-
Janipun kunas Jehová Diosat jitheqtaykistpatiYatiyañataki 2013 | enero 15
-
-
Janipun kunas Jehová Diosat jitheqtaykistpati
“Jichhüruy ajllisipjjam khitirutï servipjjäta uka.” (JOS. 24:15)
1-3. 1) ¿Kunatsa Josué chachajj jiwasatakejj wali yateqaskayapunejja? 2) Mä amtar puriñatakejja, ¿kunsa amtañasapuni?
AJLLIÑAJJ wali wakiskiriwa. Kunjamänis jakäwipajj ukjja, sapa mayniw amtjjañapa. Mä jaqejj thakinjam kayuki jaya markar saraskaspa ukham amuytʼañäni, ukat uka thakejj payaru jaljtaspa ukhajj ¿kawkïr thaksa ajllini? Cheqansa, mayajj puriñapäkis ukaruw jakʼachayaspa, mayasti saranukuyaspawa.
2 Niya ukhaman jikjjatasiri walja chacha warminakatwa Bibliajj parli. Sañäni, Caín chachajj colerampit atipayasini janicha ukwa amtañapäna (Gén. 4:6, 7). Ukat Josué chachajja, cheqpacha Diosaruti jan ukajj kʼari diosanakaruch servini ukwa amtañaparakïna (Jos. 24:15). Josué chachajj Jehová Diosat jan jitheqtañwa amtäna, ukatwa kunatï Diosar jakʼachaykäna uk ajllïna. Ukampis Caín chachajj janiw uka amtanïkänti, ukatwa kunatï Jehová Diosat jitheqtaykäna uk ajllïna.
3 Jiwasarojj inas jupanakjam ajlliñasajj waktʼarakchistaspa. Ukampis ak amtañasapuniwa: taqe luräwinakasanjja Jehová Diosaruw jachʼañchañ muntanjja ukat kananakatï Jupat jitheqtaykistaspa ukanak janipuniw lurañ munktanti (Hebreos 3:12 liytʼasiñapawa). Aka yatichäwinsa ukat jutïr yatichäwinsa, kunanakampis Jehová Diosat janipuni jayarstʼañasäki ukanakatwa paqallqo toqet yatjjataskañäni.
TRABAJO
4. ¿Kunatsa trabajañajj wali askejja?
4 Cristianonakajja, kunanakatï jupatakisa ukat familiapatakis wakiski ukanak churañatakiw trabajañapa. Khititï pachpa familiapar yanaptʼañat jan llakiski ukajja, “mä jan iyawsirits jukʼampiwa” sasaw Bibliajj qhanañchi (2 Tes. 3:10; 1 Tim. 5:8). Cheqpachansa, jakañatak trabajañajj wali askiwa, ukampis jan sum amuytʼaskañänejja, Jehová Diosatwa jitheqtayistaspa. ¿Kunjamatsa ukhamar purtʼassna?
5. Janïr mä trabajo katoqkasajja, ¿kuna toqenakatsa amuytʼasiñasäspa?
5 Jumajj mä trabajsa thaqkasma ukham amuytʼañäni. Ukat jakasta uka markantï trabajo jikjjatañajj wali chʼamächejja, kuna trabajo jikjjatasas inas iyaw sasin ukar mantjjakchisma. Ukampisa ¿uka trabajotï Biblian kamachinakap pʼakinchisti? ¿Kuna horanakantï trabajkäta jan ukajj qhawqha horatï viajkäta ukajj kuntï Jehová Diosatak lurañamäki uk jan lurayjjeristam jan ukajj familiamat jayarstʼayiristam ukhasti? ¿Jan trabajon qheparañat sipansa, trabajonïñaw wakisi sasin ukar mantaskakismati? Janitï sum amtkätajja Jehová Diosatwa jayarstʼayiristamjja, uk janipun armasimti (Heb. 2:1). Ukhamajja, trabajo thaqkasasa jan ukajj yaqha trabajor sarañ amtkasasa, ¿kunas mä suma amtar puriñatak yanaptʼiristamjja?
6, 7. 1) ¿Kuna amtampis maynejj trabajaspa? 2) ¿Kuna amtanïñas Jehová Diosar jakʼachistaspa, ukat kunatsa?
6 Kunjamtï yatjjataniwaytanjja, kunsa jakäwisan lurañäni ukjja amtañasapuniwa. Akham sas jisktʼasim: “¿Trabajojampisa jan ukajj profesionajampisa kun jikjjatañsa jakäwijan muntjja?” sasa. Jumatï familiamar yanaptʼañataki ukat Jehová Diosar yupaychapjjañapataki trabajiskstajja, ukham chʼamachasitamarojj Diosajj bendiciniwa (Mat. 6:33). Kunapachatï jiwasajj jan trabajoni jan ukajj qollqet pistʼata jikjjatasktan ukhajja, Jehová Diosajj janiw ukhamak uñchʼukkistuti janis kun lurirjamäkaspa ukhamjja (Isa. 59:1). Bibliajj akham sistuwa: “Tatitojj wawanakapar jan walinakat qhespiyañ yati[w]a” sasa (2 Ped. 2:9).
7 Ukampis ¿qollqe jikjjatañ laykuki trabajisktasti? Inas uk jikjjatchïta. Ukampis uka amtampi trabajañajj janiw walïkiti (1 Timoteo 6:9, 10 liytʼasiñapawa). Jumatï trabajoki ukat qollqeki nayrar uchaskätajja, juma pachpaw Jehová Diosat jitheqtata.
