Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • ed págs. 14-18
  • Kunayman religionaninakar yatichañajj chʼamakïspawa

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Kunayman religionaninakar yatichañajj chʼamakïspawa
  • Jehová Diosan Testigonakapajj wawanakar yatichañat kamsapjjesa
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • Cumpleañonaka
  • Navidad
  • Yaqha fiestanaka
  • ¿Cristianonakajj navidad amtapjjañapati?
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski (yatiyir sarañataki) 2017
  • ¿Taqpach fiestanakat Diosatakejj walïskpacha?
    Munasir Diosat janipun jitheqtañäniti
  • Diosar adorañwa amtañama
    ¿Kunsa Bibliajj yatichistu?
  • Chiqa yupaychäwi tuqit saytʼasiñamawa
    ¿Kunsa Bibliax chiqpachapuni yatichi?
Jukʼamp uñjañataki
Jehová Diosan Testigonakapajj wawanakar yatichañat kamsapjjesa
ed págs. 14-18

Kunayman religionaninakar yatichañajj chʼamakïspawa

Nayra tiemponjja, profesoräñajj janiw sinti chʼamäkänti, ukampis jichhürunakan walja religionanak utjatap laykojj janiw ukhamäjjeti.

NAYRA tiemponjja (Edad Media) mä markan niya taqeniw mä religionanikïpjjäna. 1.800 maranak tukuyanjja, Europa uksa cheqan inti jalanta toqen catolicismo, protestantismo uka wali uñtʼat religionanakakiw utjäna. Inti jalsu toqensti ortodoxia, islam ukat judaísmo religionanakakiw utjarakïna. Jichhürunakanjja Europa toqensa oraqpachans kunayman religionanakaw utj-jje. Kunayman jan uñtʼat religionanakas uñstarakiwa. Mä markan jakasirinakajj jupanak pachpaw mä religión uñstayapjje, jan ukajj yaqha markat jutirinakan apanitarakiwa.

Jichhürunakanjja musulmananaka, budistanaka ukat hinduistanakajj Alemania, Australia, Estados Unidos, Francia ukat Gran Bretaña markanakans utjarakiwa. Jehová Diosan Testigonakapajj ukhamarakiw 239 markanakan Diosan arunakapat predicasipki. 14 markanakanjja 150.000 jila Testigonakaw utji (“Jehová Diosan Testigonakapa: Oraqpachan uñtʼat religionawa” sat recuadro uñjjattʼäta).

Jehová Diosan Testigonakapa: Oraqpachan uñtʼat religionawa

15 paginan fotopa

Marka

Testigonaka

Alemania

166.262

Argentina

150.171

Brasil

794.766

Colombia

166.049

EE. UU.

1.243.387

Filipinas

196.249

Italia

251.650

Japón

215.703

México

829.523

Nigeria

362.462

República Democrática Del Congo

216.024

Ucrania

150.906

Zambia

178.481

Kunayman religionanak utjatap laykojj profesoratak yatichañajj chʼamäspawa. Profesoranakajj fiestanak amtañ toqet inas akham jisktʼasipjjchispa: kawkïr religionatäskpansa, ¿yateqerinakarojj kunayman fiestanak amtañar munkir jan munkir obligaskakiñäspati? Jilaparte yateqerinakatakejj fiestanak amtañajj walikïskaspawa. Ukampis ¿mä qhawqhanejj jan munapki ukanakan amuyunakap respetañajj wakisispati? Ukat yaqha toqet amuytʼañaw wakisiraki: yaqhep markanakanjja, leyinakaparjamajj janiw religionajj escuelanakan yatichaskiti. Ukhamasti, ¿fiestanak amtañatak wawanakar obligañajj janit yaqhepanakatakejj mayjtʼasiñjamäkaspa?

Cumpleañonaka

Yaqhep fiestanakajj janiw religionamp kitthapitäkiti sañjamäkchisa, yaqhepanakajj mayj amuyapjjaspa. Ukanakat mayajj cumpleañonakawa, walja escuelanakanwa uk amtapjjaraki. Jehová Diosan Testigonakapajj cumpleaño amtañ janiw mayninakar jarkʼapkiti, ukampis jupanakajj janiw cumpleaño fiestachasipkiti. Ukampisa, awk taykanakasa wawanakapas kunatsa cumpleaño jan amtapki uk inas jan yatkstati.

Francia markan El libro de las religiones (Le livre des religions) sat wali uñtʼat librojja, cumpleañonakajj falso diosanakar adorañamp sasiwa, falso “diosanakar wajjtʼañ” fiestanak taypinkarakiwa sasaw qhanañchi. Jichhürunakan cumpleañonak amtañajj janiw jan walit uñjatäkiti, ukampis ukajj falso religionanakatwa juti.

