Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • ‘Nayajj humilde chuymanïtwa’
    “Jutam, nayar arkita”
    • CAPÍTULO 3

      ‘Nayajj humilde chuymanïtwa’

      Jesusaw mä asno qalljar qonjjatatäski, jaqenakajj palmeranakan ramanakap aptʼasitaw arnaqasisipki. Yaqhep jaqenakasti, patjja isinakapa ukat palmeranakan ramanakapwa thakir jantʼaktʼasipkaraki.

      “Reyimajj juman ukaruw jutaski”.

      1-3. ¿Kunjamsa Jesusajj Jerusalenar mantäna, ukat kunatsa jupar suyirinakajj wal musparapjjpachäna?

      JERUSALÉN markankir jaqenakajja, wali importante mä jaqen puriñapwa suyapjjäna. Ukatwa jupanakajj marka anqäjjar mistusajj thakin suyapjjäna. Yaqhepanakajj ‘David reyi lantiw purinini, jupaw Israel marka apnaqani’ sasaw sapjjäna. Yaqhepanakasti, palmeranakan ramanakap aptʼasitäpjjänwa, yaqhepajj qoqanakan ramanakap apaqasarakiw thakir uchapjjäna, ukatjja waljaniw patjja isinakap thakir jantʼaktʼapjjarakïna, ukhamat respeto uñachtʼayañataki (Mateo 21:7, 8; Juan 12:12, 13). Jupanakat yaqhepajja, ‘¿kunjamas Mesiasajj purinpachäni?’ sasaw jisktʼasipjjäna.

      2 Yaqhepanakajja, ‘uka jaqejj wali musparkañaw purinpachäni’ sasaw suyapjjäna, kuna laykutejj wali importante jaqenakajj kunayman musparkañanak lurasaw markar puripjjerïna. Amuytʼañataki, Davidan Absalón yoqapajj reyit uttʼayaskäna ukhajj mä carrotwa purïna, jupa nayraqatajj 50 chachanakaw tʼijupjjarakïna (2 Samuel 15:1, 10). Maysa toqetjja, Julio César gobernantejj guerran atipjasin Roma markar purkäna ukhajja, wali musparkañ marchampiw mantäna, jupan ladopjja candelabronakani 40 elefantenakaw sarapjjarakïna. Ukatwa Jerusalenankir jaqenakajj Mesiasan wali musparkañ puriñap suyapjjpachäna. Ukampis ¿kunjamsa Mesiasajj Jerusalenar purpachäna?

      3 Jesusajj Jerusalenar purkäna ukhajj janiw carronakasa, tʼijurinakasa, caballonakasa ni elefantenakas utjkänti. Jan ukasti, mä asno qallur qonjjatatakiw purïna.a Ukampis jupajj janiw musparaykir isinakamp isthapitäkänti, janirakiw asnopas adornonakamp uchatäkänti. Ukatjja janiw jila alani mä sillar qontʼatajj purkänti, jan ukasti amigonakapan isinakap patjjar qonjjatatakiw purïna. ¿Kunatsa Jesusajj Jerusalenar ukhamak mantañ amtpachäna? ¿Janit jupajj wali importante jaqenakjam jachʼañchatäñ munkpachäna?

      4. Biblian qellqatäki uka profeciarjamajja, ¿kunjamsa Jesusajj Jerusalenar puriñapäna?

      4 Jesusajj Jerusalenar purkäna ukhajja, aka profeciaw phoqasiskäna: “Wal kusisim. Jerusalenan phuchapa, atipjatamat arnaqasim. Reyimajj juman ukaruw jutaski. Jupajj cheqapar uñjiriwa, salvacionwa apaniraki, jupajj humilde chuymaniwa, mä asnor qonjjatataw jutaski” (Zacarías 9:9). Uka profeciarjamajja, Jerusalén markar puriñapäkäna ukhaw Mesiasajj Jehová Diosan uttʼayat Reyïtap uñachtʼayañapäna. Ukatjja Jerusalenarojj mä asnor qonjjatataw jupajj mantañapäna, ukhamatwa wali humilde chuymanïtap uñachtʼayañapäna.

      5. ¿Kunatsa Jesusan humilde chuymanïtapajj chuymar purtʼkirejja, ukat kunatsa jupat yateqasiñatak chʼamachasiñasa?

      5 Jesusan humilde chuymanïtapajj jupar jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu, ukatjja jupajj kunjamsa humildëtap uñachtʼayäna ukajj chuymaruw purtʼarakistu. Kunjamtï capítulo 2 ukan yatjjataniwayktanjja, Diosan Yoqapakiw “thakisa, cheqasa, jakañasa” (Juan 14:6). Ukhamasti, Jesusjam wali importante jaqejj janiw aka oraqen utjawaykiti, ukhamarus jupajj janipuniw jaqenakjamajj jachʼa jachʼa tukkänti. Ukatwa jupar arkañatakejj jachʼa jachʼa tukuñampejj janipun apayasiñasäkiti (Santiago 4:6). Ak amtapjjapuniñäni: Jehová Diosajj jachʼa jachʼa tukuñarojj uñisiwa, ukatwa jiwasajj Jesusjam humilde chuymanïñatak chʼamachasiñasa.

      Jesusajj humilde chuymanipunïnwa

      6. ¿Kunjamas humilde chuyman mä jaqejja, ukat kunatsa Mesiasajj humildëniwa sasin Diosajj confiypachäna?

      6 Humilde chuymani mä jaqejja, janiw mayninakat sipans wali importantëkaspas ukham amuyaskiti, chuymatpachwa humildëtap uñachtʼayaraki. Ukatwa parlatapampisa luratanakapampis mayninakarojj jan chuym ustʼaykiti. Ukampis ¿kunatsa Mesiasajj humildëniwa sasin Jehová Diosajj confiypachäna? Kuna laykutejj jupatwa Yoqapajj humilde chuymanïñ yateqäna, ukatjja ukarjamarakiw humildëtap uñachtʼayäna (Juan 10:15). Cheqansa, Yoqapan humildëtap luratanakapanwa Jehová Diosajj uñjäna, ¿kunatsa ukham sistanjja?

      7-9. 1) Supayamp jiskhiskäna ukhajja, ¿kunjamsa Jesusajj humildëtap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunjamsa cristianonakajj Jesusjam humilde chuymanïtas uñachtʼaysna?

      7 Jesusajj kunja humilde chuymanïnsa ukajja, Judasan cartapanwa sum qhanañchasi. “Miguel arcangelajj Moisesan cuerpopjjat Diablompi jiskhiskäna ukhajja, janiw jan wali arunakampejj Diablor juchañchkänti, jan ukasti ‘Jehová Diosaw jumar juchañchätam’ sasaw säna” (Judas 9). Miguel sutejj Jesusan yaqha sutipawa, uka sutimpiw janïr aka oraqer jutkäna ukhasa alajjpachar kuttʼjjäna ukhas uñtʼasi. Ukatjja jupajj arcángel sasin uñtʼatarakiwa, kuna laykutejj jupaw Jehová Diosan angelanakaparojj pʼeqtʼi (1 Tesalonicenses 4:16).b Arcángel Miguelajj wali autoridadanïkchïnsa, ¿kunsa Supayamp jiskhiskäna ukhajj luräna?

      8 Supayajj Moisesan cuerpopampejj kun lurañsa munäna uk janiw Judasajj qhanañchkiti, ukampis Supayajj jan wali amtanïnwa. Amuyatajja, Moisesan cuerpopar adorasiñapatakiw jaqenakar engañjañ munäna. Ukampis Miguelajj janiw uka amtap phoqasiykänti, janirakiw munañapamp apayasisajj Supayar cheqañchkänti. Cheqas Supayar cheqañchasiñapajj wakisïnwa, ukampis Jehová Diosajj janïraw Miguelarojj “taqe kun juzgañapatak” autoridad churkänti, ukatwa “Jehová Diosaw jumar juchañchätam” sasin Miguelajj säna (Juan 5:22). Arcangeljamajja, Miguelajj wali autoridadanïnwa. Ukampis amtaparjam lurañat sipansa, Jehová Diosaruw Supayar cheqañchañapatak jaytäna. Ukham lurasajj humilde chuymanïtapa, altʼat chuymanïtapa (modestia) ukat jan taqe kuns lurañ pueditapwa uñachtʼayäna.

      9 ¿Kunatsa Judasajj Diosan amuytʼayatäsajj uka toqet qellqpachäna? Kuna laykutejj uka tiempon jakir yaqhep cristianonakajj janiw humilde chuymanïpkänti. Jupanakajja, jachʼa jachʼa tukusaw ‘kunanaktï jan amuyapkäna taqe ukanak contra’ parlapjjäna (Judas 10). Pantjasir jaqenakätas laykojja, jiwasajj jan amuyasisaw jachʼa jachʼa tukuraksna. Congregacionan kunanakatï luraski ukanak jan amuyktan ukhasa, ancianonakajj kuna amtanakarutï puripki ukanak jan amuyktan ukhas janiw jiwasajj quejasiñasäkiti, janirakiw jan walinaks ancianonakat parlañasäkiti. Antisas Jesusat yateqasiñatakiw chʼamachasiñasa, janipuniw kunatï jan waktʼkistu ukarjamajj juzgañasäkiti, ukhamatwa humilde chuymanïtas uñachtʼayañäni.

      10, 11. 1) Aka oraqer jutasajj ¿kunjamsa Jesusajj humilde chuymanïtap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunjamsa jiwasajj Jesusjam humilde chuymanirakïsna?

      10 Diosan Yoqapajj aka oraqer jutasaw humilde chuymanïtap uñachtʼayarakïna. Aka toqet amuytʼañäni: jupajj alajjpachankkäna ukhajj janiw arcangelakïkänti, jan ukasti ‘Aru’ sasin uñtʼatarakïnwa, kuna laykutejj jupaw Jehová Diosan sutipjjarojj parlirïna (Juan 1:1-3). Jesusajj “santöki, wali sumäki, wali altonkkaraki” uka alajjpachanwa jakäna (Isaías 63:15). Diosan Yoqapäkchïnsa, “taqe kunanakapatï utjkäna ukanak apanukusaw jupajj mä esclavor tuküna, jaqeruw tukurakïna” (Filipenses 2:7). Jesusajj aka oraqer jutasajj ¿kunjamanakansa uñjasïna? Nayraqatajja, jupan vidapajj María virgen tawaqon purakapar uchatänwa, ukhamat llätunka phajjsinakat mä jaqjam nasiñapataki. Nasjjäna uka qhepatjja, jukʼa yänakani jan ukajj jukʼa cosasanakani mä carpinteron utapanwa jilsüna, ukanwa sarnaqañs yateqarakïna. Jupajj perfecto jaqëkchïnsa, taqe chuymaw imperfecto awk taykaparojj istʼäna (Lucas 2:40, 51, 52). Cheqansa, ¡Jesusajj wali humildepunïnwa!

      11 Jesusjam humilde chuymanïtasjja, kunatï jaqenakatakejj jan importantëki uka asignacionanak katoqasa ukat Reinon suma yatiyäwinakap predicasaw uñachtʼaysna. Ukatwa jan istʼañ munapkistu ukanakarusa, jiwasat jan wal parlapki ukanakarusa, jan wal lurapkistu ukanakarus predicaskakiñasa (Mateo 28:19, 20). Ukhamatwa jaqenakarojj vidap salvasipjjañapatak yanaptʼañäni. Ukatjja jukʼamp humilde chuymanïñwa yateqañäni, Jesusjam chuymanïtassa uñachtʼayarakiñäniwa.

      Jesusajj aka oraqenkkasajj humildëtapwa uñachtʼayäna

      12-14. 1) ¿Kunsa Jesusajj jaqenakamp jachʼañchatäsajj lurirïna? 2) ¿Kunjamanakatsa Jesusajj humildëtap uñachtʼayäna? 3) Jesusajj cheqpachapuniw humilde chuymanïna sasajj ¿kunatsa sistanjja?

      12 Jesusajj Diosan arunakap yatiykäna ukhajja, taqe kunanwa humilde chuymanïtap uñachtʼayäna. Sañäni, kunapachatï jaqenakajj jupar jachʼañchañatak jakʼachasipjjerïkäna ukhajja, Awkipar jachʼañchapjjañapatakiw jupanakar yanaptʼirïna. Jesusajj wali yatiñampiw parläna, walja milagronakwa lurarakïna, mayni jaqenakat sipans suma chuymanirakïnwa, ukatwa awisajj jupar jachʼañchapjjerïna. Ukampis Jesusajj janipuniw jaqenakamp jachʼañchayasiñ munkänti, jan ukasti Jehová Diosar jachʼañchapjjam sasaw sirïna (Marcos 10:17, 18; Juan 7:15, 16).

      13 Jesusajj jaqenakar sum uñjasaw humilde chuymanïtap uñachtʼayarakïna. Aka oraqerojj janiw jupajj serviyasir jutkänti, jan ukasti yaqhanakar serviriw jutäna (Mateo 20:28). Ukatjja jaqenakar munasiñamp uñjasaw humilde chuymanïtap uñachtʼayäna, janirakiw jan puedipkäna ukanak lurapjjañap jupanakar maykänti. Ukat pantjasipkäna ukhajja janiw discipulonakaparojj toqenoqkänti, jan ukasti munasiñampiw jupanakar cheqañchäna (Mateo 26:39-41). Ukhamarus kunapachatï jupajj samartʼañatak mä lugarar sarkäna ukhajja, janiw jupan ukar puripkäna ukanakarojj sarjjapjjañap maykänti, jan ukasti qaritäkasas ‘kunayman toqenakatwa’ jupanakarojj yatichäna (Marcos 6:30-34). Mä kutejja, jan israelitäkäna uka warmiw phuchapar qollañapatak Jesusar wal ruwtʼäna. Qalltanjja jupajj janiw uka warmir yanaptʼañ munkänti, ukampis uka warmejj ruwtʼasiskakïnwa. Uk uñjasajj ¿kunsa Jesusajj lurpachäna? Jupajj janiw uka warmitak coleraskänti, jan ukasti Diosar confiyatap laykojj yanaptʼänwa. Uka toqetwa capítulo 14 ukan jukʼamp yatjjataskañäni (Mateo 15:22-28).