8, 9. ¿Kunanaksa awk taykanakajj trabajañ toqet jisktʼasipjjañapa, ukat kunatsa?
8 Jumanakatï awk taykäpjjstajja, kuntï lurañ amtapkta ukwa wawanakamajj yateqasipjjarakini. ¿Kunanaksa wawanakamajj jumanakat amuyasipki? ¿Jakäwiman trabajoti jan ukajj Jehová Diosampi sum apasiñacha nayranki? Jumanakatï wali aytatäñataki jan ukajj wali qollqenïñataki chʼamachasisipksta ukhajja, ¿wawanakamajj jilsjjapjjani ukhajj janit uka pachpa lurapkani? Jan ukajj inas jupanakajj awk taykarjam jan respetjjapjjchïtam. Mä tawaqet kullakajj akham siwa: “Awkijajj trabajotakwa llakisiskirïna. Qalltanjja, familian askipataki ukat nänakan sum jakasiñatakis trabajkaspa ukhamwa amuyayäta. Ukampis qhepa maranakanjja, janiw ukhamäjjänti. Jila alani yänak alañatakikiw trabaj-jjäna. Ukat familiajajj janiw mayninakar Jehová Diosaru yupaychapjjañapataki chʼamañchtʼirit uñtʼatäkiti, jan ukasti qamir familiat uñtʼatakiwa. Awkijajj walja qollqenïñatak chʼamachasiñat sipansa, Jehová Diosat jan jitheqtañatak yanaptʼapjjetaspäna ukajj wali kusiskañapunïspänwa” sasa.
9 Awk taykanaka, janipun trabajoruk chuym churasin Jehová Diosat jitheqtapjjamti. Qollqeñïnat sipansa, Jehová Diosampi sum apasiñaw taqe kunat sipansa wali wakiskirejja, uksti sarnaqäwimampiw wawanakamar yatichapjjañama (Mat. 5:3).
10. Jakäwipan kuns lurapjjani uk amtkasajja, ¿kunsa wayn tawaqonakajj amuytʼasipjjañapa?
10 Jumatï waynästa jan ukajj tawaqösta ukat kunsa jakäwiman luräta uk amtaskstajja, ¿kunjamatsa suma amtar purisma? Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, kunsa jutïrin luräta ukarjamaw sum amuytʼasiñama. Inas jachʼa yateqañ utar sarañ munsta, ukampis ¿uka yateqatamajj Jehová Diosaru jukʼamp yupaychañatakiti yanaptʼätam jan ukajj Jupat jitheqtayätamcha? (2 Tim. 4:10.) ¿Walja qollqenïsaki jan ukajj suma negocionïsaki kusisitjam sarnaqapjje uka jaqenakjamäñti munta? ¿Jan ukajj Jehová Diosaruch Davitjam confiyäta? Jupajj akham sänwa: “Nayajj waynäyätwa, jichhasti niyaw chʼama qaritäjjta: janipuniw aski jaqer apanukut uñjkti, janirakiw wawanakapar mayjasirs uñjkti” sasa (Sal. 37:25). Kunjjay amtchïta ukajj mä thaki ajlliñampi sasiwa. Amtapunim, mayajj Jehová Diosatwa jitheqtayätam, mayasti suma jakasiñaruw apätam (Proverbios 10:22; Malaquías 3:10 liytʼasiñapawa). ¿Kawkïrsa jumajj ajllisïta?a
KʼUCHIRTʼÄWINAKA
11. ¿Bibliajj kunsa kʼuchirtʼäwinakat yatichistu, ukampis kunsa amtañasapuni?
11 Kʼuchirtʼäwinakajj janiw walïkiti sasajj janiw Bibliajj siskiti, ni tiempo apaqawa sasins siskiti. Apóstol Pablojj akham sasaw Timoteor satayna: “Janchin ejercicio lurañajj kunatakis askiwa” (1 Tim. 4:8). “Laruñ horasa[sa]” “fiestankaña horasa[sa]” utjiwa, ukat “mä jukʼa samartʼañajja askiwa” sasaw Diosan Arupajj qhanañchi (Ecl. 3:4; 4:6). Ukampis jan sum amuytʼaskañäni ukhajja, Jehová Diosatwa jitheqtayistaspa. ¿Kunjamsa ukajj pasaspa? Jan wali kʼuchirtʼäwinaka ajllisa jan ukajj kʼuchirtʼäwinakaru walja tiempo aptʼasa.
Kunapachatï suma kʼuchirtʼäwinakampi kusistʼtan ukhajja, chʼamañchtʼata ukat chuymas chuymaw jikjjatastanjja
12. ¿Kʼuchirtʼäwinak ajllkasajj kunsa amtañasa?
12 Nayraqatjja, kuna kasta kʼuchirtʼäwinaksa ajlliñasa uka toqet amuytʼañäni. Suma kʼuchirtʼäwinak jikjjatsnawa. Ukampisa, akapachan utjki uka kʼuchirtʼäwinakajj kunanaktï Jehová Diosajj uñiski uk lurañatakiw jaqenakar amtayi. Sañäni: nuwasiñanakaru, ñanqha ajayunakamp parlañaru ukat wachoq jucha lurañanakaru. Ukhamasti, kunanakampis kusistʼañäni ukjja suma amuyumpiw ajlliñasa. Ukat ak jisktʼasipuniñäni: “¿Ajlliskta uka kʼuchirtʼäwejj kunjamtʼayitusa? ¿Ukanakajj nuwasiña, mayninakar atipjaña ukat markajat jachʼachasiñti yatichitu? (Pro. 3:31.) ¿Walja qollqti tukjasiyitu? ¿Maynin concienciapti jan waltʼayiristjja? (Rom. 14:21.) ¿Kunjam amtani jaqenakampis chikachasiyitu? (Pro. 13:20.) ¿Jan wali lurañ munañaruch apitu? (Sant. 1:14, 15.)” sasa.
13, 14. ¿Qhawqha tiempsa kʼuchirtʼäwinakatak apsusktan uk kunatsa amuytʼasiñasa?
13 Qhawqha tiempsa kʼuchirtʼäwinakan aptʼasta uka toqet amuytʼarakiñäni. Akham jisktʼasim: ‘¿Kʼuchitʼäwinakatak walja tiempo aptʼasati Diosar yupaychañatakejj jukʼa tiemponikëjjta?’ sasa. Ukhamächi ukhajja, janiw kunjam kusisitatï jikjjatasiñamäkäna ukham jikjjataskätati. Ukampis khitinakatï kusistʼañäki ukhak kusistʼapjje ukhajja, wali sumaw jikjjatasipjje. ¿Kunatsa? Nayraqatjja “askïkis ukpin ajlli[pjje]”, ukatwa chuymas chuym jikjjatasipjje (Filipenses 1:10, 11 liytʼasiñapawa).
14 Cheqansa, walja tiempo kʼuchirtʼañajj munañjamäspawa, ukampis Jehová Diosatwa jitheqtayistaspa. 20 marani Kim kullakajj sarnaqäwipampiw uk yateqawayi. Jupajj akham siwa: “Sapa semänajj viernesat domingkamaw fiestanakankirïyäta. Ukampis jichhajj wali wakiskiri lurañanak utjatapwa yatjjta. Precursorjamajja, Diosan arunakap yatiyir sarañajatakejj sojjta alwa horasaruw sartasjjta. Ukat kʼuchirtʼäwinakar sarasajj janiw chika arum pasakam qhepharjjti. Janiw taqe fiestanakajj jan walïkiti, ukampis tiempo apaqäspawa. Taqe kunanwa amuytʼasiñasa, janipuniw jiljañasäkiti” sasa.
15. ¿Kunjamsa awk taykanakajj wawanakapan kʼuchirtʼapjjañapatak yanaptʼapjjaspa?
15 Awk taykanakajj kunatï jakañatakejj wakiski ukwa wawanakapar churapjjañapa, Jehová Diosampi sum apasipjjañapatakisa ukat kusisitäpjjañapatakis yanaptʼapjjañaparakiwa. Ukatsti kʼuchirtʼäwinak utjañapatakiw amtapjjañapa. Jumatï awk taykästajja, taqe kʼuchirtʼäwinakajj janiw walïkiti sasajj janiw amuyañamäkiti. Ukampis jan wali kʼuchirtʼäwinakajj utjarakiwa, uk amuyañamawa (1 Cor. 5:6). Jumatï uka toqenakat sum amtätajja, familiaman chuymas chuyma jikjjatasiñapatakejj suma kʼuchirtʼäwinakwa jikjjatäta.b Ukhamatwa jumasa ukat wawanakamas kunatï Jehová Diosat jan jitheqtayapkätam uk ajllipjjäta.
FAMILIA
16, 17. 1) ¿Kuna llakinakansa walja awk taykanakajj jikjjatasipjje? 2) Jehová Diosajj llakisitas sum yati, ¿uk kunjamatsa yattanjja?
16 Awk taykanakampi wawanakapampejj wal munasipjjatap sum yattanjja. Kunjamtï mä taykajj wawapar munaskejja, ukhamarakiw Jehová Diosajj markapar munasi (Isa. 49:15). Familiarasat maynejj Jehová Diosat jitheqtki ukhajja, llakisiñat llakisisksnajja. Kunapachatï phuchhapajj tamat jaqsuta uñjasïna ukhajj akham sasaw mä kullakajj säna: “Chuymas kawkstʼataw jikjjatasiyäta. ‘¿Kunatsa wawajajj Jehová Diosat jitheqtawaypacha?’ sasaw jisktʼasiyäta. Nä pachpas wal juchañchasiyäta” sasa.
17 Jumatï ukhaman jikjjatastajja, kunja llakitas jikjjatasta uk Jehová Diosajj yatiwa. Kunapachatï Adanamp Evampisa ukat Uma Juicio nayra jakapkäna uka jaqenakas Jehová Diosar kutkatasipjjäna ukhajja, Jupajj ‘wali chuyma ustʼataw’ jikjjatasirakïna (Gén. 6:5, 6). Khitinakatï ukhaman jan uñjasipki ukanakajja, kunja llakitas maynejj jikjjatasispa uk janiw sum amuyapkaspati. Ukampisa, familiaramat maynejj Jehová Diosat jitheqtatapat jumajj Diosat jitheqtarakisma ukajj janipuniw walïkaspati. ¿Uka llakir atipañatakejj kunas yanaptʼiristamjja?
18. ¿Kunatsa awk taykanakajj wawapan Jehová Diosat jitheqtatapat jan juchañchasipjjañapäki?