The Encyclopedia Americana (1991 maran lurata) librojj akham siwa: “Nayrajj Egipto, Grecia, Roma ukat Persia markanakan diosanakaru, reyinakaru ukat wali uñtʼat jaqenakaruw cumpleañonak fiestachapjjerïna” sasa. Uka costumbrenakajj kawkits juti uka toqet Ralph ukat Adelin Linton qellqerinakajj La tradición de los cumpleaños (The Lore of Birthdays) sat libropan akham sapjjarakiwa: “Mesopotamia ukat Egipto markanakanwa nayrar sartañajj (civilización) qalltäna, uka markanakanwa cumpleañonak amtañajj qalltarakïna. Nayra tiemponjja jaqenakajj kuna urus nasipjjäna uk sumwa qellqtʼasipjjerïna, ukamp yanaptʼayasisaw horóscopo ukajj wakichasirïna” sasa. Cumpleañonak amtañajj astrologiampiw mayachtʼasi, ukatwa khitinakatï Biblian yatichäwinakaparjam sarnaqapki ukanakatakejj jan walïkiti (Isaías 47:13-15).

The World Book Encyclopedia librojj akham sarakiwa: “Nayrïr patak maranakan jakasir cristianonakajj janiw [Criston] nasïwip amtapjjerïkänti, kuna laykutejj maynin nasïwip amtañajj falso diosanakar adoririnakan costumbrenakapawa sasaw sapjjäna” sasa (tomo 3, página 416).

16 paginan fotopa

Jehová Diosan Testigonakaparojj mayninakamp kusistʼañas gustarakiwa

Ukatwa Jehová Diosan Testigonakapajj cumpleañonak jan amtapkiti. Cheqas mä wawan nasïwipajj kusiskañawa. Awk taykanakajj wawanakapar jilsur uñjasasa nayrar sartatap uñjasas wal kusisipjje. Jehová Diosan Testigonakapajj ukhamarakiw familianakaparusa amigonakaparus regalonak churasa jan ukajj jupanakamp chik kusistʼas munasiñ uñachtʼayapjje. Ukampisa, cumpleaño amtañajj falso religionanakat jutatap yatisajja, yaqha horasanakanwa regalonak churasipjje jan ukajj kusistʼapjje (Lucas 15:22-25; Hechos 20:35).

Navidad

Oraqpachanwa jaqenakajj Navidad amtapjje, jan cristianöpki uka markanakans amtapjjarakiwa. Niyakejjay cristianöpjjtwa sapki uka religionanakat jilapartejj Navidad amtapjjchejja, Jehová Diosan Testigonakapar Navidad fiesta jan amtir uñjasajj mayj jupanakat amuyapjje. ¿Kunats Testigonakajj Navidad jan amtapki?

Walja libronakaw uka toqet qhanañchi. Uka libronakarjamajja, 25 de diciembre uruw Jesusajj nasïna sasajj munañanakaparukiw jaqenakajj uka uru ajllipjjäna, ukhamat romanonakajj diosapar fiestachapjjerïkana uka urumpi Navidadajj waktʼañapataki. Uka libronakajj kamsisa uk mä qhawqha uñjañäni.

“Kuna urus Cristojj nasïna ukajj janiw yatiskiti. Kuna urunsa kuna phajjsinsa Jesusajj nasïna uk janiw Evangelionakajj yatiykiti” (New Catholic Encyclopedia, tomo III, página 656).

17 paginan fotopa

“Roma markan Saturno sat diosar wali kusisit adorapjjerïkäna ukarjamaw jichhürunakan Navidadan lurapjje”. (Encyclopædia of Religion and Ethics)

“Jichhürunakan Europa toqen kunjamtï Navidad fiestanak amtapki ukanakajj falso religionanakan uñstayatawa, nayra tiempotpachaw ukhamäna. [...] Roma markan Saturno sat diosar wali kusisit adorapjjerïkäna ukarjamaw jichhürunakan Navidadan lurapjje” (Encyclopædia of Religion and Ethics [Edimburgo, 1910], James Hastings sat jaqen luratawa, tomo III, páginas 608, 609).

“300 maranakat aksarojja, cristianöpjjtwa sapki taqe uka religionanakajj 25 de diciembre urunwa Navidad fiesta amtapjje. Nayra maranakanjja uka ururakiw ‘Intin nasïwip (latín arunjja, natale)’ fiesta amtapjjerïna. Amuyunakaparjamajj uka urutwa Intejj jan jankʼak jalantkänti. Romankir Iglesiaw taqen uñtʼat uka costumbrerojj fiestjam uttʼayjjäna [...] ukhamat sum uñjatäñapataki” (Encyclopædia Universalis, 1968 [francés aruta], tomo 19, página 1375).

