiti Diosajj oracionanakas istʼarakistuwa’ sasaw sarakïna. Ukatsti “liytʼawayktan uka textot ¿kamsasmasa?” sasaw uka chachar jisktʼäna, ukjjarojj Mario chachajj akham sänwa: “Jawsankista ukhajja, janïr jaychkataskasaw mä nota qellqaskayäta, Diosan utjatap nayajj creytwa, ukampis jichha alwajj Diosajj apanukkitaspas ukham amuyasiyäta” sasa. Mario chachar wasitat jawsasajja, kunjamsa Job chachajj tʼaqesïna uka toqetwa jupar parläna, ukatwa Mario chachajj Job libro liyiñ amtäna. Uka libro jw.org cheqan liytʼañapatakejja, kullakajj mä enlace uka chachar aptʼayäna. Qhepatjja, uka chachajj Bibliat estudiañwa qalltäna. Jupat llakiski jupar munaskaraki uka Diosat yateqasajj wali kusisitawa.
17. Job libro qellqayatapat ¿kunatsa Jehová Diosar yuspärtanjja? (Job 34:12).
17 Bibliajj wali chʼamaniwa, walja jaqenakaruw yanaptʼi, tʼaqesipki ukanakarus chuymachtʼarakiwa (Heb. 4:12). Job chachan sarnaqäwip Bibliar qellqayatapat walpun Jehová Diosar yuspärtanjja (Job 19:23, 24). Job librojja “Diosajj janiw jan wal lurkiti” sasaw qhanañchi (Job 34:12 liytʼäta). Tʼaqesisktan ukhajj kunjamsa aguantsna uks yaticharakistuwa, tʼaqesisipki ukanakar chuymachtʼañatakis yanaptʼarakistuwa. Jutïr yatichäwinjja, Job librot jukʼamp yatichäwinakwa yateqaskañäni, kunjamsa mayninakar ewjjtʼsna uka toqetwa yatjjataskañäni.
CANCIÓN 156 Jehová Diosar confiyapjjapuniñäni
a Amuyatajja, Diosat jan jitheqtir José chachajj jiwkäna (1657 antes de Cristo) Moisesajj Israel markar pʼeqtʼañapatak uttʼayatäkarakïna (1514 a. C. maranakan) uka tiemponwa Job chachajj jakäna. Uka tiemponarakwa Jehová Diosampi Supayampejj parlapjjpachäna, Job chachas uka tiemponwa tʼaqesiyat uñjasirakpachäna.
b Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.