18 Kunarutï familiaramajj purtʼasiwayi ukat janipun juma pachpa juchañchasimti. Jehová Diosajj sapa mayniruw Jupar serviña amtañatakejj jaytistu. Jehová Diosaru katuyata ukat bautisat familiaranakasajja, “sapa mayniwa luräwinakapat llakisiñapa” (Gál. 6:5). Jehová Diosajj janiw jumar juchañchkätamti, jan ukasti khititï juchachaski ukaruw cuenta mayiskani (Eze. 18:20). Janiraki yaqhanakarus juchañchamti. Jan ukasti, kunjamsa Jehová Diosajj servirinakapar cheqañchki uk respetañamawa. Tama uñjapki uka jilatanak contra saytʼañat sipansa, Supay contra saytʼasim (1 Ped. 5:8, 9).
Munat familiarasan tamar kuttʼaniñap suyañajj janiw kuna jan walïkisa
19, 20. 1) Tamat jaqsut wawanïpki uka awk taykanakajja, ¿llakimpi jan aynachtʼañatakejj kunsa lurapjjaspa? 2) ¿Kuna suytʼäwinïpjjañapas uka awk taykanakajja?
19 Maysa toqetjja, jumajj Jehová Diosatak colertʼasjjäta ukhajja, kunatï Jupat jitheqtaykiristam uk lurañwa amtasktajja. Cheqansa, familiaranakamata ukhamarak taqe kunat sipansa Jehová Diosaru munasitamwa wawanakamajj uñjapjjañapa. Ukhamasti, llakimpi aynachtʼañat sipansa, Jehová Diosampi sum apasiñatak chʼamachasim. Janipuni jilat kullakanakat jitheqtamti (Pro. 18:1). Kunjamsa chuymaman jikjjatasta ukjja Jehová Diosar oracionan yatiyam (Sal. 62:7, 8). Tamat jaqsut familiaramampejj janiw aleqatak parlañamäkiti, ni telefonotsa ni Internet toqesa (1 Cor. 5:11). Kuna lurañanakatï Jehová Diosar yupaychañataki utjki ukar chuym churam (1 Cor. 15:58). Parlaniwayktan uka kullakajj akham saskakiwa: “Kuna lurañanakatï Jehová Diosar yupaychañataki utjki ukar chuym churañajasa ukat Jupampi sum apasiñajas sum yatta. Ukhamatwa, kunapachatï phuchhajajj tamar kuttʼanjjani ukhajj jupar yanaptʼiristjja” sasa.
20 Munasiñajj ‘taqe kun llampʼu chuymampiw suytʼi’ sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Cor. 13:4, 7). Ukhamajj munat familiarasan tamar kuttʼaniñap suyañajj janiw kuna jan walïkisa. Cheqansa, sapa maraw waljanejj juchanakapat arrepentisisin Jehová Diosan tamapar kuttʼanjjapjje. Ukat Diosajj janiw jupanakampejj coleratakïskiti, jan ukasti ‘juch pampachañatakejj’ jankʼakirakiwa (Sal. 86:5).
AMUYUMPIPUN KUNS AMTAM
21, 22. ¿Kun lurañsa jakäwiman amtäta?
21 Kunsa lurañäni uk jiwas pachpa amtañasatakiw Jehová Diosajj jaytistu (Deuteronomio 30:19, 20 liytʼasiñapawa). Ukampis kunsa lurañäni uk sumwa amtañasa. Sapa mayniw akham jisktʼasiñasa: “¿Kun lurañsa ajllisejja? ¿Trabajoti, kʼuchirtʼäwinakacha jan ukajj familiaranakajacha Jehová Diosat jitheqtayaskitu?” sasa.
22 Jehová Diosajj servirinakaparojj munasipuniwa. Janipuniw kunas Jehová Diosat jitheqtaykistaspati, jan ukasti jiwasaw jan sum amtasajj Jupat jitheqtsna (Rom. 8:38, 39). Ukampis janiw ukajj jiwasar pasañapäkiti. Ukhamasti, janipun kunas Jehová Diosat jitheqtaykistpati. Jehová Diosat jan jitheqtañatakejj kunanakampitsa amuyasiñasa ukwa jutïr yatichäwin pusi toqet yatjjatarakiñäni.
a Uka toqet jukʼampi yatjjatañatakejja, Kunsa wayn tawaqunakax yatiñ munapxi , payïr libronwa 38 yatichäwip uñjjattʼäta.
b Uka toqet jukʼamp yatiñatakejja, ¡Despertad! noviembre 2011, revistat 17 janat 19 janakam uñjjattʼäta.
-
-
Jehová Diosar jakʼachasiskakimYatiyañataki 2013 | enero 15
-
-
Jehová Diosar jakʼachasiskakim
“Diosar jakʼachasipjjam, jupasti jumanakarojj jakʼachasirakiniwa.” (SANT. 4:8)
1, 2. 1) ¿Kun amuyañassa Supayajj muni? 2) ¿Kunas Diosar jakʼachasiñ yanaptʼistaspa?
JEHOVÁ DIOSAJJA, jupar jakʼachassna ukwa muni ukat ukham chuymanwa jaqer lurawayistu. Ukampisa, janis Jupar jakʼachasiñajj wakiskaspa ukham amuyañaswa Supayajj muni. Cheqas Edén jardinan Evar kʼarintkäna ukhatpachaw uka kʼari arunakapar iyawsayañ munistu (Gén. 3:4-6). Uka tiempot jichhakamajja, Diosar jakʼachasiñajj janis wakiskaspa ukhamwa waljanejj amuyapjje.
2 Ukampis jiwasajj janiw uka kʼarisitapar iyawsktänti, kunattejj “yatiraktanwa kunja jachʼa sallqäkitejj Supayajj ukjja” (2 Cor. 2:11). Kuna jan wali amtanakatï Jehová Diosat jitheqtaykistaspa ukanak lurañaswa Supayajj muni. Ukampis kunjamtï pasïr yatichäwin yateqaniwayktanjja, trabajo toqetsa, kʼuchirtʼäwi toqetsa ukat familia toqetsa suma amtaruw pursna. Ukat kunanakampis Supayajj sallqjañ munistu ukwa aka yatichäwin pusi toqet yatjjatañäni: jichhak uñstki uka aparatonakata, kʼumar sarnaqañata, qollqe toqeta ukat jachʼa jachʼa tukuñata. Uka toqenakat sum amuytʼasiñäni ukhajja, Jehová Diosaruw ‘jakʼachasiñäni’ (Sant. 4:8).
JICHHAK UÑSTKI UKA APARATONAKA
3. ¿Kunjamatsa aparatonak walitakisa jan ukajj jan walitakisa apnaqasispa? Uk mä uñachtʼäwimpi qhanañchtʼam.
3 Jichhürunakanjja, taqe cheqanwa kunayman aparatonaka ukat computadoranakas utji. Ukanak suma amuyumpi apnaqañäni ukhajja, wali askïspawa. Ukampis jan amuytʼasis apnaqañäni ukhajj alajjpachankir Awkisatwa jitheqtayistaspa. Amuytʼañäni, aka revistajj computadorampiw lurasiwayi. Computadorajja, yatjjatañatakisa ukat mayninakampi parltʼasiñatakisa askïspawa, ukat anattʼañatakis askirakïspawa. Ukampis computadorak apnaqasksna ukhajja, walja horanakwa aptʼassna. Aparatonak aljirinakajja, uka yänakanïñajj wali wakiskirïkaspa ukham amuyayañ munistu. Mä waynajja, jichhak uñstki uka computadora alañ munasajja, jamasatwa maymuru apsuyasisin aljatayna. ¡Ukham jan amuytʼasiristï!
4. Computadorampi jan walja tiempo aptʼasjjañatakejja, ¿kunsa mä jilatajj luräna?
4 Ukampisa, aparatonakampi tiempo aptʼasisin Jehová Diosampi jan sum apasjjsna ukaw jukʼampi jan walïkiti. Niya 30 marani Juana jilatajj akham siwa: “‘Jan tiempjja ina chʼusaru tukuyapjjamti’ sasin Bibliajj ewjjtʼki uk sum yatta. Ukampis computadora naktayasajj janiw ukat jitheqtirjamäkayätti” sasa. Jupajj sinti arumkamapuniw Internetankaskirïna. Ukat saskakiwa: “Wali qaritäskirïta ukhajj jukʼampikiw Internet toqejj mayninakamp parlaskirïta jan ukajj videonak uñchʼukiskirïta, ukat awisajj jan wali videonakänwa”. Jupajj janiw ukanak lurañ munjjänti, ukatwa kuna horasarutï ikintjjañapäkäna uka horasar jiwtʼañapataki computadorap programtʼäna (Efesios 5:15, 16 liytʼasiñapawa).
Awk taykanaka, wawanakamarojj aparatonak apnaqañ toqet amuyasipjjañapataki yanaptʼapjjam
5, 6. 1) ¿Kunsa awk taykanakajj lurapjjañapa? 2) Jan walinakampi tiempo jan aptʼasipjjañapatakejja, ¿kunjamsa awk taykanakajj yanaptʼapjjaspa?
5 Awk taykanaka, kuntï wawanakamajj lurapki uk janis taqpun uñjapkchïtajja, kunsa computadoran lurasipki uk sumwa uñjapjjañama. Ukamp tiempo pasasipkpan sasin janipuni wawanakamarojj ukhamak jaytapjjamti. Ukham lurasajja, Internetan nuwasiñar wiytir anatañanakaru, layqasiñanakaru, wachoq jucha lurañanakaru ukat jan wali amigonakampi parlapjjañapatakiw jaytapjjasma. Uktï lurapjjätajja, ukanak lurañajj janis kuna jan walïkaspa ukhamwa amuyapjjani. Awk taykjamajja, jumanakaw kunanakatï Jehová Diosat jitheqtaykaspa ukanakat jarkʼaqapjjañama. Animalanakas qallunakapar jan walinakat jarkʼaqewa, jumanakajj jukʼampiw wawanakamarojj jan walinakat jarkʼaqapjjañama (Oseas 13:8 uñjjattʼarakismawa).
6 Yateqaskay sarnaqapki uka jilat kullakanakampi chikachasipjjañapatakiw wawanakamar yanaptʼapjjañama. Amtapjjapunim, wawanakamajj jumanakampïñwa munapjje. Ukat jumanakampirakiw anattʼasiñsa, lartʼasiñsa, trabajañsa ukat Jehová Diosaru jakʼachasiñsa munapjje.b
KʼUMAR SARNAQAÑA
7. ¿Kunatsa taqenejj kʼumaräñ muntanjja?
7 “¿Kunjamasktasa?” sasin yaqhanakarojj jisktʼapuntanwa. Ukampis Supayajj Adanampir Evampir juchar purtʼayasin Jehová Diosat jitheqtaykäna ukhatpachaw jaqenakajj usunttanjja. Usunttan ukhajj Supayajj wal kusisi, kunattejj janiw Jehová Diosarojj sum servksnati. Ukat jiwjjsna ukhajja, janiw Jupar yupaychjjsnati (Sal. 115:17). Ukatwa kʼumar jikjjatasiñatakejj kuntï lurirjamäktan uk lurtanjja, ukat jilat kullakanakasan walik jikjjatasipjjañapatakis yanaptʼañ munaraktanjja.c
8, 9. 1) ¿Kunampis qollasï sasin jan añch llakisiñatakejj kunas yanaptʼiristam? 2) ¿Kusisit chuymanïñajj kunatakis yanaptʼistu?
8 Ukampisa janiw kʼumar jakasiñ toqet sinti llakisiñasäkiti. Yaqhepajja Diosan Reinopat yatiyañat sipansa, kunanakampis qollasispa jan ukajj kunanak manqʼañas wakisispa ukanakakwa jupanakkam parlasipjje, ukhamatsa yanaptʼasipkaspa ukham amuyapjje. Ukampisa Tantachasiñ Utana jan ukajj jachʼa tantachäwinakansa uk lurañajj janiw walïkiti. ¿Kunatsa?
9 Diosar yupaychañataki ukat kusisita jikjjatasiñatakiw tantachastanjja, kusisiñasti qollan ajayun luräwinakap taypin jakhutarakiwa (Gál. 5:22). Ukampis maynejj yanap mayistpan janisa, qollayasiñ toqeta jan ukajj qollanak toqet parlañasa janiw walïkiti, kunattejj janiw uka amtamp tantachasktanti, ukat jilat kullakanakas janirakiw kusisit jikjjatasipkaspati (Rom. 14:17). Kunanakampis qollasispa ukjja, sapa mayniw amtjjañapa. Ukhamarusa taqe kasta usunakatakejj janiw khitis qollanïkiti. Yatjjattʼat doctoranakas usuntapjjewa ukat chuymankipstasas jiwapjjarakiwa. Uka toqet llakisisajj janirakiw jukʼamp maranak jakäwisar yaptʼasksnati (Luc. 12:25). Maysa toqetjja, “kusisit chuymajj jaqen jakañap[wa] sumaptayi” (Pro. 17:22).
10. 1) ¿Kunjam jaqëñas Jehová Diosatakejj askejja? 2) ¿Kunapachas cheqpachapuni kʼumara jakasjjañäni?
10 Ukat uñnaqtʼasat llakisiñajj walikïskiwa. Ukampis walja maranëjjasin wayn tawaqjam uñnaqanïñ munañajj janiw walïkiti. Bibliajj akham siwa: “Janqʼo ñikʼutanëjjañajja mä suma coronjamawa, cheqa thakin sarnaqatata jikjjatatajja” sasa (Pro. 16:31). Kunjam uñnaqtʼanïtansa ukat sipansa kunjam chuyman jaqëtansa ukaw Jehová Diosatakejj wali wakiskirejja, jiwasajj ukhamarakwa amuyañasa (1 Pedro 3:3, 4 liytʼasiñapawa). Ukhamasti, ¿suma uñnaqtʼanïñ laykuki qollayasiñasa jan ukajj chʼama operacionanak lurayasiñajj walikïskaspati? Qhawqha maranïskañänisa jan ukajj kunjam uñnaqtʼanïskañänisa, cheqpach suma uñnaqtʼanïñajj Jehová Diosan kusisiñapatwa juti (Neh. 8:10). Machaq jutïr pachanakwa kʼumara ukat wayn tawaqor kutjjañäni (Job 33:25; Isa. 33:24). Ukäñkamasti, kuntï lurañasäki uk yatiñampiw ajlliñasa ukat Diosan arsutanakapar confiyasaw sarnaqañasa, ukaw kusisita sarñaqañatakisa ukat kʼumar sarnaqañ toqet jan sinti llakisiñatakis yanaptʼistani (1 Tim. 4:8).
QOLLQE
11. ¿Kunjamsa qollqejj Jehová Diosat jitheqtayistaspa?
11 Qollqenïñajj janiw jan walïkiti, ukat trabajasin qollqe jikjjatañas walikïskarakiwa (Ecl. 7:12; Luc. 19:12, 13). Ukampisa “qollqeru munaña[w]” Jehová Diosat jitheqtayistaspa (1 Tim. 6:9, 10). Akapach yänakat llakisiñajja, mä arunjja, kunatï jakañatak munaski ukanakat sinti llakisiñajj Jehová Diosatwa jitheqtayistaspa. Ukat “qamir kankañan engañonakapa[sa]” ukhamarakiw jitheqtayistaspa. Ukat ukanakas wiñay kusisiña ukat sum jakasiñ apankaspa ukhamwa amuysna (Mat. 13:22, MT). “Diosampiru qollqempirojj janiw khitis sirvkaspati” sasaw Jesusajj qhan ewjjtʼäna (Mat. 6:24).
12. ¿Kunjamanakatsa yaqhepajj qollqe mäki jikjjatañ munapjje, ukat kunjamatsa ukar jan purtʼasksna?
12 Qollqe toqet jan sum amuytʼasiñajj jan walinakaruw puriyistaspa (Pro. 28:20). Yaqhepajj mäki qollq jikjjatañ munasaw lotería fichanak alasipjje. Yaqhep jilat kullakanakajj kunayman negocionak lurañaruw uskusiwayapjje ukat tamankir jilat kullakanakarus ukham lurapjjañapatakiw amtayapjje. Ukat yaqhepasti negocio lurañatakiw tamankir jilat kullakanakat qollqe maytʼasipjje, jilampwa kuttʼayjjäma sasina. Janipun jankʼaki qollq jikjjatañ munasin sallqjayasimti. Kunattejj janiw khitis qollq jankʼak jikjjatkaspati.
13. Qollqe toqetjja, ¿Jehová Diosan amuyupampi ukat akapachankir jaqenakan amuyunakapampejj kunansa jan pachpäki?
13 Jiwasatï Diosan Reinop nayrar uchañäni ukhajja, kunanakatï jakasiñataki wakiski uk jikjjatañatak chʼamachasitasjja Jehová Diosajj bendicistaniwa (Mat. 6:33; Efe. 4:28). Tantachäwinakan qollqet llakisisksna jan ukajj wal trabajatasat qarit ikisksna uk Jehová Diosajj janiw munkiti. Akapachankir jaqenakajja, jutïrin suma ukat kusisita jakasiñatakisa, jichhürunakanwa qollqe jikjjatañasa sasaw amuyapjje. Ukat ukham lurapjjañapatakiw wawanakapar amtayapjje. Ukampis ukham amuyañajj janiw walïkiti sasaw Jesusajj yatichäna (Lucas 12:15-21 liytʼasiñapawa). Janipun Giezi chachjamäñäniti, kuntï munkäna uk jikjjatasajj Jehová Diosamp sum apasiskakiristwa sasaw jupajj amuyäna (2 Rey. 5:20-27).
14, 15. ¿Kunatsa qollqer jan confiyañasäki? Mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.
14 Yaqhep pakalinakajja, jachʼa ukat jathi chawlla katusajj janiw antutañ munapkiti, ukatwa uman jiwapjje. ¿Mä cristianojj ukhamar purtʼasirakispati? Alex sat mä irpiri chuymani jilatajj akham siwa: “Nayajj janiw kunsa ukhamak tukjkti. Champojj jilpach warstani ukhajja, pachparuw jiltʼki uk kutintayta” sasa. Ukampis jukʼa tiemponwa qollqe jikjjatä ukat precursorjamaw irnaqä sasaw jupajj mä negocio luratayna. Ukat kunjamsa negocio jukʼampi sartayaspa uk yatjjatañarukiw uchasjjäna. Ukat imat qollqepsa ukaruw apantäna ukat jukʼamp qollqe jikjjatañatakejj maytʼasjjan kunawa. Ukampis qʼal aptʼasiwayi. Jupajj akham siwa: “Uka qollqe kunjamats kutsuyasiñ munapuniyätwa”. Ukatak chʼamachasiskakï ukhajj wasitatwa qollqenëjja sasaw jupajj amuyäna.
15 Alex jilatajj walja phajjsinakaw uka toqet lupʼïna. Ukat Jehová Diosar yupaychañas janiw jupatakejj nayrankjjänti ukat janirakiw sums ikjjänti. Ukampis negociopajj janipuniw sartkänti. Ukhamatwa qollq qʼal aptʼasïna ukat utap kunwa aljantawayi. “Familiajarojj jan walinpun uñjayawayta” sarakiwa. “Khititï Supayan apnaqat akapacharu confiyki ukajj chuyma pʼakintatapuniw jikjjatasi” ukwa jupajj yateqawayi (Pro. 11:28). Cheqansa imat qollqesaruki jan ukajj kunjamtï qollqe jikjjatañ yattan ukaruk confiyañäni ukhajja, akapacha apnaqer Supayarus confiyksna ukhamäspawa (2 Cor. 4:4; 1 Tim. 6:17). Ukhat aksarojja, “Diosan arunakap layko[jj]” kunanakatï jakañatak wakiski ukanakampikiw Alex jilatajj jakasiwayjje. Jichhajja, jupasa familiapasa kusisitaw jikjjatasipjje ukat Diosampis sumwa apasipjje (Marcos 10:29, 30 liytʼasiñapawa).
JACHʼA JACHʼA TUKUÑA
16. ¿Kunatsa kusisitäñasäspa, ukat jiwasatak sinti lupʼisksna ukhajj kunas pasaspa?
16 Jehová Diosan Qhanañchiripäsajj wali kusisitaw jikjjatastanjja (Jer. 9:24). Jiwas pachpa munasiñajja, suma amtar puriñataki ukat Diosan kamachinakaparjam sarnaqañatakiw yanaptʼistu. Ukampis Jehová Diosat sipansa jiwasas jukʼamp sum yatksna ukham amuyasin jachʼa jachʼa tukuñajja Jupatwa jitheqtayistaspa (Sal. 138:6; Rom. 12:3).
Taman mä luräwi katoqañataki llakisiñat sipansa, yatiyir sarasaw kusisita jikjjatasisma
17, 18. 1) Bibliajj parlki ukanakatjja, ¿khitinakas altʼat chuymanïpjjäna jan ukajj jachʼa jachʼa tukupjjäna? 2) Jachʼa jachʼa tukuñajj Jehová Diosatwa jitheqtayistaspa, ¿ukhamar jan purtʼasiñatakejj kunsa mä jilatajj luräna?
17 Bibliajja, altʼat chuymani jaqenakata ukat jachʼa jachʼa tukuri jaqenakatwa parli. David reyejj altʼat chuymampiw Jehová Diosan yanapap thaqhäna ukatwa Jupajj bendicïna (Sal. 131:1-3). Ukampisa, jachʼa jachʼa tukuri Nabucodonosor ukat Belsasar reyinakarojj juchañchänwa (Dan. 4:30-37; 5:22-31). Jichhürunakanjja, ukhamarakiw altʼat chuymanïtanti janicha ukajj yantʼat uñjasi. Amuytʼañäni, Raúl jilatajj 32 maranïnwa, ukat irpir chuymaninakan yanapiripänwa. Jupasti “ukjpachaw irpir chuymanjam uttʼayapjjetani” sasaw yaqha tamar sarjjatayna. Ukampis mä maraw pasjjäna ukat janiw amtapajj phoqhaskänti. ¿Irpir chuymaninakajj janiw respetompi uñjapkituti sasinti Raúl jilatajj colerat qheparpachäna? ¿Jachʼa jachʼa tukusin Jehová Diosata ukat markapat jitheqtasin janit tantachäwinakar sarjjpachäna? ¿Jumajj kunsa lurasmäna?
18 Raúl jilatajj akham siwa: “‘Kuna suytʼäwinakatejj jan phoqhaskjje ukasti chuyma usuyasiñakiwa’ sasin Proverbios 13:12 qellqatan siski uka toqetwa Bibliat apstʼat walja qellqatanak liytʼta. Ukat jukʼamp paciencianïña ukat altʼat chuymanïña wakisitapwa amuyasta. Jehová Diosan munañaparjam sarnaqañajaw wakisïna”. Raúl jilatajj janiw jupat sinti llakisjjänti, jan ukasti tamansa ukat yatiyir sarkasin jilat kullakanakar yanaptʼañatakiw chʼamachasjjäna. Ukat mä qhawqha tiemporojj Bibliat yateqerinakapas waljanëjjänwa ukat nayraruw sartasipkäna. Jupajj akham sarakiwa: “Mä mara chikataw pasjjäna ukhaw irpir chuymanjam uttʼayapjjetu, uk janiw suyjjayätti. Kunattejj yatiyir sarasaw wali kusisit jikjjatasjjayäta ukat janiw irpir chuymanïñatsa llakisjjayätti” sasa (Salmo 37:3, 4 liytʼasiñapawa).
JANIPUN JEHOVÁ DIOSAT JITHEQTAMTI
19, 20. 1) Kunanakattï aka yatichäwinakan yateqawayktan ukanakajj askïkchisa, ¿kunjamsa ukanakampejj Jehová Diosat jan jitheqtksna? 2) ¿Jehová Diosat jan jitheqtañatakejj khitinakatsa yateqassna?
19 Kunanakattï aka yatichäwina ukat pasïr yatichäwins yatjjataniwayktan ukanakajj jakäwisan askiwa. Jehová Diosan Qhanañchiripäsajj wali kusisitätanwa. Familianïsina ukat kʼumara sarnaqasajj kusisitaw jikjjatassna. Trabajosa qollqesa kunanakatï jakasiñatak wakiski ukanak jikjjatañatakejj wali askïtap sumwa amuytanjja. Ukat kʼuchirtʼäwinakasa chuym qhanartʼayistu ukat aparatonakan askïtaps yatiraktanwa. Ukampisa, ukanakaruki chuym churasksna ukat tiempo aptʼasksna ukhajja, Jehová Diosatwa jitheqtayistaspa.
¡Janipun kunas jumarojj Jehová Diosat jitheqtaykpati!
20 Jumasa familiamasa Jehová Diosat jetheqtjjapjjasma ukwa Supayajj muni. Uk jan pasañapatakejj jumaw chʼamachasiñama (Pro. 22:3). Ukatakisti, Jehová Diosar jakʼachasim, janipuni Jupat jitheqtamti. Bibliajj Diosat jan jitheqtir jaqenakatwa parli. Enoc ukat Noé chachanakajj “Diosan munañaparjamapuniw sarnaqa[pjjä]na” (Gén. 5:22; 6:9). Moisesasti, “jan uñjkañ Diosarojj uñjkaspas” ukhamwa sarnaqäna (Heb. 11:27). Kuntï Jehová Diosajj munkäna ukpunwa Jesusajj luräna, ukatwa Jupajj bendicïna (Juan 8:29). Jupanakat yateqasipjjam. Ukat Biblian aka ewjjtʼaparjam sarnaqapjjam: “Kusisitäpjjapunim. Jan inaktʼas orapjjam. Taqe kunatsa Diosar yuspagarapjjam” (1 Tes. 5:16-18). ¡Janipun kunas jumarojj Jehová Diosat jitheqtaykpati!
a Yaqha sutinakampi uchatawa.
b “Cómo criar hijos responsables” siski uka yatichäwinakwa ¡Despertad! octubre 2011 revistat uñjjattʼäta.
c “Cinco claves para mejorar la salud” siski uka yatichäwinakwa ¡Despertad! marzo 2011 revistat uñjjattʼäta.
-