      14 Jesusajj walja toqenakatwa ‘llampʼu chuymanïtapsa humilde chuymanïtaps’ uñachtʼayäna (Mateo 11:29). Jupajj humilde chuymanïkaspas ukham janiw tukkänti, jan ukasti cheqpachapuniw humildëtap uñachtʼayäna. Ukatwa humilde chuymanïñ toqet parlañajj jupatak wali importantëna, discipulonakaparus ukham chuymanïpjjañapatakiw yaticharakirïna.

      Discipulonakaparojj humilde chuymanïpjjañapatakiw yatichäna

      15, 16. Jesusan arunakaparjamajja, ¿marka apnaqerinakajj kunjam chuymanïpjjänsa, ukat arkirinakapajj kunjam chuymanïñatakis chʼamachasipjjañapäna?

      15 Apostolonakajj janiw jankʼakejj humilde chuymanïñ yateqapkänti, ukatwa Jesusajj kutin kutini jupanakarojj humildëñ toqet parläna. Amuytʼañataki, mä kutejj Santiagompin Juanampin mamapajj Jesusar akham sänwa: “Reinoman apnaqjjäta ukhajja, aka pä yoqajaruy jumamp chik qontʼayarapita, maynirojj kupëjjamaru, maynirojj chʼeqäjjamaruraki” sasa. Ukampis Jesusajj humilde chuymampiw akham säna: “Khitis nayamp chikajj kupëjjajaru jan ukajj chʼeqäjjajaru qontʼasini uk sañajj janiw nayar waktʼkituti. Jan ukasti Awkijaw khitinakas uka lugaranakan qontʼasipjjani ukanakarojj ajllini” sasa. Santiagompi Juanampejj kuntï lurapkäna uk yatisajja, mayni apostolonakajj “tunkanpachaw uka pä jila sullkatakejj wal colerasipjjäna” (Mateo 20:20-24). ¿Kunjamsa Jesusajj uka jan waltʼäwi askichäna?

      16 Jesusajj munasiñampiw jupanakar akham sasin cheqañchäna: “Jumanakajj yatipjjtawa, marka apnaqerinakajj munañaparuw jaqenakar apnaqapjje, jachʼa jilïrinakas ukhamarakiw jupanakjjarojj wali munañanïpjje. Ukampis jumanak taypin janiw ukhamäñapäkiti. Antisas khititejj jumanak taypin jilïrïñ munki ukajja, mayninakar servirïñapawa. Khititejj jumanak taypin nayrankañ munki ukajja, mayninakarojj mä esclavjam serviñapawa” sasa (Mateo 20:25-27). Apostolonak tiempon jakir marka apnaqerinakajja, jachʼa jachʼa tukurinaka, taqe kuns jupanakatakik munirinaka, jukʼamp autoridadanïñ munirinaka ukhamapjjänwa. Ukampis ‘janiw jumanakajj ukhamäpjjañamäkiti, jan ukasti humilde chuymanïpjjañamawa’ sasaw Jesusajj arkirinakapar säna. ¿Apostolonakajj uka arunak amuyapjjpachänti?

      17-19. 1) Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajja, ¿kunsa apostolonakaparojj humilde chuymanïñ toqet yatichäna? 2) Aka oraqenkkäna ukhajja, ¿kunsa Jesusajj humilde chuymanïtap laykojj luräna?

      17 Apostolonakatakejj uk amuyañajj chʼamakïnwa. Jesusajj janiw ukhakejj humilde chuymanïñ toqet parlkänti. Uka nayrajja, khitis jupanakat jukʼamp importantëna uka toqetwa apostolonakajj jiskhisipjjarakïna, uk pasipan Jesusajj mä wawaruw jupanak taypir saytʼayäna, ukhamat uka wawat yateqasipjjañapataki. Kuna laykutejj wawanakajj janiw jilïr jaqenakjam jachʼa jachʼa tukurïpkiti, janirakiw taqe kuns jupanakatakik munirïpkiti, ni wali importantëñs munapkarakiti (Mateo 18:1-4). Ukampis Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajja, apostolonakan chuymapan jachʼa jachʼa tukuñajj utjaskakitapwa amuyäna. Ukatwa jan armapjjañapatakejj mä toalla cinturapar chinkatasisajj kayunakap jareqäna, jupar aljantañapäkäna uka Judasan kayups jareqarakïnwa. Taqe ukanakjja, sirvientenakakiw uka tiempon lurapjjerïna (Juan 13:1-11).

      18 Jesusajj apostolonakapar “mä ejemplo” churañatakiw kayunakap jareqäna (Juan 13:15). Amuyatajja, Jesusan ukham luratapajj janiw apostolonakapan chuymanakapar purtʼkänti, kuna laykutejj uka arumajj wasitampiw khitis jiwat taypit jilïrejja sasin jupanakkam wal chʼajjwarapjjäna (Lucas 22:24-27). Ukhamäkchïnsa, Jesusajj janiw jupanakatak coleraskänti, jan ukasti kunatsa humilde chuymanïpjjañapa uk mayampiw amtayäna. Uka qhepat Jesusajj “humillasïnwa, jiwañkamarakiw Diosarojj istʼäna, jïsa, jupajj mä tʼaqesiñ lawanwa jiwäna”. Ukhamatwa apostolonakatakejj mä suma ejemplo jaytawayäna (Filipenses 2:8). Jesusajj voluntadapatwa jiwas laykojj jiwäna, jupajj janiw kuna jan walsa Dios contrajj parlkänti, ukampis mä jan wali jaqjam jiskʼachat jiwañ janiw ajjsarayaskänti. Ukhamatwa wali humilde chuymanïtap uñachtʼayäna. Cheqansa, Jehová Diosan taqe luratanakapat Jesusakiw humildëtap qhan uñachtʼayäna.

      19 Kuntï Jesusajj humilde chuymanïtapat qhep qhepa kutin lurkäna ukajja, jupat jan jitheqtir apostolonakapan chuymaparuw purtʼäna. Bibliarjamajja, kuntï jupanakajj yateqapkäna uk janipuniw armapkänti, walja maranakarakiw humilde chuymampi mayachtʼat trabajipjjäna. ¿Jiwasanakat kamsasirakispasa?

      Jesusat yateqasis sarnaqapjjañäni

      20. ¿Kunjamatsa humilde chuymanïtanti janicha uk yatsna?

      20 Pablojj akham sasaw ewjjtʼistu: “Kunjam amuyunïkäntejj Cristo Jesusajj uka pachpa amuyunïpjjarakim” sasa (Filipenses 2:5). Jiwasajj Jesusjam humilde chuymanïñasawa. Ukampis ¿kunjamatsa humilde chuymanïtas yatsna? Uka jisktʼar jaysañatakejja, apóstol Pablon ewjjtʼapat amuytʼañaw yanaptʼistaspa, jupajj akham sänwa: “Jan kunsa jumanakajj jiskhisiñ laykusa ni wali wal tukuñ laykus lurapjjamti, jan ukasti mayninakarojj humilde chuymamp uñjapjjam, jumanakat sipansa jilankapkaspas ukhama” sasa (Filipenses 2:3). Ukhamajj humilde chuymanïtanti janicha uk yatiñatakejja, kunjamsa mayninakarojj uñjtan uka toqetwa amuytʼañasa. Mayninakarojj jiwasat sipans jilankapkaspasa, mä arun wali importantëpkaspas ukhamwa uñjañasa. Cheqas Pablon arunakaparjam sarnaqañajj wali wakiskiripuniwa.

      21, 22. 1) Superintendentet servir cristianonakajj ¿kunatsa humilde chuymanïpjjañapa? 2) ¿Kunjamatsa jiwasajj humilde chuymanïtas uñachtʼaysna?

      21 Jesusan jiwatapat walja maranak qhepatjja, apóstol Pedrojj humilde chuymanïñajj kunja wakiskirisa uk amtaskakïnwa. Ukatwa superintendentet servir cristianonakarojj humilde chuymanïpjjañapatak ewjjtʼäna, janipuniw jupanakajj Jehová Diosan servirinakaparojj munañaparjamak apnaqapjjañapäkänti (1 Pedro 5:2, 3). Congregacionantï maynejj jukʼamp lurañanak katoqchi ukhajja, janiw jachʼa jachʼajj tukuñapäkiti, jan ukasti jukʼamp humildëñatakiw chʼamachasiñapa (Lucas 12:48). Cheqas janiw ancianonakakejj ukham chuymanïpjjañapäkiti, jan ukasti taqe cristianonakaw humilde chuymanïñasa.

      22 Apóstol Pedrojja kunjamsa Jesusajj jupan kayupsa, mayni apostolonakan kayunakaps jareqäna uk janipuniw armkänti (Juan 13:6-10). Ukatwa jupajj akham sasin cristianonakar qellqäna: “Taqenisa maynit maynikam humilde chuymampi uñjasipjjam” sasa (1 Pedro 5:5). Pedron arunakapajja, kunjamsa Jesusajj mä toalla cinturapar chinkatasisajj apostolonakapan kayunakap jareqäna ukwa amtayistu. Ukhamasti, jiwasajj Jesusjam humilde chuymanïñatakiw chʼamachasiñasa, kun lurañtï Jehová Diosajj maykistu uk phoqañatakejj wali importantëksnas ukham janipuniw amuyasiñasäkiti. Ukatjja humilde chuymamp isthapisitas taqeniw amuyapjjañaparaki.

      23, 24. 1) ¿Kunatsa janipun jachʼa jachʼa tukuñasäki? 2) ¿Kuna toqetsa jutïr capitulon yatjjataskañäni?

      23 Jachʼa jachʼa tukuñajj mä venenor uñtasitawa. Maysa toqetjja, jachʼa jachʼa tukurinakajj janiw Diosatak valoranïpkiti, ukampis humilde chuyman jaqejj wali valoraniwa, kunayman lurañanakampiw phoqarakispa. Ukhamajj jiwasatï Jesusjam humilde chuymanïñatak sapür chʼamachasiñäni ukhajja, Jehová Diosat walja bendicionanakwa katoqañäni. Pedrojj akham sänwa: “Wali chʼamani Diosatakejj humillasipjjam, ukhamat jupajj horasapar jumanakar jachʼar aptañapataki” sasa (1 Pedro 5:6). Jesusarojj humilde chuymanïtapatwa Jehová Diosajj jachʼar aptäna, jiwasarojj ukhamarakiw humilde chuymanïtasat jachʼar aptañ munistu.

      24 Ukampis yaqhep jaqenakajja, humildëpki ukanakajj debiläpkaspas ukhamwa parlapjje. Ukham amuyapjjatapajj janiw cheqäkiti, kuna laykutejj Jesusajj wali humilde chuymanïsajj jan ajjsaririrakïnwa. Uka toqetwa jutïr capitulon jukʼamp yatjjataskañäni.

      a Uka toqet parlkasajj mä librojj akham siwa: “Asnonakajj wali humilde uywanakäpjjewa. Jan ratuk sariri, jan yäqañjama, jan istʼasiri ukhamäpjjewa, janirakiw suma uñtanïpkisa. Uka animalanakjja, pobrenakakiw qʼepinak apnaqañatakejj uywasipjje” sasa.

      b Miguel sutejj Jesusan yaqha sutipawa sasajj kunatsa sistan uk jukʼamp yatjjatañatakejja, Internetan jw.org sat cheqaruw mantasma. “Preguntas sobre la Biblia” siski uka cheqanjja, “¿Quién es el arcángel Miguel?” sat yatichäwi liytʼäta.

      ¿Kunjamsa Jesusar arksna?

      • Mä kun sum luratasat jachʼa jachʼa jan tukuñatakejja, ¿kunjamsa Jesusan sarnaqäwipajj yanaptʼistaspa? (Mateo 12:15-19; Marcos 7:35-37).

      • Jilat kullakanakas layku mä kun lurkasajja, ¿kunjamsa Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna? (Juan 21:1-13).

      • Jiwasatï aka mundon wali aytatäña jan ukajj wali uñtʼatäñ munstan ukhajja, ¿kunjamsa Jesusan sarnaqäwipat amuytʼañajj yanaptʼistaspa? (Juan 6:14, 15).

  • ‘Judá tribunkir Leónʼ
    “Jutam, nayar arkita”
    • CAPÍTULO 4

      ‘Judá tribunkir León’

      Jesusaw wali colerat jaqenak nayraqatan ‘thaqapkta ukajj nayätwa’ sasin jan ajjsaras arsuski, uka jaqenakajj soldadonakamp chikaw Jesusar katuntañatak puripjjäna. Jesusat jan jitheqtir apostolonakapajj jaya cheqatwa uñchʼukisipkaraki.

      “Nayätwa”.

      1-3. ¿Kuna jan walinsa Jesusajj uñjasïna, ukat ukhaman uñjasisajj kunsa luräna?

      MÄ KUTEJJA, walja jaqenakaw Jesusar thaqer sarapjjäna, jupanakajj lawanaka ukat espadanak aptʼasitaw soldadonakamp chik sarapjjäna, taqenis mä jan wali amtanïpjjänwa. Jupanakajja, Olivos qollur puriñatakejj Jerusalenan chʼamak callenakap taypi ukat Cedrón valle taypi pasawayapjjäna. Uka arumajj phajjsi qhanäkchïnsa, jupanakajj lamparanaka antorchanak aptʼasitäpjjänwa. Inas thak qhantʼayañatak ukanak apapjjchïna, jan ukajj khitirutï katuñ munapkäna ukajj chʼamak kʼuchunakan imantasiskpacha sasin inas amuyapjjchïna. Ukampis ukham amuyasajj pantjasisipkänwa, janirakiw Jesusarojj sum uñtʼapkänti.

      2 Jesusajj uka jaqenakan jupan ukar sarasipkatap sum yatïna, ukampis jupajj kawkjankkäntï uka cheqanwa quedasïna. Uka jaqenakajj Judas chachamp pʼeqtʼat puripkäna ukhajja, Judasajj Jesusar cheqak makatasajj “Rabí, kamisaraki” sasaw säna, ukatjja jampʼattʼarakïnwa. Ukham lurasaw Yatichiripar jan phenqʼani aljantäna. Uk uñjasajj janiw Jesusajj sustjaskänti, antisas nayraqatar chellqtasajj akham sasaw jupanakar jisktʼäna: “¿Khitirus thaqasipkta?” sasa. Jupanakasti “Nazareno Jesusaruw thaqasipkta” sasaw sapjjarakïna.

      3 Armantat walja jaqenakar uñjasajj ajjsarañat jiwasajj wal khatatsna. Jesusar katuntir sarapkäna uka jaqenakas ukhamarakwa Jesusat amuyapjjpachäna. Ukampis Jesusajj janiw ajjsarañat escapkänti, janirakiw kʼarinak parlasas jupa pachpajj arjjataskänti. Jan ukasti, “nayätwa” sasaw qhan arsüna. Ukham jan ajjsaras arsutapatjja, jaqenakajj qhepa toqer jittʼasaw oraqer liwisipjjäna (Juan 18:1-6; Mateo 26:45-50; Marcos 14:41-46).

      4-6. 1) ¿Diosan Yoqapajj kunamp sasisa, ukat kunatsa? 2) Kunjamanakatsa Jesusajj jan ajjsarirïtap uñachtʼayäna uk kimsa toqet qhanañchtʼam.

      4 Jesusajj kunjamsa ajjsarañamp jan apayaskäna uk yatiñajj wali musparkañawa, jupakiw cheqpachapun jan ajjsarirïtap uñachtʼayäna. Cheqas mä pʼeqtʼirin jan ajjsarirïñapajj wali wakiskiripuniwa. Kunjamtï pasïr capitulon yatjjataniwayktanjja, Jesusajj llampʼu chuymanïnwa, wali humilderakïnwa, ukatwa ‘Cordero’ satänjja (Juan 1:29). Ukampis jan ajjsarirïtapatjja, Bibliajj ‘Judá tribunkir León’ sasaw Diosan Yoqapat saraki (Apocalipsis 5:5).

      5 Mä leonajj jan ajjsaririt uñtʼatawa. Inas jumajj mä jachʼa león nayraqatan saytʼasirïsta, ukampis zoologicon rejap qhepapatakwa saytʼasisajj uka leonar uñchʼukirïpachätajja. Cheqas mä leonar uñjañajj sustjasiñjamäspawa. Jiwasatï mä ajjsarkañ león nayraqatan saytʼassna, uka leonajj jan chʼipjjtas uñchʼukirakistaspa ukhajj jiwasakiw wal sustjasjjsna. Bibliajj uka toqet parlkasajj akham siwa: “Leonajja mayni animalanakat sipansa jukʼampi chʼamaniwa, janiw khitin nayraqatapatsa qhepar jittʼkaspati” sasa (Proverbios 30:30). Jesusajj ukham jan ajjsaririwa.

      6 Jichhajja, kunjamsa Jesusajj mä leonjamätap uñachtʼayäna ukwa yatjjataskañäni: 1) Jupajj jan ajjsarasaw kunatï cheqäki uk arjjatäna. 2) Kunatï cheqapäki uk lurañatakiw chʼamachasïna. 3) Arknaqat uñjaskasas jan ajjsarirïtapwa uñachtʼayäna. Ukat kunjamsa Jesusjam jan ajjsarirïsna uka toqetwa yatjjataskarakiñäni.

      Jan ajjsarasaw kunatï cheqäki uk arjjatäna

      7-9. 1) ¿Jesusajj 12 maranïkäna ukhajj kunas pasäna? 2) ¿Kunatsa religión pʼeqtʼirinak taypinkañajj ajjsarañjamäna? 3) Religión pʼeqtʼirinakamp parlkasajja, ¿kunjamsa Jesusajj jan ajjsarirïtap uñachtʼayäna?

      7 ‘Kʼarin awkipäki’ uka Supayan apnaqat aka jan wali pachanjja, kunatï cheqäki uk arjjatañatakejj jan ajjsarirïñaw wakisi (Juan 8:44; 14:30). Jesusajj kunatï cheqäki uk arjjatañatakejj janiw jilïr jaqëñkam suykänti, jan ukasti 12 maranëjjäna ukhajj jan ajjsarasaw arjjatäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Awk taykapamp Jerusalenar Pascua fiestar sarkäna ukhajj uka markanwa quedasjjäna. Kunapachatï Mariampi Joseampejj jupan chhaqatätap amuyapjjäna ukhajj wali llakitaw jupar thaqapjjäna, kimsa urutwa templon “Ley yatichirinak taypin qontʼata” jikjjatapjjarakïna. ¿Kunsa ukan luraskäna? Jupajj Ley yatichirinakaruw “istʼaskäna, jisktʼaskarakïna” (Lucas 2:41-50). Kunjamsa Jesusajj Ley yatichirinakamp parlpachäna uk jichhajj amuytʼañäni.

      8 Historia toqet yatjjatat jaqenakarjamajja, wali aytat religión pʼeqtʼirinakat yaqhepajj templon patiopanwa fiestanak qhepat quedasipjjerïna, ukhamat jaqenakar yatichañataki. Jaqenakajj uka religión pʼeqtʼirinak nayraqatanwa qontʼasipjjerïna, ukhamat jupanakar istʼañataki ukat jisktʼañataki. Uka yatichirinakajj wali yatjjattʼatäpjjänwa, ukhamarus Moisesan Leyipsa, jaqenakan yapjjatat walja leyinakapsa, costumbrenaks wali sum uñtʼapjjäna. Jiwasatï uka yatichirinak nayraqatan qontʼatäsnäna, yamas 12 maranikïsnäna ukhajj jukʼampiw ajjsarayassnäna (Jeremías 1:6). Amuytʼañataki, yaqhep wayn tawaqetanakajj janiw khitimpis escuelan uñtʼayasiñ munapkiti. Inas profesoranakapamp kun jisktʼatäñs ajjsarapjjchi, jan ukajj mä kun lurañatakiw ajllitani sasin inas ajjsarayasipjjarakchi, jupanakajj janiw phenqʼachayasiñsa ni uñchʼukiyasiñs munapkiti.

      9 Ukampis Jesusajj wali yatiñani jaqenak taypinwa qontʼasïna, jan ajjsarasarakiw jan amuytʼkañ yatichäwinak toqet jisktʼäna. Kunanakamps luräna uka toqet parlkasajja, Bibliajj akham sarakiwa: “Jupar istʼirinakasti, wali amuytʼasirïtapatsa jisktʼanakar qhanañchatapatsa wal musparapjjäna” sasa (Lucas 2:47). Kunanaksa Jesusajj ukan parläna uka toqet Bibliajj janiw qhanañchkiti, ukampis janiw uka yatichirinakjamajj kʼarinak parlkpachänti (1 Pedro 2:22). Jan ukasti, Jesusajj 12 maranëjjäna ukhajj Jehová Diosan cheqa yatichäwinakap jan ajjsartʼasaw arjjatäna, ukatwa jupar istʼapkäna uka jaqenakat taqenejj wal musparapjjäna.

      Jehová Diosar servir mä tawaqow profesorapamp parlaski, jupajj “¿Existe un Creador que se interese por nosotros?” sat libro uñachtʼayaski.

      Walja cristiano wayn tawaqonakajj jan ajjsarasaw Diosat parlapjje.

      10. ¿Kunjamsa jichhürunakan wayn tawaqonakajj Jesusat yateqasipjjatap uñachtʼayapjje?

      10 Jichhürunakanjja, walja cristiano wayn tawaqonakaw Jesusat yateqasipjjatap uñachtʼayapjjaraki. Cheqas jupanakajj janiw Jesusjam perfectöpkiti, ukampis jupat yateqasisajj jan ajjsarasaw cheqa yatichäwinak arjjatapjje. Escuelansa jan ukajj kawkjantï jakasipki uka cheqansa, wali respetompiw jisktʼanak lurasasa atencionamp istʼasas kunatï cheqäki uk yatichapjje (1 Pedro 3:15). Uka wayn tawaqonakat waljaniw compañeronakaparusa, profesoranakaparusa, vecinonakaparus Jesusan arkiripäpjjañapatak yanaptʼawayapjje. ¡Ukham lurapjjatap uñjasajj walpun Jehová Diosajj kusispacha! Diosan Aruparjamajja, jupanakajj “willjta sullar uñtasitäpjjewa”, mä arunjja chuyma qhanartayirinaka, chuymar purtʼkirinaka ukhamäpjjewa, ukatjja jan jaktʼkay waljapunïpjjarakiwa (Salmo 110:3).

      11, 12. Jesusajj jilïrëjjäna ukhajja, ¿kunjamsa kunatï cheqäki uk jan ajjsaras arjjataskakïna?

      11 Jilïrëjjäna ukhajja, kunatï cheqäki uk Jesusajj jan ajjsarasaw arjjataskakïna. Diosan arunakap yatiyañ qalltkäna ukhajja, mä jan walinwa uñjasïna. Jupajj Jehová Dios contra saytʼir Supayamp yantʼataw uñjasïna. Ukhatakejja jupajj janiw wali chʼamani mä arcángel ukhamäjjänti, jan ukasti jiwasjam chʼakhani jañchini mä jaqekëjjänwa. Jesusajj janiw Supayampejj engañjayaskänti, kunjamsa Supayajj Diosan Arup qʼewikipäna uks jan ajjsarasaw cheqañchäna. Ukatjja “¡saram akat Supaya!” sasaw jan ajjsaras sarakïna (Mateo 4:2-11).

      12 Diosan arunakap yatiykäna ukhajja, Jesusajj jan ajjsarasaw Awkipan Arup qʼewikipapkäna ukanakarusa, jan ukajj mayjtʼayapkäna ukanakarus cheqañchäna. Jesusan urunakapanjja, jichhürunakanjamarakiw religión pʼeqtʼirinakajj kʼarinak yatichapjjerïna, ukatwa Jesusajj uka religión pʼeqtʼirinakar akham säna: “Jumanakan uñstayat costumbrenakam yaqhanakar yatichasajj Diosan arunakap maysa[ruw] apanukupjjtajja” sasa (Marcos 7:13). Uka religión pʼeqtʼirinakarojja jaqenakajj wal respetapjjäna, ukampis Jesusajj jan ajjsarasaw “juykhu irpirinaka”, “kʼari chuyman jaqenaka” sasin uka pʼeqtʼirinakar säna (Mateo 23:13, 16).a ¿Kunjamsa jiwasajj Jesusjam jan ajjsarirïsna?

      13. 1) ¿Pantjasir jaqenakjamajj kunsa jan lurañ puedktanjja? 2) ¿Kunanak lurasas jan ajjsarirïtas uñachtʼaysna?

      13 Ak amtapjjañäni, jiwasajj janiw jaqenakan chuymapan kunas utji uk yatktanti, janirakiw jupanakar juzgañatakejj derechonïktanti. Ukampis jan ajjsarasaw cheqa yatichäwinak Jesusjam arjjatsna. Amuytʼañataki, Supayajj Diosatsa, Diosan amtapatsa, Diosan Arupats kunayman kʼarinakwa parlawayi, religionanakas kunayman kʼarinakwa yatichawayapjjaraki. Ukhamajj kunapachatï uka yatichäwinakan jan cheqätap qhanstaytan ukhajja, jaqenakarojj chʼamakat qhanar mistupjjañapatakiw yanaptʼtanjja (Mateo 5:14; Apocalipsis 12:9, 10). Kʼari yatichäwinakat salvasipjjañapatakis yanaptʼaraktanwa, ukhamat jan ajjsaras Diosar jakʼachasipjjañapataki. Cheqansa, kunjamsa Jesusan arunakapajj jichha tiempon phoqasiski uk uñjasajj walpun kusistanjja. Jesusajj akham sänwa: “Kunatï cheqäki ukwa uñtʼapjjäta, ukaw libre jakasiñ churapjjarakïtam” sasa (Juan 8:32).

      Jan ajjsarasaw kunatï cheqapäki uk luräna

      14, 15. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj “kunatejj cheqapäki” uk qhanañchäna? 2) Samaritana warmimp parlkäna ukhajja, ¿kunjam jaqëtapsa Jesusajj uñachtʼayäna?

      14 Biblian qellqatäki uka profeciarjamajja, Mesiasajj “kunatejj cheqapäki” ukwa markanakarojj qhanañchañapäna (Mateo 12:18; Isaías 42:1). Aka oraqenkkäna ukhaw Jesusajj uk lurañ qalltäna, jupajj jaqenakarojj jan yaqhachasaw cheqaparjam uñjäna. Amuytʼañataki, uka tiempon jakir jaqenakajj uñisisirinaka, costumbrenakamp apayasirinaka ukhamäpjjänwa. Ukampis Jesusajj kunatï jan Bibliarjamäkäna ukanakampejj janipuniw apayaskänti.

      15 Jesusarojj Sicar markankir uma phujun mä samaritana warmimp parlaskir uñjasajja, discipulonakapajj walpun musparapjjäna. Kuna laykutejj Samaria markankirinakarojj judionakajj wal uñisipjjäna, cheqas jupanakajj nayratpachaw jan sum apasipkänti (Esdras 4:4). Maysa toqetjja, yaqhep rabinonakas warminakar wal jiskʼachapjjäna. Qhepat qellqaskäna uka leyinakaparjamajja, chachanakajj janiw mayninakamp uñjkatajj warminakamp parlapjjañapäkänti, janirakiw Diosan Leyipas warminakar yatichasiñapäkänti, yamas samaritananakajj wali qʼañut uñtʼatäpjjänwa. Ukampis Jesusajj janiw rabinonakjamäkänti, jan ukasti qʼañu juchanak lurkäna uka samaritana warmirojj jan yaqhachasaw parläna, Mesiasätapsa qhanañcharakïnwa (Juan 4:5-27).

      16. Kunatï cheqapäki uk lurañatakejj ¿kunatsa cristianonakajj jan ajjsarirïñasa?

      16 ¿Mayninakar yaqhachir jan wali jaqenakampejj chikachasirïtati? Ukham chuyman jaqenakajja, yaqha kasta jañchini jaqenakatsa jan ukajj yaqha markatäpki ukanakats jan walinakwa parlapjje. Maysa toqetjja jan respetompiw warminakatsa jan ukajj chachanakats parlapjje, khitinakatï jan qollqenïpki ukanakats burlasipjjarakiwa. Ukampis Jesusan arkirinakapajj janipuniw jupanakat yateqasiñ munktanti, antisas chuymasantï yaqhachasiñajj utjchi ukhajj jankʼakiw ukanak apsuñatakejj chʼamachastanjja (Hechos 10:34). Cheqas kunatï cheqapäki uk lurañatakejj taqeniw jan ajjsarirïñasa.

      17. ¿Kunsa Jesusajj templon luräna, ukat kunatsa?

      17 Diosan markapan qʼom sarnaqañ utjañapatakisa Jehová Diosar cheqaparjam sum adorapjjañapatakisa, Jesusajj jan ajjsarasaw kunatï cheqapäki uk luräna. Jupajj aka oraqen Diosan arunakap yatiyañ qalltkäna ukhajja, Jerusalenankir templor mantasajj walpun colertʼasïna, kuna laykutejj jaqenakajj vacanaka, ovejanaka, palomanakwa templon aljasipkäna, qollqe turkirinakas wal qollqechasisipkäna. Ukatwa jupanakatakik kuns munir jaqenakarojj templot alissüna (Juan 2:13-17). Ukat aka oraqen predicatapajj niya tukusiñampïskäna ukhajja, uka pachparakwa luräna (Marcos 11:15-18). Ukham luratapat Jesusajj wali munañani jaqenakamp uñisitaw uñjasïna, ukampis janiw uka jaqenakarojj ajjsarkänti. Kuna laykutejj wawatpachaw templor cheqpachapun munasïna, Awkipan utaparjamaw uñjarakïna (Lucas 2:49). Niyakejjay templon Jehová Diosaruk adoraschïnjja, Jesusajj janipuniw uka templon qʼañuchasiñap munkänti. Ukatwa Jesusajj Awkipan utapar wal munasitap laykojj kunatï wakiskäna ukarjam luräna.

      18. Congregacionar jan walinakat jarkʼaqañatakejja, ¿kunjamsa jan ajjsarirïtas uñachtʼaysna?

      18 Diosan markapajj qʼomäspa ukat Jehová Dios saparuk adorasispa ukwa cristianonakajj munaraktanjja. Ukatwa mä jilataru jan ukajj mä kullakar jachʼa jucha lurir uñjtan ukhajj jan ukhamak quedasktanti, jan ukasti jan ajjsartʼasaw jupamp parltanjja (1 Corintios 1:11). Ukatjja congregacionankir ancianonakan yatipjjañapatakiw chʼamachastanjja, kuna laykutejj ancianonakakiw Jehová Diosar serviñan aynachtʼatäpki uka jilat kullakanakar yanaptʼapjjaspa, congregacionan qʼomäñapatakejj kun lurañas wakisispa uks jupanakakiw amtapjjarakispa (Santiago 5:14, 15).

      19, 20. 1) ¿Kuna jan walinakas Jesusan urunakapan utjäna, ukat Jesusan kun lurañapsa jaqenakajj wal munapjjäna? 2) ¿Kunatsa Jesusan arkirinakapajj politicarusa chʼajjwañanakarus jan mitisktanjja, ukat ukham luratasat kuna askinakas utji?

      19 Aka oraqenkkäna ukhajj ¿kunanakatï jan cheqaparjam luraskäna taqe ukanakti Jesusajj askichpachäna? Janiwa. Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, judionakajj Roma markamp apnaqatäpjjänwa, ukatwa taqe cheqan injusticianakajj utjäna. Romanonakajj wali chʼamani ejercitopampiw judionakar wal tʼaqesiyapjjäna, ukatjja walja impuestonakwa cobrapjjäna, kunjamtï Jehová Diosar adoraskäna uks mayjtʼayapjjarakïnwa. Ukatwa waljanejj Jesusan politicar mantañap munapjjäna (Juan 6:14, 15). Ukhamajj mayampiw Jesusajj jan ajjsarirïtap uñachtʼayañapäna.

      20 “Reinojajj janiw aka mundonkirïkiti” sasaw Jesusajj qhanañchäna. Kunatsa politicarusa chʼajjwañanakarus jan mitisipjjañapäki ukjja, sarnaqatapampiw discipulonakaparojj yatichäna, ukhamat Reinon suma yatiyäwinakap predicañ nayrar uchapjjañapataki (Juan 17:16; 18:36). Kunapachatï jan wali jaqenakajj Jesusar katuntañatak puripkäna uka arumajja, kunatsa politicar mitisiñajj jan walïki uk qhanwa arkirinakapar uñachtʼayäna. Jan wali jaqenakajj puripkäna ukhajja, Pedrojj jankʼakiw espadap apsusisajj mä jaqen jiñchup thoqoqayäna. Ukham luratapajj jiwasatak walikjamakïspawa, kuna laykutejj uka jaqenakajj Diosan Yoqapar katuntiriw puripjjäna. Ukampis kunsa arkirinakapajj jichhürkam lurapjjañapäna ukwa Jesusajj qhanstayäna, jupajj akham sänwa: “Imañapar uka espadam imasim, espada aytirejj espadampi jiwayatarakïniwa” sasa (Mateo 26:51-54). Jesusan arkirinakapajja, sumankañ utjayañatakisa jan chʼajjwañatakis jan ajjsarirïpjjañapänwa, jichhürunakansa ukham lurañatakiw chʼamachasiñasaraki. Cheqpach cristianonakajj janiw guerranakarusa, jaqe jiwayañanakarusa, chʼajjwañanakarusa, ni yaqha ukham jan walinakarus mitisktanti. Ukatwa Diosan markapajj jan walinakamp jan qʼañuchatäkiti, antisas jan ajjsaras ukanakar jan mitisitasatjja sumat uñjatätanwa.

      Arknaqat uñjaskasas jan ajjsarirïtapwa uñachtʼayäna

      21, 22. 1) Janïr sinti jan walin uñjaskasajj ¿kuna yanaptʼsa Jesusajj katoqäna? 2) Jiwañap urojj purinjjäna ukhakamajj ¿kunjamsa Jesusajj jan ajjsarirïtap uñachtʼayäna?

      21 Aka oraqer jutasajj kuna jan walinakansa uñjasiñapäna uk Jesusajj sum yatïna (Isaías 50:4-7). Aka capítulo qalltan parlaniwayktan uka uru puriniñapkamajja, walja kutiw Jesusarojj jiwayañatak thaqapjjäna. Ukham jan walinakan uñjaskasajj ¿kunas Jesusarojj jan ajjsarañatak yanaptʼpachäna? ¿Kunsa jupajj lurapunirïna? Jan wali jaqenakajj janïr katuntir puripkäna ukhajja, Jesusajj kutin kutiniw Jehová Diosar wal orasïna. ¿Kunsa Jehová Diosajj lurpachäna? Diosajj ‘oracionanakap istʼänwa’ sasaw Bibliajj qhanañchi (Hebreos 5:7). Ukat jan ajjsaras aguantir Yoqapar chʼamañchtʼañatakejja, mä angelaruw Jehová Diosajj alajjpachat khitanïna (Lucas 22:42, 43).

      22 Angelamp chʼamañchtʼat uñjasisajja, Jesusajj akham sasaw apostolonakapar säna: “Sartapjjam, jin sarjjapjjañäni” sasa (Mateo 26:46). Jesusan uka arunakapajj jan ajjsarirïtapwa uñachtʼayistu, jupajj “sarjjapjjañäni” sasas siskchïnjja, qhepat kunanakas pasañapäna uk sum yatïna. Jesusajj jan wali jaqenakarojj amigonakapar antutapjjañapwa mayiñapäna, amigonakapasti sapak jupar jaytasinwa escapapjjañapäna, ukjjarojj kunayman jan walinakan uñjasisaw tʼaqesiñapäna. Cheqas ina chʼusat juchañchat uñjaskäna ukhasa, jupat burlasipkäna ukhasa, jupar jawqʼjapkäna ukat jiwayapkäna ukhas sapakiw uñjasïna. Ukhaman uñjaskasas janipuniw jupajj ajjsarañat khatatkänti.

      23. Jan walinakan uñjasisajj ¿ajjsarañampit Jesusajj apayaspachäna?

      23 ¿Jesusajj ajjsarasa ukat jan sum amuytʼasisat taqe kuns lurirïpachäna? Janiwa. Mä jan amuytʼasir jaqejj ajjsarañampiw apayasi, ukampis Jesusajj janiw ukhamäkänti. Antisas arkirinakaparojj amuytʼasirïñwa yatichäna, ukatjja Jehová Diosan munañap lurasipkakiñapatakejj kunjamsa jan walinakat escapapjjaspa ukwa yaticharakïna (Mateo 4:12; 10:16). Ukampis Jesusajj katuntat uñjaskäna ukhajja, janiw jupan escapañapajj wakiskänti, kuna laykutejj Awkipan munañapwa phoqañapäna. Ukatwa jupajj Awkipat jan jitheqtasajj munañap phoqañatak chʼamachasïna, jan walinakan uñjaskasas janiw ajjsarayaskänti.

      Kimsa jilatanakaw carcelan uchasipkäna uka isinakamp saytʼatäsipki, jupanakajj Alemaniankir nazi partidon arknaqatas uñjasipkchïnjja, aguantañatakejj dispuestokïpjjänwa.

      Jehová Diosan Testigonakapajj jan ajjsarasaw jan walinakarojj saykatawayapjje.

      24. Kuna jan walinakansa jutïrin uñjasiñäni uka toqet ¿kunatsa janipun llakisiñasäki?

      24 Jichhürunakanjja, cheqpach cristianonakat waljaniw Jesusat yateqasisajj jan ajjsaras jan walinakar saykatawayapjje. Jupanakajj jiskʼachat uñjasisasa, arknaqat uñjasisasa, arrestata ukat carcelanakan llawintat uñjasisasa, jawqʼjata ukat nuwjat uñjasisas jiwañkamajj janipuniw Diosat jitheqtawayapkiti. Taqe uka jan waltʼäwinakar saykatañatakejja, uka jilat kullakanakajj Jehová Diosatwa chʼam katoqawayapjje (Filipenses 4:13). Ukhamajj kuna jan walinakansa jutïrin uñjasiñäni uka toqet janipun llakisiñäniti. Jiwasatï Jehová Diosat janipun jitheqtkañäni ukhajja, jan walinakar saykatañatakejj jupaw chʼam churistani. Ukhamasti, Jesusjam jan ajjsaras Diosar serviñatak chʼamachasiskakiñäni, jupajj akham sasaw taqenir chʼamañchtʼawayistu: “¡Chʼamani saytʼasipjjam! Nayajj aka mundor atipjawaytwa” sasa (Juan 16:33).

      a Historia toqet yatjjattʼat jaqenakajj akham sapjjewa: ‘Rabinonakana jan ukajj judionakan yatichirinakapan sepulturanakapajja, profetanakana ukat Diosan nayra servirinakapan sepulturanakapjam wali jachʼañchatäpjjänwa’ sasa.

      ¿Kunjamsa Jesusar arksna?

      • Yaqhepanakajj Bibliat parliri jiwasar istʼasajj colerasipjjaspawa, ukampis ¿kunjamsa Jesusat yateqasiñajj jan ajjsaras predicañatakejj yanaptʼistaspa? (Juan 8:31-59).

      • Mayninakar yanaptʼañatakejja, ¿kunatsa Supayarusa demonionakaparus janipun ajjsarañasäki? (Mateo 8:28-34; Marcos 1:23-28).

      • Mayninakar yanaptʼatasat arknaqatas uñjaskchiñänejja, ¿kunatsa tʼaqesipki ukanakat khuyaptʼayasiñasapuni? (Juan 9:1, 6, 7, 22-41).

      • Yantʼanakar saykatañatakejj ¿kunjamsa jutïrit lupʼiñajj Jesusar yanaptʼäna, ukat kunjamsa jutïrit lupʼiñajj jiwasar yanaptʼarakistaspa? (Juan 16:28; 17:5; Hebreos 12:2).

  • Diosan yatiñapwa uñachtʼayi
    “Jutam, nayar arkita”
    • CAPÍTULO 5

      Diosan yatiñapwa uñachtʼayi

      1-3. Jesusajj Qollun Yatichañ janïr qalltkäna ukhajj ¿kunanakas pasäna, ukat kunatsa jaqenakajj wal musparapjjäna?

      31 MARANJJA, Jesusajj Capernaúm marka jakʼankaskänwa, walja jaqenakani uka markajj Galilea qota thiyankänwa. Uka arumajja, Jesusajj paqaraw mä qollun sapak orasïna, qhepürusti discipulonakapar tantachthapisajj 12 apostolonakaparuw ajllïna. Ukañkamasti, jupar arkapkäna uka walja jaqenakajj qollu jakʼanwa mä suma lugaran suyasipkäna. Jupanakajj wali jayat jutasajj Jesusan arunakap wal istʼañ munapjjäna, usutanakas qollatäñwa munapjjarakïna. Jesusasti, janiw uka jaqenakarojj decepcionkänti (Lucas 6:12-19).

      2 Jesusajj jaqenakar jakʼachasisajj taqe usutanakaruw qolläna, qollañ tukuyasasti yatichañatakiw qontʼasirakïna.a Kunanaktï uka suma urun siskäna uk istʼasajja jaqenakajj walpun musparapjjäna, kuna laykutejj ukhakamajj janiw khitis jupjamajj yatichkänti. Jupajj janiw wali uñtʼat yatichirinakjamajj aru mayak parlkänti, jan ukasti Hebreo Arut Qellqatanakampiw yatichäna. Ukatjja fácil amuykañ arunakampiw jaqenakar parläna, ukhamat wali qhan amuyapjjañapataki. Kunapachatï Jesusajj parlañ tukuyjjäna ukhajja, jupar istʼapkäna ukanakajj walpun musparapjjäna. Cheqas ukhapuniw wali yatiñani mä jaqer parlir istʼapjjäna (Mateo 7:28, 29).

      Jesusaw walja jaqenak nayraqatan arstʼaski.

      “Jaqenakajj wal musparapjjäna, ukham wali sum yatichatap layku”.

      3 Kuntï Jesusajj qollun yatichkäna ukasa, kunanaktï lurkäna ukanakas Biblian qellqatawa. Jehová Diosan amuytʼayatäsajj kunanakatï Jesusat qellqasiwayki ukanak yatjjatañajj walpun yanaptʼistaspa, kuna laykutejj “taqe suma yatiñasa uñtʼañasa jupan suma imantatawa” (Colosenses 2:3). Yatiñan mä jaqejj kuntï yatki ukarjamaw sum amuytʼasin jan walinak askichi. Ukampis ¿kunjamatsa Jesusajj wali yatiñanïnjja? ¿Kunjamsa wali yatiñanïtap uñachtʼayäna, ukat kunsa jiwasajj jupat yateqassna?

      ¿Kunjamatsa Jesusajj wali yatiñanïnjja?

      4. Nazaret markankir jaqenakajj ¿kunsa Jesusat jisktʼasipjjäna, ukat kunatsa ukham jisktʼasipjjäna?

      4 Mä kutejja, kawkïr markantï jilskäna uka Nazaret markaruw Jesusajj predikir saräna, ukar purisajj sinagoganwa yaticharakïna. Ukankapkäna uka jaqenakat jilapartejj wal musparapjjäna, “¿kunjamats aka jaqejj wali yatiñanïpacha?” sasaw jisktʼasipjjarakïna. Kuna laykutejja jupanakajj awk taykaparusa jilanakaparus sum uñtʼapjjäna, familiapan jan walja utjirinïpjjataps yatipjjarakïnwa (Mateo 13:54-56; Marcos 6:1-3). Ukhamarus akwa yatipjjarakïna: uka yatiñani carpinterojj janiw wali uñtʼat jachʼa yateqañ utanakan yatichatäkänti, janirakiw judionakan wali aytat yatichirinakapamp yatichatäkänsa (Juan 7:15). Ukhamajj razonaniw ukham jisktʼasipjjpachäna.

      5. ¿Kunjamatsa wali yatiñanïna uka toqet Jesusajj kamsänsa?

      5 Kuntï Jesusajj amuykäna ukajj perfectönwa, ukampis janiw uka laykukejj wali yatiñanïkänti. Kunjamatsa wali yatiñanïna ukjja, jaqenakar templon yatichkäna ukhaw qhanañchäna, jupajj akham sänwa: “Kuntï nayajj yatichkta ukajja, janiw nayankkiti, jan ukasti khititejj nayar khitankitu ukankiwa” sasa (Juan 7:16). Ukhamasti Awkipaw Jesusar yatiñ churäna, jupaw aka oraqerojj khitanirakïna (Juan 12:49). ¿Kunjamatsa Jehová Diosajj Jesusar yatiñ churpachäna?

      6, 7. ¿Kunjam toqenakatsa Jesusajj Awkipat yatiñ katoqäna?

      6 Jehová Diosan espíritu santopaw Jesusarojj taqe kunan yanaptʼäna. Mesiasat parlkasajja, Isaiasajj akham sasaw mä profecía arsüna: “Jehová Diosan espiritupaw jupjjankani, ukatwa jupajj yatiñanïni, wali suma amuytʼasirïni, suma ewjjtʼanak churani, chʼamanïni, taqe kun uñtʼani, Jehová Diosarus ajjsararakini” sasa (Isaías 11:2). Ukhamajj Jehová Diosan espiritupajj Jesusjjankänwa, uka espirituw suma amtanakar puriñatakisa sum sarnaqañatakis Jesusar yanaptʼäna. Ukatwa Jesusajj arsutapansa luratanakapans Diosan yatiñap sum uñachtʼayäna.

      7 Jesusajj Awkipamp alajjpachan walja waranqa maranak jakasaw yatiñanïñ yateqarakïna. Kunjamtï capítulo 2 ukan yateqaniwayktanjja, Jesusajj janïr aka oraqer jutkasaw Awkipajj kunanaksa amuyi, kunjamas jikjjatasi, kunanakas kusisiyi ukanak sum yateqäna. Maysa toqetjja, Jehová Diosajj taqe kun lurkäna ukhajj “suma yatjjattʼat mä trabajirjamaw” Jesusajj Awkipatak trabajïna, ukhamajj ukhaw Awkipan yatiñapat jukʼampinak yateqarakpachäna. Ukatwa Bibliajj jupaw yatiñajja sasin Jesusat qhanañchi (Proverbios 8:22-31; Colosenses 1:15, 16). Kunapachatï Jesusajj jaqenakar Jehová Diosan arunakap yatichkäna ukhajja, kuntï Awkipat alajjpachan yateqkäna ukanakwa yaticharakïna (Juan 8:26, 28, 38).b Ukhamajj kunjamatsa Jesusajj wali yatiñanïna uk jichhaw sum amuytanjja, ukatwa kunanaktï jupajj aka oraqen arskäna lurkarakïna ukanakajj wali musparkañajja.

      8. ¿Kunjamsa cheqpach cristianonakajj Jesusjam yatiñanirakïsna?

      8 Jesusan arkirinakapjamajja, ukhamarakiw yatiñ katoqañatakejj Jehová Diosar jakʼachasiñasa (Proverbios 2:6). Cheqas Diosan yatiñap janiw mä milagro toqejj katoqksnati. Ukampis kunapachatï yatiñap mayktan ukhajja, Jehová Diosajj wakisitarjamaw yatiñap churistu, ukhamat jan walinakan kunsa lursna uk sum amuyañasataki (Santiago 1:5). Ukhamarus kuntï mayktan uk jikjjatañatakejja, “imantat wali valorani” yänakarjamaw thaqañasa (Proverbios 2:1-6). Ukhamajj Jehová Diosan Arupat yatjjataskakiñasawa, kuntï yateqktan ukarjamarakiw sarnaqañasa, kuna laykutejj Arupanakwa cheqpach yatiñajj utji. Ukatakejj kunanaksa Jehová Diosan Yoqapajj arsüna, kunanaksa lurarakïna ukanakat yatjjatañaw yanaptʼistaspa. Jichhajj kunjamanakatsa Jesusajj yatiñanïtap uñachtʼayäna, kunjamsa jupat yateqassna ukanakatwa yatjjataskañäni.

      Jesusajj yatiñampiw kuns arsüna

      Mä jilataw Biblia liytʼaski. Escritoriopanjja Bibliat apstʼat qellqatanakaw apnoqatäskaraki.

      Diosan yatiñapajj Biblian qellqatawa.

      9. ¿Kunatsa Jesusan yatichäwinakapajj wali yatiñanïtap uñachtʼayäna?

      9 Jesusan ukarojj walja jaqenakaw sarapjjerïna, ukhamat arunakap istʼañataki (Marcos 6:31-34; Lucas 5:1-3). Jupjam yatiñamp parlir jaqejj janiw utjkänti, ukatwa jaqenakajj jupar istʼasajj wal musparapjjerïna. Kunanaktï Jesusajj yatichkäna taqe ukanakanjja, Jehová Diosan Arup sum uñtʼatapa ukat jaqenakar sum uñtʼatapwa qhanstayäna. Ukhamarus yatichatapajj taqe cheqan jakirinakaru ukat taqe tiempon jakirinakaruw yanaptʼawayi. Jichhajj Jesusan yatiñani arunakapat amuytʼaskakiñäni, jupajj “Yatiñani Ewjjtʼiri” sasin uñtʼatarakiwa (Isaías 9:6).

      10. ¿Jesusajj kunjam jaqëñasatakis chʼamañchtʼistu, ukat kunatsa ukham chʼamañchtʼistu?

      10 Aka capítulo qalltanjja, Jesusan Qollun Yatichatapatwa parlaniwaytanjja. Kunanaktï jupajj ukan yatichkäna ukanakajja, Biblian walja versiculonakar qellqatawa, jupan arunakapakiw uka versiculonakan qellqatarakejja. Jesusajj janiw kunjamsa parlañasa kunjamsa sarnaqañasa ukak yatichkänti, jan ukasti kunjamsa yatiñamp parlsna ukat kunjamsa yatiñamp taqe kuns lursna ukanakwa yaticharakïna. Amuytʼañataki, kunanakas amuyusansa chuymasans utji ukanakajja, luratanakasana ukat arsutasanwa qhan amuyasi, ukatwa Jesusajj ‘llampʼu chuymanïpjjam, kunatï cheqapäki uk lurapjjam, khuyapayasirïpjjam, sumankañ thaqerïpjjam, jaqe masimarus munasipjjam’ sasin taqenir chʼamañchtʼistu (Mateo 5:5-9, 43-48). Chuymasantï ukanakajj utjani ukhajja, sum parlasasa sum sarnaqasas Jehová Diosaruw kusisiyañäni, yaqhanakampis wali sumaw apasirakiñäni (Mateo 5:16).

      11. Jucha lurañar jan purtʼasiñasatakejja, ¿kunanakat amuyasiñasatakis Jesusajj ewjjtʼawayistu?

      11 Jesusajj juchanak janiw lurapjjañamäkiti sasakejj janiw siskänti, jan ukasti kunjamsa amuyusasa chuymasas jan walinak lurañar purtʼasiyistaspa ukanakatwa parlarakïna. Sañäni, kunatsa mayninakarojj jan walinak jan lurañasäki uka toqet parlkasajja, janiw chuymanakaman colerasiñ imjjasipjjañamäkiti sasaw yatichäna (Mateo 5:21, 22; 1 Juan 3:15). Kunatsa adulterio jucha jan lurañasäki uka toqet parlkasasti, kuna jan wali amtanakatï chuymasan utjkaspa ukanakat amuyasiñasataki, kuna uñchʼukiñanakatï qʼañu jucha lurañanakar apkistaspa ukanakat amuyasiñasatakiw ewjjtʼawayistu (Mateo 5:27-30). Ukhamasti, kunanakas juchanak lurañar purtʼasiyistaspa, jan wali amtanakajj kawkjatsa qallti, kunjam chuymanïñas jan wali lurañanakar apistaspa ukanakat amuyasiñasatakiw Jesusajj yatiñamp ewjjtʼawayistu (Salmo 7:14).

      12. ¿Kunjamsa cheqpach cristianonakajj Jesusan ewjjtʼanakap uñjtanjja, ukat kunatsa ukham uñjtanjja?

      12 ¡Jesusan arunakapajj wali yatiñamp arsutänwa! Ukatwa “jaqenakajj wal musparapjjäna, ukham wali sum yatichatap layku” (Mateo 7:28). Arkirinakapatakejja, suma ewjjtʼanakapajj wali suma yanaptʼapuniwa. Jupajj khuyapayasirïñasataki, llampʼu chuymanïñasataki ukat munasirïñasatakiw ewjjtʼawayistu. Ukatwa ukham chuymanïñatak chʼamachastanjja, kuna laykutejj ukhamatakwa Diosarojj kusisiysna. Maysa toqetjja, colerañanak apanukuñataki ukat jan wali qʼañu amuyunak pʼeqesat apsuñatakiw ewjjtʼawayistu. Jiwasatï taqe ukanak apanukuñatak chʼamachasiñäni ukhajja, kunanaktï Jehová Diosajj uñiski ukanak janiw lurkañäniti (Santiago 1:14, 15).

      Jesusajj yatiñampiw kuns luräna

      13, 14. Kunsa jakañ vidapamp lurani uk amtkasajja, ¿kunjamsa Jesusajj yatiñanïtap uñachtʼayäna?

      13 Jesusajj janiw arsutapanak wali yatiñanïtap uñachtʼaykänti, jan ukasti luratanakapans yatiñanïtapwa uñachtʼayarakïna. Kunjamsa sarnaqäna, kunanaksa amtäna, kunjamsa jupa pachpajj uñjasïna, kunjamsa yaqhanakarojj uñjäna taqe ukanakanjja, wali yatiñanïtapwa uñachtʼayäna. Cheqansa, jupajj ‘yatiñampi ukat sum amuytʼasisaw’ taqe kuns lurirïna (Proverbios 3:21). Jichhajj uka toqenakatwa mä qhawqha ejemplonak uñjaskañäni.

      14 Yatiñani jaqejj amuyumpiw kuns luri. Jesusajj kunsa jakañ vidapampejj lurani uka toqet suma amtanakaruw purïna, ukhamatwa yatiñanïtap uñachtʼayäna. Jupajj wali suma utwa lurasispäna, negocionak lurasas walja qollqenïspänwa, ukhamarus wali uñtʼat jaqeruw aka mundon tukurakispäna. Ukampis janiw ukanak thaqañar uchaskänti, kuna laykutejj ukanak jikjjatañajj inamayakiwa, “thayar katthapiñampi sasirakiwa” (Eclesiastés 4:4; 5:10). Jesusatï ukanak jikjjatañatak chʼamachasispäna ukhajja, jan amuytʼasirïtapwa uñachtʼayaspäna. Ukampis jupajj kunatï jakañatakejj wakiski ukanikïnwa, janiw walja qollqsa ni walja yänaks thaqkänti (Mateo 8:20). Antisas kuntï yatichkäna ukarjamajja, Jehová Diosan voluntadap lurañatakiw chʼamachasïna (Mateo 6:22). Jupajj Diosan Reinopwa nayraqat thaqäna, ukatwa tiempopsa chʼamapsa jan ina chʼusar aptʼaskänti. Cheqansa, ukham lurañaw yänak thaqañat sipans jukʼamp importantejja, ukaw cheqpach kusisiñsa churasiraki (Mateo 6:19-21). Jesusajj wali yateqaskañapuniwa.

      15. ¿Kunjamatsa cheqpach cristianonakajj Diosan Reinop nayrar uchtanjja, ukat kunatsa ukham lurañajj wali wakiskirejja?

      15 Jesusan arkirinakapajj Diosan Reinop thaqañatakiw wal chʼamachastanjja, ukhamatwa yatiñanïtas uñachtʼaytanjja. Jiwasajj janiw amanut manur mantktanti, janirakiw akapachan munañap thaqasajj tiempsa chʼamsa ina chʼusar aptʼasktanti (1 Timoteo 6:9, 10). Walja jilat kullakanakajja, jukʼamp horanak predicañatakisa precursorat serviñatakis kunatï jakañatakejj wakiski ukanakampik jakasiñwa amtawayapjje. Ukham lurañajj wali wakiskiriwa, kuna laykutejj Jehová Diosan Reinop nayrar uchasakiw cheqpach kusisitäsna (Mateo 6:33).

      16, 17. 1) ¿Kunjamanakatsa Jesusajj altʼat chuymanïtap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunjamsa jiwasajj jupjam chuymanïtas uñachtʼayaraksna?

      16 Bibliarjamajja, yatiñan mä jaqejj taqe kun lurañajj jupatak facilakïkaspas ukham janiw amuyaskiti (Proverbios 11:2). Jesusajj altʼat chuymanïnwa (modestia), yaqhep luräwinak jan phoqañ pueditaps amuyasirakïnwa. Cheqas khitinakatï arup istʼapkäna ukanakarojj janiw taqenirupunejj arkiripar tukuyañ puedkänti (Mateo 10:32-39). Janirakiw taqe cheqar purisajj Diosan arunakap yatiyañ puedkänti, ukatwa arkirinakaparojj jaqenakar discipulonakapar tukuyapjjañapatak encargawayäna (Mateo 28:18-20). Jupajj llampʼu chuymampiw arkirinakajajj ‘jukʼamp jachʼa luräwinak’ lurapjjani sasin säna, kuna laykutejj jupanakaw jaya lugaranakar purisajj jukʼamp jaqenakar yatichapjjañapäna, walja tiempow uka luräwimp phoqapjjañaparakïna (Juan 14:12). Maysa toqetjja, Jesusajj yaqhanakan yanaptʼap taqe chuymaw katoqasïna. Wasaransa Getsemaní cheqansa taqe chuymaw angelanakan yanaptʼap katoqasirakïna. Ukat kunapachatï sinti jan walin uñjaskäna ukhajja, Jesusajj Jehová Dios Awkiparuw yanaptʼa mayisin artʼasïna (Mateo 4:11; Lucas 22:43; Hebreos 5:7).

      17 Jiwasajj Jesusjam altʼat chuymanïñasarakiwa, kuna laykutejj janiw taqe kun lurañatakejj chʼamanïktanti. Predicañatakisa jaqenakar Jesusan arkiripar tukuyañatakis qhawqtï puedktan ukarjamaw wal chʼamachastanjja (Lucas 13:24; Colosenses 3:23). Ukampis akwa amtañasa: qhawqsa lurasktan uk yatiñatakejj janiw Jehová Diosajj mayninakamp igualaykistuti, ni jiwasas mayninakamp igualasiñasäkiti (Gálatas 6:4). Ukhamajj qhawqha chʼamay utjchistu ukat kunanakjjay lurirjamästan ukarjamaw amuytʼasiñasa, yatiñampiw kun lurañs ajlliñasaraki. Maysa toqetjja, congregacionan lurañanakamp phoqapki uka jilatanakajj mayninakan yanaptʼap katoqasisaw yatiñanïpjjatap uñachtʼayapjjaraki. Jupanakatï altʼat chuymanïpjjani ukhajja, Jehová Diosajj kunjamsa servirinakap toqejj jupanakar yanaptʼaski ukwa uñjapjjani (Colosenses 4:11).

      18, 19. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj amuytʼirïtapsa khuyaptʼayasirïtaps uñachtʼayäna? 2) ¿Kunatsa mayninakar sum uñjañatakejj Jesusat yateqasiñasa, ukat kunjamsa uk lursna?

      18 “Alajjpachat jutki uka yatiña katoqer jaqejja [...] amuytʼiriwa” sasaw Santiago 3:17 textojj qhanañchi. Jesusajj wali amuytʼirïtapwa uñachtʼayäna, khuyapayasiñampiw discipulonakaparojj uñjarakïna. Jupajj kunanaktï discipulonakapajj jan wal lurapkäna uk thaqañat sipansa, kunja suma chuymanïpjjänsa uk uñjañatakiw chʼamachasïna (Juan 1:47). Amuytʼañataki, kunapachatï katuntat uñjaskäna ukhajja, apostolonakapajj sapakwa Jesusar jaytapjjäna, ukampis jupajj janiw jupanakat payachaskänti (Mateo 26:31-35; Lucas 22:28-30). Ukhamarus kunapachatï Pedrojj kimsa kuti jupar jan uñtʼir tuküna ukhajja, Jesusajj jupar confiyatap uñachtʼayaskakïnwa, “nayajj walpun Diosar jumatak ruwtʼarapsma” sasaw sarakïna (Lucas 22:31-34). Ukat aka oraqenkkasajj qhep qhepa arumajj Awkipar oraskäna ukhajja, janiw discipulonakapan pantjasitanakapat parlkänti. Jan ukasti, kuna sumanaksa ukhakamajj lurapjjäna uka toqetwa parläna, “jupanakasti arunakam phoqapjjewa” sasaw Diosar säna (Juan 17:6). Ukatjja Diosan Reinopat yatiyapjjañapataki, jaqenakar discipulor tukuyapjjañapatakiw apostolonakapar encargawayäna (Mateo 28:19, 20). Jesusajj taqe chuymaw discipulonakapar confiyäna, ukatwa jupanakajj mayitanakap jankʼak phoqapjjäna.

      19 Jesusan arkirinakapjamajja, jupat yateqasisajj sumwa mayninakarojj uñjañasa. Aka toqet amuytʼañäni: Jesusajj Diosan Yoqapjamajj perfectökchïnsa, pantjasiri discipulonakaparojj wali pacienciampiw uñjäna. Ukampis jiwasajj janiw perfectöctanti, sapa kutiw pantjastanjja, ukhamajj ¿janit mayninakar pacienciamp uñjañasäkarakispa? (Filipenses 4:5). Jilat kullakanakasan pantjasitanakap thaqañat sipansa, kunanaks sum lurañ yatipjje kunja suma chuymanïpjjesa uk thaqañatakiw chʼamachasiñasa. Kuna laykutejj Jehová Diosaw jupanakarojj markapankapjjañapatak ajlliwayi (Juan 6:44). Cheqansa, Jehová Diosajj kunjamtï jupanakar uñjki ukham uñjañatakiw chʼamachasiñasa. Jiwasatï kuna sumanaksa mayninakajj lurapjje uk thaqañäni ukhajja, taqe chuymaw pantjasitanakap perdonañäni, jupanakar felicittʼañatakis walja razonanakaw utjarakistani (Proverbios 19:11). Ukat jilat kullakanakasar confiyatas uñachtʼaytan ukhajja, Jehová Diosar kusisit servipjjañapatakiw jupanakar chʼamañchtʼtanjja (1 Tesalonicenses 5:11).      

      20. ¿Kunsa Evangelionakan utjki uka suma yatichäwinakampejj lurañasa, ukat kunatsa?

      20 Jesusan sarnaqäwipata ukat kunjamsa jupajj aka oraqen Diosan arunakap yatiyäna uka toqet parlir Evangelionakanjja, wali yatiñamp arsut suma yatichäwinakaw utji. ¿Kunsa taqe ukanakampejj lurañasa? Jesusajj Qollun Yatichkäna ukhajja, arunakaj istʼapjjañamawa sasakejj janiw siskänti, jan ukasti ukarjamaw sarnaqapjjañama sasaw ukankirinakar chʼamañchtʼäna (Mateo 7:24-27). Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, wali yatiñampiw kuns arsüna ukat kuns lurarakïna. Ukhamajj jiwasatï jupat yateqasiñatak chʼamachasiñäni, kuntï yatichkäna ukarjam sarnaqarakiñäni ukhajj wali sumaw jakasiñäni, wiñay jakañar apir thakits janirakiw mistkañäniti (Mateo 7:13, 14). Cheqas ¡uk lurañaw taqe kunat sipans jukʼamp sumajja!

      a Jesusan uka arstʼäwipajja, Qollun Yatichatapa sasin uñtʼatawa. Ukajj Mateo libron qellqatawa, 107 versiculonakanwa uñstaraki (Mateo 5:3 al 7:27). Uka versiculonakajj mä 20 minutonakanwa liytʼasirakispa.

      b Jesusajj kunjamsa alajjpachan walja maranak Awkipamp jakäna uka recuerdonakapajja, amuyatajj bautisasjjäna ukhaw juparojj kuttʼayasjjäna (Mateo 3:13-17).

      ¿Kunjamsa Jesusar arksna?

      • Maynir chuyma ustʼayatas amuyasstan ukhajja, ¿kunsa yatiñanïtas laykojj lurañasa? (Mateo 5:23, 24).

      • Insultapjjestani jan ukajj jiskhisiñ amtamp kuns arsupjjani ukhajja, ¿kunjamsa yatiñanïtas uñachtʼaysna? (Mateo 5:38-42).

      • Jesusajj kuntï qollqe toqetsa yänak thaqañ toqets siskäna ukjjat lupʼiñajja, ¿kunjamsa mä kunan jan jiljañatakejj yanaptʼistaspa? (Mateo 6:24-34).

      • Vidasampejj kunsa lurañäni uk amtañatakejja, ¿kunjamsa Jesusan sarnaqäwipajj yanaptʼistaspa? (Lucas 4:43; Juan 4:34).

  • “Istʼasirïñ yateqäna”
    “Jutam, nayar arkita”
    • CAPÍTULO 6

      “Istʼasirïñ yateqäna”

      1, 2. Mä suma awkejj ¿kunatsa wawapan istʼasirïtap uñjasajj wal kusisi, ukat uka uñachtʼäwejj kunsa Jehová Diosat yatichistu?

      KUNJAMSA wawapajj jardinan jiskʼa amigonakapamp pelota anataski ukwa mä awkejj ventanapat uñchʼukiski. Ukat mä akatjamatwa jupanakajj uka pelot caller thoqsuyapjje, uk pasipan ukhamakwa wawapajj uñchʼuki. Jupan mä amigopajj “¡pelot aptir saram!” sasinsa maykchejja, jupajj janiw sarañ munkiti, “tatajajj janiw sapak caller mistütati situwa” sasaw qhan saraki. Awkipajj uk uñjasajj walpun kusisi.

      2 ¿Kunatsa uka wawan awkipajj wal kusisi? Kuna laykutejj jupaw wawaparojj caller sapak jan sarañapatak yatichi. Wawapasti janiw awkipan uñchʼukisinkatap yatisakejj uk lurkiti, jan ukasti awkipar istʼañwa jupajj muni, janirakiw jan walinakan uñjasiñs munkiti. Jehová Dios Awkisajj uka wawani awkjamarakiw jikjjatasi, jupajj ak sumwa yati: jiwasatï jupat jan jitheqtañ munkstan, jutïrins sum jakasiñ munstan ukhajja, jupar taqe chuyma confiyaña ukat taqe kunan jupar istʼañwa yateqañasa (Proverbios 3:5, 6). Ukatwa kunjamsa istʼasirïsna uk yatichañatakejj Yoqapar khitaniwayi.

      3, 4. ¿Kunjamatsa Jesusajj “istʼasirïñ yateqpachäna”, ukat kunjamatsa “jupajj istʼasiñan perfector” tukuyatäpachäna? Mä uñachtʼäwimp uk qhanañchtʼam.

      3 Bibliajj Jesusat parlkasajj akham siwa: “Jupajj Diosan yoqapäkchïnsa, tʼaqesiñanakan uñjasitap laykuw istʼasirïñ yateqäna. Jupajj istʼasiñan perfector tukuyatäjjäna uka qhepatjja, taqe khitinakatï jupar istʼapki ukanakajj jupa taypiw salvatäpjjaspa, wiñay jakañsa katoqapjjarakispa” sasa (Hebreos 5:8, 9). Jesusajj alajjpachan walja millón maranakaw jakäna. Supayasa mayni angelanakas kunjamsa Jehová Dios contra saytʼapjjäna uk jupajj sum uñjäna, ukampis janiw jupanakamp chikajj Diosar ‘kutkataskänti’. Jupjjarojj Isaías profetan profecía arunakapaw sum phoqasïna (Isaías 50:5). Ukhamajja, ¿kunjamatsa Jesusajj Awkipar ‘istʼañ’ yateqpachäna? ¿Kunjamatsa “jupajj istʼasiñan perfector” tukuyatäpachäna?

      4 Mä soldadojj hierrot lurat mä machaq espadanïkaspas ukham amuytʼañäni. Uka espadajj janis guerranakan apnaqasiwaykchejja, wali suma lurtʼatawa. Ukampis soldadotï guerranakan apnaqasiwayjje, jukʼampi fuerte metalar tukuyatäkaraki uka espadamp cambiaspa ukhajj jukʼamp askïspawa, kuna laykutejj uka espadan fuertëtapajj yantʼasiwayjjewa. Jesusajj niya ukar uñtatarakiwa, jupajj janïr aka oraqer jutkäna ukhajja, Awkiparojj taqe kunanwa istʼäna. Ukampis aka oraqenkjjäna ukhajj kunayman toqet yantʼataw uñjasïna, ukhamatwa jupajj istʼasiñan perfector tukuyatäna, mä arunjja jupan istʼasiñapajj mä fuerte metalar tukuyatäkaspas ukhamänwa.

      5. 1) ¿Kunatsa Jesusan istʼasirïñapajj wali importantënjja? 2) ¿Kunanakatsa aka capitulon yatjjataskañäni?

      5 Aka oraqen asignacionap sum phoqañapatakejja, Jesusajj istʼasirïñapänwa. Juparojj ‘qhepïri Adán’ sasaw uñtʼasi, kuna laykutejj jupakiw nayrïr Adanat sipans Jehová Diosar cheqpachapun istʼäna (1 Corintios 15:45). Jesusajj janiw Awkiparojj pata chuymak istʼkänti, jan ukasti jupajj taqe chuymapampi, taqe almapampi, taqe amuyupampiw istʼäna. Jupatakejj Awkipan voluntadap phoqañaw wali importantëna (Juan 4:34). ¿Kunas Jesusjam istʼasirïñatakejj yanaptʼistaspa? Jiwasatï Jesusjam chuymanïñäni ukhajja, yantʼanakar saykatañasa Jehová Diosan voluntadap lurañas facilakïniwa. Jichhajja, kuna razonanakatsa Jesusajj Awkipar istʼäna uka toqetwa yatjjatañäni, ukjjarojja Jehová Diosar istʼasajj kuna askinaksa jikjjatsna uka toqetwa yatjjatarakiñäni.

      ¿Kunas Jesusarojj istʼasirïñatak yanaptʼäna?

      6, 7. ¿Kuna razonanakatsa Jesusajj Awkipar istʼäna?

      6 Jesusajj chuymatpach istʼasirïnwa. Kunjamtï capítulo 3 ukan yatjjataniwayktanjja, jupajj cheqpachapuniw humilde chuymanïna. Khitinakatï humildëpki ukanakajja, taqe chuymaw Jehová Diosarojj istʼapjje, ukampis jachʼa jachʼa tukurinakajj janiw khitirus istʼañ munapkiti (Éxodo 5:1, 2; 1 Pedro 5:5, 6). ¿Kunas Jesusarojj Diosar istʼañatak yanaptʼarakïna? Kunanakarutï munaskäna ukat uñiskäna ukanakaw Awkipar istʼañatakejj yanaptʼäna. Kunatsa ukham sistan uk jichhajj yatjjatañäni.

      7 Kunjamtï capítulo 13 ukan yatjjatkañänejja, Jesusajj taqe kunat sipans Jehová Diosaruw jukʼamp munasïna. Cheqas ukham munasiñaw Awkipar taqe chuym respetañatakejj yanaptʼäna, janirakiw mä kun lurkasas Awkipan chuymap ustʼayañ munkänti. Ukatwa Jehová Diosajj jupan oracionanakap taqe chuym istʼäna (Hebreos 5:7). Jesusajja jichhajj Diosan Reinopan Reyit uttʼayatäjjewa, ukampis Awkipar respetatapsa istʼataps uñachtʼayaskakiwa (Isaías 11:3).

      Pä jilatanakaw mä cartel jakʼankasipki, ukanjja nuwasiri mä jaqew pistolampi cuchillomp aptʼatäski. Jilatanakat maynejj uka película uñkatasajj wal mayjtʼasi, maynïristi amparap aytasaw maysar uñtaskaraki.

      Kusistʼañanak ajllkasajja, ¿kunanakatï jan walïki ukanakar uñisitasti uñachtʼayasktan?

      8, 9. Profeciarjamajja, ¿kunjamsa Jesusajj kunatï cheqapäki ukat kunatï jan walïki ukanakarojj uñjäna, ukat kunjamsa ukham uñjatap uñachtʼayäna?

      8 Khititï Jehová Diosar munaski ukajja, kunatï jan walïki ukanakarojj uñisiñapawa. Uk sum amuytʼañatakejj Mesiasat parlir mä profeciat parltʼañäni, uka profeciajj akham siwa: “Jumasti kunatï cheqapäki ukarojj munasiyätawa, kunatï jan walïki ukarusti uñisiyätawa. Ukatwa Diosajja, mä arunjja juman Diosamajj aceitempi warjjattʼas ajllistamjja, mayni reyinakat sipansa jukʼampwa kusisiytamjja” sasa (Salmo 45:7). Kunapachatï Jehová Diosajj Reyïñapatak Jesusar ajllkäna ukhajja, Jesusajj Davidat jutir “mayni reyinakat” sipans jukʼampwa kusisïna. Kuna laykutejj kuntï katoqkäna ukajj mayni reyinakat sipans jukʼamp jachʼänwa, ukhamarus Reyjam apnaqkani ukhajj walja bendicionanakwa utjayarakini. Jesusajj kunatï cheqapäki ukarojj wal munasïna, kunatï jan walïki ukanakarojj uñisirakïnwa, ukatwa jupajj taqe kunan Jehová Diosar istʼasajj jukʼamp luräwinak katoqäna.

      9 Jesusajj kunatï cheqapäki ukar munasitapsa kunatï jan walïki ukar uñisitapsa, ¿kunjamsa uñachtʼayäna? Aka toqet amuytʼañäni, discipulonakapajj instruccionanakaparjam predicasin walja askinak jikjjatapkäna ukhajja, Jesusajj walpun kusisïna (Lucas 10:1, 17, 21). Ukat kunapachatï Jerusalén markankirinakajj jupar jan istʼañ munapkäna, janirak jupan yanaptʼaps katoqasiñ munapkäna ukhajj ¿kunjamas Jesusajj jikjjataspachäna? Jupajj uka markar uñtasajj jachaqtʼasïnwa, kuna laykutejj uka markankir jaqenakajj kutkatasir chuymanïpjjänwa (Lucas 19:41, 42). Ukhamasti, jaqenakar kunatï sumäki uk lurir uñjasajj Jesusajj kusisïnwa, ukampis jaqenakar jan walinak lurir uñjasajj llakisirakïnwa.

      10. Kunatï walïki ukat kunatï jan walïki ukanak ¿kunjamsa uñjañasa, ukat ukham uñjatas kunjamsa uñachtʼaysna?

      10 Kunatï walïki ukat jan walïkaraki ukanak kunjamsa Jesusajj uñjäna uka toqet lupʼiñajja, kuna amtampis Jehová Diosar istʼasktan uk amuyasiñasatakiw yanaptʼistu. Jiwasajj pantjasir (imperfecto) jaqenakäkstansa, kunatï cheqapäki ukarojj munassnawa, jan walïki ukarojj uñisiraksnawa. Ukatwa Jehová Diosarojj jupjam chuymanïñataki ukat Yoqapjamäñatak yanaptʼa mayiñasa (Salmo 51:10). Ukampis jupanakjam jan walinakar uñisiñatakejja, kunanakas jan waltʼayistaspa ukanakat wal amuyasiñasawa. Ukatakejj kunanakampis kusistʼasktan, khitinakampis chikachasisktan uk wali amuyumpiw ajlliñasa (Proverbios 13:20; Filipenses 4:8). Jiwasatï Jesusjamäñatak chʼamachasiñäni ukhajja, janiw Jehová Diosarojj pata chuymak istʼkañäniti, jan ukasti kunatï sumäki ukar munasitas laykuw juparojj istʼañäni. Ukat kunatï jan walïki ukjja, janiw jan katjayasiñ laykukejj jan lurkañäniti, jan ukasti jan walinakar uñisitas laykuw ukanak jan lurkañäniti.

      “Janiw kuna juchsa lurkänti”

      11, 12. 1) Jesusajj Diosan arunakap yatiyañ qalltkäna ukhajj ¿kunas pasäna? 2) Jesusajj manqʼat awtjatäkäna ukhajj ¿kunjamsa Supayajj yantʼäna?

      11 Jesusajj aka oraqen Diosan arunakap predicañ qalltkäna ukhajja, jupajj cheqpachapunit jan walinakar uñisi janicha uk yatiñatakiw Supayajj yantʼäna. Bautisasjjäna uka qhepatjja, Jesusajj 40 uruy arumaw wasarankäna, janirakiw kuns manqʼkänti. Uk uñjasaw Supayajj Jesusar yantʼañatak jakʼachasïna (Mateo 4:1-11).

      12 Nayraqatajja, Supayajj Jesusar akham sänwa: “Jumatï Diosan wawapästajja, aka qalanak tʼantʼanakar tukuyam” sasa (Mateo 4:3). Jesusajj walja urunakaw jan kuns manqʼkänti, ukatwa jupajj “manqʼat wal awtjayasïna” sasin Bibliajj qhanañchi (Mateo 4:2). Cheqansa, Jesusajj kunjamas uñjasïna uk Supayajj sum yatïna, ukatwa “jumatï Diosan wawapästajja, aka qalanak tʼantʼanakar tukuyam” sasin säna. Ukampis ‘jumatï Diosan wawapästa’ sasajja, Jesusatwa burlasiskäna, Jesusarojj janis sum uñtʼkaspa ukhamwa tukurakïna (Colosenses 1:15). Ukampis Jesusajj Supayan burlasitpachas Jehová Diosar istʼaskakïnwa, janirakiw jupan munañapampikejj apayaskänti. Ukatwa kun lurañaptï Supayajj maykäna uk jan lurkänti, antisas humilde chuymampiw ‘Diosaw irpaskitani, jupaw manqʼañsa churarakitani’ sasin confiyäna (Mateo 4:4).

      13-15. 1) Supayajj payïri ukat kimsïr kut yantʼkäna ukhajja, ¿kunsa Jesusajj luräna? 2) ¿Kunatsa Jesusajj Supayan yantʼanakaparojj atipjañapäna?

      13 Ukjjarojja, Supayajj templon perqap patjjaruw Jesusar irpäna. Ukat Diosan Arup mayjtʼayasajj akham sänwa: “Akat jaqoqtam. Qellqatäskiwa: ‘Jupajj angelanakaparuw juman ukar khitanini’, ‘uka angelanakaw amparanakapamp katthapipjjätamjja’” sasa. Uka arunak istʼasajj ¿kunsa Jesusajj amuypachäna? Jupajj ‘templot jaqoqtataj walja jaqenakaw uñjapjjani, ukatjja jupanakajj nayan Mesiasätajwa creyipjjani’ sasajj janiw amuykänti. Maysa toqetjja, ‘jaqoqtasin angelanakamp yanaptʼayasï ukhajj aka oraqen Diosar serviñajj facilakïniwa’ sasas janirakiw amuykänti. Kuna laykutejj Jehová Diosan amtaparjamajja, Jesusajj humilde chuymanïñapänwa, janirakiw jaqenakarojj musparkañ milagronak lurasakejj Mesiasätap uñachtʼayañapäkänti (Isaías 42:1, 2). Ukhamajj payïr kutin Supayamp yantʼat uñjaskäna ukhajja, Jesusajj mayampiw Jehová Diosar istʼañ amtäna. Jupajj janipuniw wali uñtʼat jaqer tukuñ thaqkänti.

      14 Ukampis Supayamp kimsïr kutin yantʼat uñjaskasajja, ¿kunsa Jesusajj lurarakpachäna? Supayajj aka oraqenkir taqe markanaka, ukhamarak kunja qamirïpkitejj taqe ukanak Jesusar uñachtʼayäna ukhajja, akham sänwa: “Jumatï qonqortʼasisin mä kutik adoritäta ukhajja, taqe akanakwa churäma” sasa. Uk satasti Jesusajj sarakïnwa: “¡Saram akat Supaya! Qellqatarakiwa: ‘Jehová Diosamaruw adorañama, jupa saparukiw serviñama’” sasa (Mateo 4:10). Cheqansa, Jesusajj janiw kunäkipansa yaqha diosarojj adorkaspati. Jupatakejj Jehová Diosar istʼañaw taqe kunat sipans importantënjja, janipuniw jupajj aka oraqen wali uñtʼatäñsa ni wali autoridadanïñs thaqkänti.

      15 Uka qhepatjja, ¿janit Supayajj mayampis Jesusar yantʼjjpachäna? Cheqansa, kunapachatï Jesusajj “¡saram akat Supaya!” sasin siskäna ukhajja, mä qhawqha tiempojj Jesusat jitheqtänwa, ukampis janiw rendiskänti. Lucas librorjamajja, “yaqha horasan” yantʼañatakiw jupan ukat sarjjäna (Lucas 4:13). Ukampis uka qhepatjja, Supayajj Jesusar yantʼañatakejj oportunidadanak thaqaskakïnwa, ukatwa Jesusajj “taqe kunan yantʼa[taw] uñjasïna” sasin Bibliajj qhanañchi (Hebreos 4:15). Jesusajj Supayan yantʼanakapar saykatañatakejj wakichtʼatänwa. ¿Jiwasat kamsasirakispasa?

      16. ¿Kunjamsa jichhürunakan Supayajj Diosan servirinakapar yantʼi, ukat kunsa jan engañjayasiñatakejj lursna?

      16 Jichhürunakanjja, Supayajj Jehová Diosan servirinakaparojj yantʼaskakiwa. Niyakejjay jiwasajj pantjasiri jaqenakästanjja, Supayajj facilakwa yantʼistaspa. Jupajj jiwasatakik taqe kun munirïtassa, jachʼa jachʼa tukurïtassa, jukʼamp autoridadanïñ munirïtassa sum yati. Ukatjja ukarjamaw qollqe chuymäñasatakisa utjirinak thaqañasatakis wal chʼamañchistu. Ukatwa sapa maynejj kunjamäsktansa uk uñakiptʼasiñasajj wakisipuni. Kuna arunaktï 1 Juan 2:15-17 texton qellqatäki uka toqet lupʼisajja, akham sasaw jisktʼasiñasa: “Aka mundon jañchin munañanakapasa, qollqe sinti munañasa, kunanakatï maynin utjki ukanakamp jachʼañchasiñanakas ¿Jehová Diosatti jitheqtayaskitu?” sasa. Ak amtapjjapuniñäni: aka mundosa aka mundor apnaqki uka Supayas niyaw tukjatäpjjani. Ukhamajj ¡janipun Supayamp engañjayasisajj juch lurapjjañäniti! Antisas Jesusat yateqasis sarnaqapjjañäni, “jupajj janiw kuna juchsa lurkänti” (1 Pedro 2:22).

      “Jupar kusisiyki ukpunwa nayajj lurta”

      17. ¿Kunjamas Jesusajj Awkipar istʼasajj jikjjatasïna, ukat yaqhepanakajj uka toqet kamsapjjaspasa?

      17 Jucha jan lurañat sipans Jehová Diosar istʼañaw wakiskirejja. Jesusajj Awkipan mandatonakap taqe chuymaw istʼäna, ukatwa “kunanakatï jupar kusisiyki ukpunwa nayajj lurta” sasin säna (Juan 8:29). Jupajj Awkipar istʼasajj wali kusisitänwa. Ukampis yaqhepajj akham sapjjaspawa: ‘Jesusatakejj Diosar istʼañajj facilakïpachänwa, kuna laykutejj perfecto Diosarukiw istʼañapäna. Ukampirus jiwasajj pantjasiri autoridadanakaruw istʼañasa’ sasa. Ukhamarus akwa amtañasa: Jesusajj jiwasjamarakiw pantjasiri autoridadanakar taqe chuym istʼäna.

      18. Jesusajj waynitükäna ukhajja, ¿kuna suma ejemplsa istʼasirïñ toqet wayn tawaqetanakarojj jaytawayi?

      18 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, pantjasiri awk taykaparojj taqe chuymaw istʼäna. Cheqas Joseampi Mariampejj kunja pantjasirïpjjänsa ukjja, Jesusajj mayni wawanakat sipans jukʼamp sumwa amuypachäna. Uk uñjasajj ¿janit Jesusajj awk taykapar istʼjjpachäna? Jan ukajj ¿kunjamsa familiaparojj uñjapjjañapa ukti awk taykaparojj yatichpachäna? Janiwa. Kunjamtï Lucas 2:51 textojj siskejja, Jesusajj 12 maranïkäna ukhajj awk taykapar “istʼasapuniw sarnaqerïna”. Ukhamatwa awk taykapar istʼapki respetapkaraki uka cristiano wayn tawaqonakatakejj mä suma ejemplo jaytawayi (Efesios 6:1, 2).

      19, 20. 1) ¿Kuna jan walinakan uñjaskasas Jesusajj Awkipar istʼaskakïna? 2) ¿Kunatsa cristianonakajj congregación pʼeqtʼirinakar istʼañasa?

      19 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, imperfecto jaqenakamp jan waltʼayataw uñjasïna, ukampis uka jan walinakan uñjaskasas janipuniw jupanakar kutkataskänti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jupajj jakkäna uka urunakanjja, judionakan Diosar adoratapasa, Jerusalenankir templosa, sacerdotenakasa nayratpachaw Jehová Diosamp sumat uñjatäna. Ukampis niyaw judionakasa kunjamtï Diosar adorapkäna ukas apanukut uñjasiñapäna, niyarakiw ukanak lantis cristiano congregacionajj uttʼayasiñampïskäna (Mateo 23:33-38). Uka tiempon religión pʼeqtʼirinakat waljanejja, griegonakan amuyunakaparjamaw kʼarinak yatichapjjäna. Ukatjja kunayman jan walinakwa jaqenakajj templon lurapjjäna, ukatwa Jesusajj “lunthatanakan utaparuw tukuyapjjtajja” sasin säna (Marcos 11:17). Ukanak uñjasajja, ¿janit Jesusajj templorusa sinagoganakarus jakʼachasjjpachäna? Jupajj Awkipar adorañatakejj uka cheqanakar saraskakïnwa. Jehová Diosajj kunjamsa jupar adorasjjani uk janïr mayjtʼayañapkamajja, templon fiestanakajj amtaskäna ukanakarusa sinagoganakarus jan faltasisaw saraskakïna (Lucas 4:16; Juan 5:1).

      20 Jesusajj jakkäna uka urunakan janis Diosarojj cheqaparjam adorasjjchïnjja, jupajj Awkipan mayitanakaparojj istʼaskakïnwa. Jiwasajj jupjamarakiw Diosarojj taqe kunan istʼañasa, kuna laykutejj jichha tiempon cheqaparjamaw Jehová Diosarojj adorasjje, janirakiw Diosajj markapar jan waltʼayañap Supayar dejkaniti (Isaías 2:1, 2; 54:17). Cheqas cristiano congregacionan pantjasiñasa juchachasiñas utjaspawa, ukampis janiw ukanak kawsajj Jehová Diosan mayitanakap pʼakintañasäkiti, janirakiw ancianonakat jan walinak parlañasäkiti, ni tantachäwinakar jan sarjjañsa amtañasäkiti. Antisas taqe chuymaw congregación pʼeqtʼirinakarojj yanaptʼañasa, tantachäwinakarusa asambleanakarus jan faltasisaw sarañasa, kuntï ukanakan yateqktan ukarjamas taqe chuymaw sarnaqañasaraki (Hebreos 10:24, 25; 13:17).

      Jilat kullakanakaw Salón del Reino anqan wali kusisit parltʼasisipki.

      Tantachäwin kuntï yateqktan ukarjam sarnaqasaw istʼasirïtas uñachtʼaytanjja.

      21. Mayninakajj Diosar jan istʼañap mayipjjäna ukhajj ¿kunsa Jesusajj luräna, ukat kunsa sarnaqäwipat yateqsna?

      21 Jesusarojj janiw khitisa, ni suma amtan amigonakapas Jehová Diosar jan istʼañapatakejj pantjasiykänti. Mä kutejja, janiw ukham tʼaqesiñamasa ni jiwañamas wakiskiti sasaw apóstol Pedrojj Yatichiripar säna. Ukampis Jesusajj janiw jupar istʼkänti, kuna laykutejj uka ewjjtʼajj janiw Jehová Diosan munañaparjamäkänti (Mateo 16:21-23). Jichhürunakanjja, yaqhep familiaranakasajj suma amtampiw Diosan leyinakap jan istʼañasatakejj mayipjjestaspa. Kunapachatï ukhaman uñjasiñäni ukhajja, nayrïr patak maranakan jakir Jesusan discipulonakapatwa amtasiñasa, ukatjja “jaqenakar istʼañat sipansa Diosar” istʼañatakiw chʼamachasiñasa (Hechos 5:29).

      Jehová Diosajj jupar istʼapki ukanakarojj bendisiwa

      22. ¿Kunsa Jesusajj Diosat jan jitheqtasajj uñachtʼayäna?

      22 Jesusajj jiwayatäkäna ukhaw jukʼamp yantʼatajj uñjasïna. Ukatjja “tʼaqesiñanakan uñjasitap laykuw istʼasirïñ” yateqarakïna. Jupajj Awkipan munañap lurañatakipuniw chʼamachasïna, janiw jupan munañapak thaqkänti (Lucas 22:42). Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, janipuniw Jehová Diosat jitheqtkänti, ukhamatwa sarnaqäwipampejj Diosar taqe kunan istʼañ yatichawayistu (1 Timoteo 3:16). Jiwañkam Diosat jan jitheqtasajja, kunjamsa mä perfecto jaqejj yantʼanakan uñjaskasas Jehová Diosar istʼaskakispa ukwa Jesusajj uñachtʼayäna. Adanampi Evampejj perfectökasinwa pantjasipjjäna, ukampis Jesusajj jiwañkam Jehová Diosat jan jitheqtasajj Supayan kʼarïtapwa uñachtʼayäna. Ukhamasti, Jesusajj jan walinakan uñjaskasas istʼasirïtapwa uñachtʼayäna.

      23-25. 1) Jehová Diosar taqe kunan istʼañajj ¿kunjamsa jupat jan jitheqtañatak yanaptʼistu? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam. 2) ¿Kuna toqetsa jutïr capitulon yatjjataskañäni?

      23 Kunapachatï Jehová Diosar taqe kunan istʼtan ukhajja, jupat jan jitheqtataswa uñachtʼaytanjja. Jesusajj istʼasir chuymanïtap laykuw Awkipat jan jitheqtkänti, ukatwa jaqenakarojj wal yanaptʼawayi (Romanos 5:19). Istʼasirïtap laykurakiw jupajj Jehová Diosat walja bendicionanak katoqawayi. Jiwasatï Jesusar istʼañäni ukhajja, Jehová Diosajj walja bendicionanakwa churarakistani. Cheqas taqe khitinakatï Jesusar istʼapki ukanakaw ‘wiñay jakañ’ katoqapjjani (Hebreos 5:9).

      24 Khitinakatï Jehová Diosat jan jitheqtapki ukanakajj walja bendicionanakwa katoqapjje. Proverbios 10:9 textojj akham siwa: “Khititï taqpach chuymampi servisa sarnaqki ukajja jan ajjsarasaw sarnaqani” sasa. Jehová Diosar jan jitheqtas serviñajja, suma ladrillonakamp lurat mä utamp sasiwa. Kunapachatï yantʼanakan uñjaskasas Diosar istʼtan ukhajja, mä ladrillompis ukar yaptʼksna ukhamawa. Mä sapa ladrillompejj janiw kunas luraskaspati, ukampis walja ladrillonakampejj kunayman sumanakaw lurasispa, ukhamajj taqe ladrillonakaw wali importantejja. Diosar istʼañampejj ukaw pasaraki, urut urutjama ukat marat maratjam jupar istʼaskaktan ukhajja, Jehová Diosar taqe chuyma munasitasa ukat jupat jan jitheqtataswa uñachtʼaytanjja.

      25 Khititï Jehová Diosar walja tiempo istʼaskaki ukajja, aguantirïtapwa uñachtʼayaraki. Akjjar jutki uka capitulonjja, Jesusajj kunjamsa aguantirïtap uñachtʼayäna uka toqetwa yatjjataskañäni.

      ¿Kunjamsa Jesusar arksna?

      • ¿Jesusajj churkäna uka mandatonakat yaqhepajj kawkïrinakasa? ¿Kunjamsa uka mandatonakarjam sarnaqsna, ukat kunanaksa jikjjataraksna? (Juan 15:8-19).

      • Jesusar predikir uñjasajj ¿qalltan familiaranakapajj kamsapjjänsa? Ukhaman uñjasisajj ¿kunsa Jesusajj luräna, ukat kunsa jiwasajj jupat yateqassna? (Marcos 3:21, 31-35).

      • Jehová Diosar istʼañajj kusisiñwa apaqetani sasajj ¿kunatsa janipun amuyañasäki? (Lucas 11:27, 28).

      • ¿Kunsa Jesusan leyinakar istʼatapajj yatichistu? (Mateo 17:24-27).

Aymara qellqatanaka (2005-2026)
Mistuñataki
Mantañataki
  • Aymara
  • Apayañataki
  • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Ak amtañamapuniwa
  • Aka amtanakanïpjjtwa
  • Configuración de privacidad
  • JW.ORG
  • Mantañataki
Apayañataki