“Jaqenakajj Sol Invictus (Mitra) sat fiesta amtapjjerïkäna uka lanti yaqha fiesta amtañatakiw Navidad uttʼayapjjäna. Maysa toqetjja, niyakejjay 25 de diciembre urojj intin nasïwipajj amtaschïnjja, uka uruw Cristojj akapachar mä qhanjam qhantʼanïna sasaw amuyjjapjjäna, ukhamatwa Criston nasïwip Sol Invictus uka fiestamp mayachapjjäna” (Brockhaus Enzyklopädie [en alemán], tomo 20, página 125).

¿Navidädajj kunjams uñstawayi uka toqet yatjjatasajj kunjams jaqenakajj uñj-jjapjjäna? The Encyclopædia Britannica qellqatajj akham siwa: “1644 maranjja, puritanos satäpkis uka inglés aru parlir jaqenakajj [Navidadan] jan cheqa religionanakan uñstayatätap yatisajja, Parlamenton mä ley apsupjjäna. Ukatjja Navidad urun kusistʼañasa iglesianakan adorañas janiw lurasjjañapäjjeti, antisas uka urunakan ayunasiñapawa sasaw mayipjjäna. Carlos II uka apnaqerejj wasitampiw Navidad fiesta uttʼayäna, ukampis Escociankir jaqenakajj puritanonakan amuyunakaparjamajj janiw Navidad amtapkänti” sasa. Nayrïr cristianonakajj janiw Navidad fiesta amtapjjerikänti, jichhürunakan ukhamarakiw Testigonakajj jan amtapkiti, janirakiw kuna costumbrenaksa lurapkiti.

Ukampis yaqha urunakan regalonak churasiñasa familiaranakampi amigonakamp manqtʼasis kusistʼañas walikïskiwa sasaw Bibliajj qhanañchi. Maynin jariyatak wajjtʼasirïñat sipansa, taqe chuym wajjtʼasirïpjjañapatakiw awk taykanakajj wawanakapar yatichapjjañapa sasaw Bibliajj chʼamañchtʼaraki (Mateo 6:2, 3). Jehová Diosan Testigonakapajja, wawanakaparojj yaqhanakar respetomp uñjapjjañapataki ukat Navidad fiesta amtañsa jan jarkʼapjjañapatakiw yatichapjje. Ukatjja jupanakar Navidad fiesta amtañ jan obligapki ukanakarojj wal yuspärapjje.

Yaqha fiestanaka

Walja markanakanjja, religionanakajj uñstayapki uka kunayman fiestanakwa escuelanakan amtapjje, Alemania markan uñstayat carnaval fiesta, junio phajjsin Brasil markan “santonakar” fiestachapki uka fiesta, Estados Unidos markan Halloween sat fiesta, Francia markan Epifanía sat fiesta ukat Japón markan Setsubun sat fiestanakwa amtapjje, ukampis Jehová Diosan Testigonakapajj janipuniw uka fiestanak amtapkiti. Testigonakasa, wawanakapas uka fiestanak toqeta jan ukajj yaqha ukham fiestanak toqet jisktʼanakamarojj sumwa qhanañchtʼapjjätam.

¿Wawanakajj kamsapjjesa?

“Cumpleañojan janis tatajamp mamajampejj kuna regalonaks churapkchitojja, yaqha urunakaw regalonak churapjjetu. Ukham lurapjjatapajj wal gustitu” (Gregory, 11 marani).

“Navidad urukis regalonak churasiñäkaspa ukhamwa walja wawanakajj amuyapjje. Ukampis nayarojj marpachanjja, walja kutiw regalonak churapjjetu, yaqha lugaranak uñtʼiris apapjjarakituwa, sañäni Fiji, Nueva Zelanda ukat Brasil markanakaruw sarapjjta” (Caleb, 10 marani).

“Amigonakajampejj kusistʼapjjtwa, awisajj nanakkamaw regalonak churasipjjta” (Nicole, 14 marani).

“Navidad ukat yaqha ukham fiestanak jan amtasajj kunjamakis jikjjatasta sasaw waljanejj escuelan jisktʼapjjetu. Nayajj kusistʼaraktwa, familiajampejj juntukiw kuns lurapjjta. Wali suma amigonakanïpjjtwa, jupanakampiw yaqha lugaranakar vacacionat sarapjjta. Carpanakanwa ikipjjta ukat khununakanwa anatapjjta, ukat utansa juntasipjjaraktwa. Kunanakampis nayajj kusistʼaskta uk uñjasajj mayninakajj musparapjjaspawa” (Andriana, 13 marani).

“Navidad fiesta ukat yaqha ukham fiestanak jan amtasajj janiw sapakjam jikjjataskti. Kuna laykutejj feriado urunakansa, vacacionansa, tatajajj trabajopat vacacionankki ukhasa anattʼapjjapuntwa, cinerojj peliculanak uñtiris sapjjaraktwa, televisions uñtapjjaraktwa. Familpachajj juntukiw kuns lurapjjta” (Brian, 10 marani).

    Aymara qellqatanaka (2005-2026)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki