Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • mwbr24 septiembre págs. 1-13
  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias
  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias (2024)
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • 2-8 SEPTIEMBRE
  • 9-15 DE SEPTIEMBRE
  • 16-22 DE SEPTIEMBRE
  • 23-29 DE SEPTIEMBRE
  • 30 DE SEPTIEMBRE A 6 DE OCTUBRE
  • 7-13 DE OCTUBRE
  • 14-20 DE OCTUBRE
  • 21-27 DE OCTUBRE
  • 28 DE OCTUBRE A 3 DE NOVIEMBRE
Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias (2024)
mwbr24 septiembre págs. 1-13

Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias

© 2024 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania

2-8 SEPTIEMBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 79-81

Jehová Diosan sutipar wal munasitas uñachtʼayapjjañäni

w17.02 pág. 9 párr. 5

Jesusan jiwatapaw Jehová Diosan munasiñap uñachtʼayistu

¿Kunjamsa Jehová Diosan sutip jachʼañchañ munatas uñachtʼaysna? Sarnaqatasampiw uñachtʼaysna. Jehová Diosajj munañap lursna ukwa muni (1 Pedro 1:15, 16 liytʼañataki). Mä arunjja, Jupa saparukiw serviñasa, leyinakapsa taqe chuymaw phoqañasaraki. Uñisiñat arknaqat uñjasiñäni ukhasa, Jehová Diosan munañaparjam sarnaqañatakiw chʼamachasiñasa. Jehová Diosan leyinakaparjam sarnaqasajja, sutipwa jachʼañchtanjja (Mat. 5:14-16). Sarnaqatasampiw Jehová Diosan leyinakapajj cheqapätapa, kuntï Supayajj arskäna ukajj kʼarïtap uñachtʼaytanjja. Taqeniw pantjasirïtanjja, ukampis pantjasisajj arrepentisiñasawa. Kunanakatï Jehová Diosan sutip jan walit uñjaykaspa ukanak jan lurañatakis chʼamachasiñasarakiwa (Sal. 79:9).

ijwbv 3 párrs. 4, 5

Romanos 10:13 | “Taqe khititï Jehová Diosan sutip artʼaski ukajj”

Bibliarjamajja, Jehová Diosan sutip artʼasiñajj janiw Diosan sutip aleq yatiñakïkiti ni jupar adorañatak aleq aytasiñakïkisa (Salmo 116:12-14) Diosarojj confiyañasawa, juparurakiw yanaptʼap mayiñatakejj thaqañasa (Salmo 20:7; 99:6).

Diosan sutipajj Jesusatak wali importantënwa. “Alajjpachankir nanakan Awkija, sutimajj jachʼañchatäpan” jan ukajj qʼomachatäpan sasaw Jesusajj orasiñ yatichañ qalltäna (Mateo 6:9). Jesusajj ak yaticharakïna, jiwasatï wiñayatak jakasiñ munstanjja, uka sutini Diosarojj uñtʼañasawa, istʼañasawa, munasiñasarakiwa (Juan 17:3, 6, 26).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

it-2-S pág. 127 párrs. 5, 6

José

Se da prominencia al nombre de José. En vista de la posición prominente de José entre los hijos de Jacob, era muy apropiado que su nombre se usase a veces para designar a todas las tribus de Israel (Sl 80:1) o a las que integraron el reino norteño. (Sl 78:67; Am 5:6, 15; 6:6.) Su nombre también figura en la profecía bíblica. En la visión profética de Ezequiel, la herencia de José es una porción doble (Eze 47:13), una de las puertas de la ciudad “Jehová Mismo Está Allí” lleva el nombre José (Eze 48:32, 35) y, con referencia a la reunificación del pueblo de Jehová, se habla de José como jefe de una parte de la nación y de Judá, como jefe de la otra. (Eze 37:15-26.) La profecía de Abdías indicó que la “casa de José” tomaría parte en la destrucción de la “casa de Esaú” (Abd 18), y la de Zacarías dice que Jehová salvaría a la “casa de José”. (Zac 10:6.) Entre las tribus del Israel espiritual aparece la de José en lugar de la de Efraín. (Rev 7:8.)

El hecho de que se mencione a la tribu de José en Revelación 7:8 da a entender que la profecía de Jacob en su lecho de muerte tendría una aplicación en el Israel espiritual. Por lo tanto, es digno de notar que el Poderoso de Jacob, Jehová Dios, proveyó a Jesucristo como el Pastor Excelente que entregó su vida por las “ovejas”. (Jn 10:11-16.) Cristo Jesús es también la piedra angular de fundamento sobre la que descansa el templo de Dios compuesto de israelitas espirituales. (Ef 2:20-22; 1Pe 2:4-6.) Y este ‘Pastor’ y ‘Piedra’ está con el Dios Todopoderoso. (Jn 1:1-3; Hch 7:56; Heb 10:12; compárese con Gé 49:24, 25.)

9-15 DE SEPTIEMBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 82-84

Kunanaksa Jehová Dios laykojj lurta ukanak wali valoranit uñjam

wp16.6 pág. 8 párrs. 2, 3

¿Kunsa jamachʼinakat yateqapjjsna?

Jerusalén markan jakirinakajja, golondrina jamachʼinak sum uñtʼapjjäna. Uka jamachʼinakajj uta techoruw tapachasipjjerïna, Salomón chachan templopansa tapachasipjjarakïnwa. Golondrina jamachʼinakajja, mara maraw uka templon sumaki jakasipjjpachäna ukhamarak chhiwchinakapsa uka cheqan wali sum uywapjjarakpachäna.

Salmo 84 qellqerejja, golondrina jamachʼinakan tapanakapwa templon uñjpachäna, jupajj sapa sojjta phajjsiw mä semana templon Diosar serviri sarirïna. Jupajj golondrinanakar uñtasitaw Diosan utapan wiñayatak jakasiñ munarakïna. Ukatwa akham säna: “¡Taqe chʼaman Diosay, qollan utjäwimajj munkayawa! Taqpach almajjampiw temploman uyupankañ munta” sasa. Ukat akham saskakïnwa: “Taqe chʼaman Tatitojjay, Reyejjay, Diosajjay, jamachʼinakamppachaw jakʼaman tapachtʼasi, golondrina jamachʼisti, chhiwchinakapatakejj altaraman tap jikjjataraki” sasa (Salmo 84:1-3). Jiwasasa wawanakasasa, ¿ukhamarakit Diosan markapampi ukat jilat kullakanakampi tantachasiñ wali askit uñjtanjja? (Salmo 26:8, 12).

w08 7/15 pág. 30 párrs. 3, 4

Phoqañjamäki ukak amtañajj wal kusisiyistu

Inas chuymankipstatäsina jan ukajj usutäsinsa jan nayrjam Jehová Diosar loqtjjstati. Jan ukajj jiskʼa wawanakanïsajj ukanakar uñjañ laykojj janiw sum Bibliat yatjjatjjti, tantachäwinakansa janiw sum istjjti sasin inas amuyasiraksta. Ukampisa, ¿janit jan lurirjamäkta ukanakatak sinti llakisisajj awisajj kuntï luraskta ukanakat armaskta?  

Ukhamarakiw nayra Israel markan jakasiri mä levitarojj pasäna. Jupajja mä maranjja pä semanaw templon loqtirïna ukajj mä suma luräwikchïnsa, sapüruw jupajj loqtañ munäna; cheqasa ukajj mä suma amtänwa ukampisa janiw phoqañjamäkänti (Sal. 84:1-3). ¿Jan llakimpi apayasiñatakejj kunas Diosat jan jitheqtiri levitarojj yanaptʼäna? Diosan templopan mä urukisa loqtäjja nayatakejj wali suma churäwipuniw sasaw jupajj amuyasïna (Sal. 84:4, 5, 10). Ukhamarakiwa, jiwasanakajja kuntï jan lurañjamäki ukanakak lupʼiñat sipansa kuntï lurirjamäktan ukanakwa wali askjam uñjañasajja.

w20.01 pág. 16 párr. 12

Jehová Diosajj wali valoranitwa uñjistu

Usutäktan ukhajja, kunjamäsktansa uk Jehová Diosajj sum yati, janiw ukat pächasiñasäkiti. Ukhamajj jan sinti llakisiñatakiw Diosar yanaptʼa mayisiñasa. Ukatsti, Jehová Diosajj suma arunak Biblian qellqayawayki ukwa liytʼañasaraki. Diosajj qhawqsa servirinakapar munasi uka toqet parlir textonakatsa jukʼampiw lupʼiñasa. Ukham lurañäni ukhajja, Jehová Diosajj qhawqsa jupar taqe chuyma servirinakar munasi ukwa amuyañäni (Sal. 84:11).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

it-1-S pág. 1183 párrs. 1, 2

Huérfano de padre

Puesto que era fácil pasar por alto a estos afligidos e indefensos, Jehová usó la expresión “huérfano de padre” con relación al grado de justicia alcanzado por Israel o su desviación de ella. Cuando la nación disfrutaba de buena salud espiritual, se cuidaba al huérfano de padre; sin embargo, cuando se pervertía la justicia en la tierra, caía en el olvido, y este era un síntoma de decadencia nacional. (Sl 82:3; 94:6; Isa 1:17, 23; Jer 7:5-7; 22:3; Eze 22:7; Zac 7:9-11; Mal 3:5.) La maldición de Jehová recaería sobre aquellos que oprimiesen al huérfano de padre. (Dt 27:19; Isa 10:1, 2.) Jehová habla de sí mismo como su Redentor (Pr 23:10, 11), Ayudador (Sl 10:14) y Padre (Sl 68:5). Él es quien ejecuta juicio a su favor (Dt 10:17, 18), les muestra misericordia (Os 14:3), les da alivio (Sl 146:9) y los conserva vivos. (Jer 49:11.)

Una de las marcas que identifican al cristianismo verdadero es la consideración a las personas afligidas por la pérdida de los padres o del esposo. El discípulo Santiago escribe a los cristianos: “La forma de adoración que es limpia e incontaminada desde el punto de vista de nuestro Dios y Padre es esta: cuidar de los huérfanos y de las viudas en su tribulación, y mantenerse sin mancha del mundo”. (Snt 1:27.)

16-22 DE SEPTIEMBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 85-87

Diosar mayisiñaw aguantañatak yanaptʼistu

w12 5/15 pág. 25 párr. 10

¿Jehová Diosar jachʼañchasktati?

Jehová Diosar jachʼañchañatakejja, “janirak Diosat oracionan mayisiñjja armasipjja[ñäni]ti” (Rom. 12:12). Jehová Diosar sum serviñatakejj Jupatwa yanaptʼa oracionan mayisiñasa. Jupar confiyañatakisa ukat yantʼanakar atipjañatakisa qollan ajayupwa mayisiñasa. Ukatjja Arupat sum yatichañatakisa yanaptʼap mayisiñasarakiwa (2 Tim. 2:15; Mat. 6:13; Luc. 11:13; 17:5). Kunjamtï mä wawajj tatapar atiniskejja, ukhamarakiw jiwasajj Jehová Dios Awkisaru atinisiñasa. Kunapachatï Jupar sum serviñataki yanapa mayktan ukhajja, Diosajj yanaptʼapunitaniwa sasaw confiyañasa. Mayisitanakajajj Jehová Diosar colerayaniwa sasin janipuniw amuyañasäkiti. Jan ukasti, jan pächasisaw Jupar yupaychañatakisa, yuspärañatakisa ukat jan waltʼäwinakan aguantañatakis mayisiñasa. Ukatjja Jupar yupaychkasajj sutip jachʼañchañatakiw yanaptʼapa mayisiñasa (Sal. 86:12; Sant. 1:5-7).

w23.05 pág. 13 párrs. 17, 18

¿Kunjamsa Jehová Diosajj oracionanakas jaysistu?

(Salmo 86:6, 7 liytʼäta). Jehová Diosajj Davidan oracionanakapar istʼänwa jaysarakïnwa, taqe chuymaw Davidajj ukar confiyäna. Jumajj jupjamarakiw confiyasma. Aka yatichäwin yatjjatawayktan uka sarnaqäwinakasa experiencianakasa, Jehová Diosajj aguantañatak yatiña chʼama churirïtapwa uñachtʼayistu. Kunjamsa jilat kullakanakas toqesa Diosar jan adorapki uka jaqenak toqes yanaptʼistaspa ukwa uñjawayaraktanjja.

Jehová Diosajj janis oracionanakasarojj munktan ukarjampun jayskchistanejja, jupajj jaysapunistaniwa. Kunatï jiwasatak wakiski ukwa churistani, horasaparuw churarakistani. Ukhamajj Jehová Diosar confiyas orasipkakiñäni. Jehová Diosajj jichha tiempon cuidapunistaniwa, machaq mundonjja “kunanaktï taqe jakirinakajj munapki” ukanak churapuniniwa, taqe ukanakat janipun payachasiñäniti (Sal. 145:16).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

it-1-S pág. 551 párr. 5

Corazón

Servir con un “corazón completo”. El corazón literal ha de estar completo para funcionar con normalidad, pero en el caso del corazón figurado cabe la posibilidad de que esté dividido. David pidió a Jehová: “Unifica mi corazón para que tema tu nombre”, una prueba de que el corazón puede estar dividido con respecto a sus afectos y temores. (Sl 86:11.) El corazón de una persona puede ser “irresoluto”, de modo que esta adore a Dios con poco entusiasmo. (Sl 119:113; Rev 3:16.) También es posible ser de “corazón doble” (literalmente, “con un corazón y un corazón”) e intentar servir a dos amos, o decir engañosamente una cosa y pensar otra. (1Cr 12:33; Sl 12:2, nota.) Jesús denunció con fuerza este tipo de hipocresía. (Mt 15:7, 8.)

23-29 DE SEPTIEMBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 88-89

Jehová Diosajj kunjamsa apnaqe ukajj wali sumapuniwa

w17.06 pág. 28 párr. 5

Jehová Diosan taqe kunjjar munañanïtap arjjatañäni

Kunatsa Jehová Diosajj apnaqañatak derechoni uk maysa toqet uñjarakiñäni. Jupajj taqe kunjjar munañanïkchisa, cheqaparjamaw kuns luri. Diosajj akham siwa: “Nayan [Jehová] Tatitütajj yatitapata, aka oraqen munasiñampi, askiru, cheqaparuraki luratajjata, ukarakiw nayatakjamajja” sasa (Jer. 9:24). Jehová Diosajja, kunatï walïki ukjja janiw jaqenakan leyinakaparjam amtkiti. Jan ukasti Jupa pachpaw askïki uk lurañatakejj leyinak usku. Jehová Diosajj cheqaparu uñjasaw jaqenakar leyinak churawayi. Salmo qellqerejj akham sänwa: “Cheqapar uñjañampi, aski kankañampiw reyi qonuñamarojj thurjjäsiyi” sasa. Ukatwa Jehová Diosan leyinakapasa, yatichäwinakapasa, amtanakapas cheqaparupuni (Sal. 89:14; 119:128). Jehová Diosajj janiw suma apnaqerïkiti sasinsa Supayajj siskchejja, jupa kikpajj janipuniw akapacharojj sumankañ apankaspati.

w17.06 pág. 29 párrs. 10, 11

Jehová Diosan taqe kunjjar munañanïtap arjjatañäni

Jehová Diosajj janiw jan sinttʼasir apnaqerïkiti, antisas khitinakatï Jupar istʼapki ukanakajj librew jakasipjje, wali kusisitäpjjarakiwa (2 Cor. 3:17). Davidajj Jehová Diosat akham sänwa: “¡Jupan nayraqatapanjja jachʼa kankañawa utji! ¡Chʼamasa, kusisiñasa, Santuariopan utji!” sasa (1 Cró. 16:7, 27). Salmonak qellqeri Etán chachajj akham sarakïnwa: “Tatay, jumar kusisiñamp yupaychir markajj kusisiñaniwa: qhanamamp qhantʼayat sarnaqer markajj kusisiñaniwa, juman sutim laykuw sapür kusisiñanïpjje, juman aski kankañam laykuw kusisipjje” sasa (Sal. 89:15, 16).

Jehová Diosajj kunja munasirisa uk sum amuytʼañasawa, ukaw Jupamp apnaqatäñajj wali askïtap amuyañatak yanaptʼistani. Salmo qellqerjamaw Diosar akham sistanjja: “Mä urukis utaman qamañajj jukʼamp sumawa, waranq urunak anqankañat sipana” sasa (Sal. 84:10). Jaqejj Jehová Diosan luratätanwa, ukatwa kunas kusisiyistaspa uk sum yati. Munasiñatwa kuntï munktan ukat sipansa jukʼamp churistu, kun lurañtï maykistu ukas jiwasan askisatakiwa. Jehová Diosar istʼañatak kun lurañatï wakiski uk lurañäni ukhasa kusisitäñäniwa (Isaías 48:17 liytʼañataki).

w14 10/15 pág. 10 párr. 14

Diosan Reinop taqe chuyma suyañäni

Ukajj Davitampi lurat pacto satawa (2 Samuel 7:12, 16 liytʼañataki). Jehová Diosajja, nayra Israel marka apnaqer Davitampiw uka pacto luräna. Ukanjja, Jehová Diosajj juman wawamatwa Mesiasajj jutani sasaw Davitar säna (Luc. 1:30-33). Ukhamatwa khiti toqes warmin wawapajj jutani uk sum qhanstayäna. Ukatjja, Diosan Reinopanjja, Davitan mä wawapaw reyjam qontʼasiñatakejj ‘derechonïni’ sasaw sarakïna (Eze. 21:25-27, NM). Ukhamasti, Jesús toqew Davitan gobiernopajja wiñayatak suma saytʼayatäni, “Intin utjañapkamaw” apnaqarakini (Sal. 89:34-37). Cristojj apnaqkani uka Reinojj sumpunwa apnaqani, janipuniw aynachtʼkaniti, suma luratanakapasti wiñayatakirakïniwa.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

cl-S pág. 281 párrs. 4, 5

“Solo tú eres leal”

En las Escrituras Hebreas el término leal se refiere a una persona que le muestra bondad a alguien por amor, se apega a él y se mantiene a su lado. Esto implica más que ser fiel. Alguien pudiera ser fiel tan solo por su sentido del deber. En cambio, la lealtad de la que habla la Biblia nace del amor. De hecho, hay cosas inanimadas que son fieles. Por ejemplo, Salmo 89:37 dice que la Luna es “un testigo fiel en los cielos”, pues todas las noches está allí. Pero no diríamos que es leal. ¿Por qué no? Porque la lealtad es una muestra de amor, algo que las cosas inanimadas no tienen.

En la Biblia, la lealtad no es algo frío. Más bien, es una demostración de verdadero cariño hacia la otra persona. Esta cualidad no es como las olas del mar, que van y vienen. En vez de eso, la lealtad o amor leal, es tan resistente y firme que puede superar hasta las situaciones más difíciles.

30 DE SEPTIEMBRE A 6 DE OCTUBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 90, 91

Jumatï jukʼamp walja tiempo jakañ munstajja, Jehová Diosar confiyam

wp19.3 pág. 5 párrs. 2-4

Jukʼamp maranak jakañwa muntanjja

‘Jan jankʼak chuymankipstañatakejj walja tratamientos utjkchejja, qhawqha maranaktï jakktan ukat jukʼamp jakañ janiw puedipksnati’ sasaw walja cientificonakajj sapjje. 1800 maranakat aksarojja, jaqenakajj jukʼamp maranakwa jakjjapjje, ¿kunatsa? Nayrat sipan qʼomaw jakjjapjje, jan usuntañatakisa, contagioso usunakat jarkʼaqasiñatakis qollanakasa, vacunanakas utj-jjarakiwa. Genética toqet yatjjatat cientificonakajj akham sapjjewa: ‘Jaqenakajj qhawqha maranaktï jakktan ukhakpun jakañäni, janiw jukʼamp jaksnati’ sasa.

Niya 3500 maranak nayrajja, Biblia qellqeri Moisesajj akham sänwa: “Yaqhepanakajj paqallq tunk maraw jakapjje, chʼamaninakasti kimsaqallq tunk marakamaw puripjje, ukataq jakañasti, jan waltʼañanakamp, qhathami sarnaqañampik apani. ¡Urunakasti jaqenakjamaw jankʼak tukusiraki!” sasa (Salmo 90:10). Jukʼamp maranaka jakañatak walsa chʼamachaskstanjja, kunjamtï Moisesajj siskänjja 70 jan ukajj 80 maranakakwa jaktanjja.

Maysa toqetjja, yaqhep animalanakajj walja patak maranakwa jakapjje, yaqhep qoqanakasti walja waranqa maranakwa jakapjjaraki. Ukanakat amuytʼtan ukhajja, akham sasaw jisktʼastanjja: ‘¿Kunatsa jaqenakajj 70 jan ukajj 80 maranakaki jaktanjja?’ sasa.

wp19.1 pág. 5, recuadro

¿Diosajj kuna sutinisa? ¿Diosajj khitin luratäpachasa?

Waljaniw ukham jisktʼasipjje, ¿jumajj ukham jisktʼasirakirïtati? Niyakejjay alajjpachasa, taqe kunatï ukan utjki ukanakas maynin luratächejja, ¿khitis Diosar lurpacha?

Niya taqpach cientificonakaw “alajjpachajj mä qalltaniwa” sasin sapjje. Bibliajj niya ukhamarakwa akham qhanañchi: “Taqe kunan qalltäwipanjja Diosajj alajjpacha, ukhamarak akapacha luräna” sasa (Génesis 1:1).

Alajjpachasa taqe kunatï ukan utjki ukanakasa, janiw aleq ukhamatak utjkaspänti. Janiti qalltan mä Lurirejj utjkaspäna ukhajja, ¿kunjamatarak ukanakajj utjaspänsti? Taqe kunas Jehová Diosan luratawa, Jupajj wali chʼamani yatiñani mä espirituwa (Juan 4:24).

Bibliajj Diosat akham siwa: “Qollunak janïr utjkipana, akapachas janïr utjkipana, wiñayatpacha, wiñayatakiw jumajj Diosätajja” sasa (Salmo 90:2). Ukhamajja, nayratpachapuniw Diosajj utjäna. Jupaw ‘qalltanjja’, alajjpachsa taqe kunatï ukan utjki ukanaksa lurawayi (Apocalipsis 4:11).

w22.06 pág. 18 párrs. 16, 17

Jehová Diosar munasiñaw jan ajjsarañatak yanaptʼistu

Jakañ vidar wali valoranit uñjatasjja Supayajj yatiwa. Ukatwa jaqejj jakaskakiñ laykojj kuns churakispawa, Jehová Diosamp sum apasiñsa aptʼasikispawa sasin parli (Job 2:4, 5). ¡Ukampis ukham parlasajj Supayajj pantjasiwa! Niyakejjay Supayajj ‘maynirojj jiwañar purtʼasiychispajja’, jiwañar ajjsarasin Jehová Diosar jaytawayjjsna ukwa muni (Heb. 2:14, 15). Awisajj yaqhep jaqenakajja, Supayan amtayataw amenazapjjestaspa, Diosar confiyaskakïta ukhajj jiwayapjjämawa sasaw sapjjarakistaspa. Jan ukajj mä akatjamat hospitalan uñjassna ukhaw lanktʼasiyistaspa, Jehová Diosan leyinakapsa pʼakintayistaspa. Inas doctoranakasa jan ukajj jan Testigöpki uka familiaranakasas wila uchayasiñasatak obligañ munapjjchistani, ukampis wila uchayasiñajj janiw Diosan leyiparjamajj walïkiti. Jan ukajj inas maynejj Biblian wiñay yatichäwinakap pʼakintki uka tratamientonakamp qollayasiñatak waytʼchistani.

Janiw khitis jiwañ munktanti, ukampis jiwañäni ukhasa Jehová Diosajj munasiskakistaniwa (Romanos 8:37-39 liytʼäta). Amigonakapajj jiwjjapjje ukhajja, Diosajj janiw jupanakat armaskiti, jupatakejj jakasipkakispas ukhamawa (Luc. 20:37, 38). Wal jupanakar jaktayañ muni (Job 14:15). Wiñay jakañ katoqañasatakejj wali jila precio pagawayi (Juan 3:16). Jehová Diosajj qhawqsa munasistu, qhawqsa cuidarakistu uk wali sumwa yattanjja. Ukhamajj usunttan ukhasa jan ukajj jiwayañatak amenazapkistu ukhasa janiw Jehová Diosar apanukktanti. Jan ukasti juparuw chuymachtʼatäñatakisa, yatiñanïñatakisa, chʼamanïñatakis jakʼachastanjja. Ukwa Valeria kullakampi esposopampejj lurapjjäna (Sal. 41:3).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

wp17.5 pág. 5

¿Sapa maynit mä uñjir angelanïtanjja?

Biblianjja sapa mayniw mä uñjir angelanïtanjja sasajj janiw yatichkiti. Cheqas Jesusajj akham sänwa: “Janipun aka jiskʼanakat maynirus jiskʼachapjjamti [Criston discipulonakapa]. Nayajj sapjjsmawa, alajjpachankir angelanakapajj alajjpachankir Awkijan ajanup uñjasipkapuniwa” sasa (Mateo 18:10). Ukampis ukham sasinjja, Jesusajj janiw sapa maynis mä angelanïksna ukham sañ munkänti. Jan ukasti, angelanakajj cristianonakar yanaptʼañ wal munapjje sañ Jesusajj munaskäna. Ukhamasti, angelanakaw uñjaskitani sasajj janiw cristianonakajj jan walinakar purtʼasirjam sarnaqapkiti.

Ukhamasti ¿angelanakajj janit yanaptʼkistu? Janiw uk sañ munkiti (Salmo 91:11). Yaqhep jaqenakajja, Diosajj angelanakapampiw yanaptʼitu sasaw confiyapjje. Kenneth jilatajj ukham amuyaraki, jupatjja aka revista qalltan parlaniwaytanjja. Ukajj cheqäskapunïnti janicha ukjja janiw sisksnati. Jehová Diosan Testigonakapajj kunjamsa angelanakajj yatiyañatak yanaptʼasipki uk qhan amuyapjje. Ukampis niyakejjay angelanakar jan uñjkstanjja, kunjamsa Diosajj angelanakap taypejj jaqenakar yanaptʼi uk janiw yatktanti. Ukhamajj Diosar taqe yanaptʼanakapat yuspärañajj walikïskiwa (Colosenses 3:15; Santiago 1:17, 18).

7-13 DE OCTUBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 92-95

Jehová Diosar serviñajj wali sumapuniwa

w18.04 pág. 26 párr. 5

Wayn tawaqo ¿Jehová Diosar jukʼamp serviñatak chʼamachasisktati?

Maya. Jehová Diosajj qhawqsa jumar munastam, kunanaktï juma layku lurawayki ukanakat yuspärañatakiw Jupar jukʼamp serviñ amtañama. Diosan mä serviripajj akham sänwa: “Alajjpachankir Tatay, jumar jachʼañchañajj sumapuniwa” sasa. Ukatsti akham sarakïnwa: “Tatay, luräwinakamajj nayatak kusisiñawa, luratanakamajj kusisiñampiw phoqtʼitu” sasa (Sal. 92:1, 4). Wayn tawaqonaka, kunsa Jehová Diosajj churapjjtam uka toqet amuytʼapjjam, Jupaw jakañsa, cheqa yatichäwinaksa, Arupsa, jilat kullakanaksa, jutïritak mä suma suytʼäwsa churistu, Jupar uñtʼañatakis yanaptʼarakistuwa. Diosar serviñatï jumatak nayrankani ukhajja, janiw aleqak yuspärkätati, jan ukasti jukʼampiw Jupar jakʼachasïta.

w18.11 pág. 20 párr. 8

¿Khitjam amuyañsa yateqañasa?

Jehová Diosajj wali munasir awkiwa. Taqe wawanakapas kusisita jakasipjjaspa ukwa muni (Is. 48:17, 18). Ukatwa kunjamsa sum sarnaqsna, kunjamsa jaqe masisar uñjañasa uka toqet sum yatichistu. Uka toqenakat Jupjam chuymanïsna Jupjam amuysna ukwa muni. Ukhamajj ¿janit jiwas pachpajj kuns amtksna? Cheqas janiw ukhamäkiti, antisas kunjamsa sum sarnaqsna uk amtañatakiw yanaptʼistu (Sal. 92:5; Prov. 2:1-5; Is. 55:9). Suma amtanakar puriñatakis yanaptʼarakistuwa, kunanaktï munktan ukanaksa luraraksnawa (Sal. 1:2, 3). Ukhamajj Jehová Diosjam amuyañajj wal yanaptʼistu.

w20.01 pág. 19 párr. 18

Jehová Diosajj wali valoranitwa uñjistu

Edadanëjjstansa, Diosan markapan walja lurañanakaw jiwasatak utjaskaki (Sal. 92:12-15). Kuntï Jehová Diosatak lurktan ukajj janis kunäkaspa, janis kunatakis chʼamanëjjsna ukhamsa amuyasstanjja, Jehová Diosajj wali valoranitwa luratanakas uñji, Jesusajj ukhamwa yatichäna (Luc. 21:2-4). Ukhamasti, kuntï lurirjamäktan uk lurañatak chʼamachasiñäni. Jehová Diosat yaqhanakar parlapjjañäni, jilat kullakanakatakejj Diosat mayirapipjjañäni, Diosat janipun jitheqtapjjañapatak chʼamañchapjjañäni. Jehová Diosajja, janiw kunanaktï lurktan ukarjamajj ‘jupamp chika trabajirit’ uñjkistuti, jan ukasti qhawqsa aruparjam sarnaqañatak chʼamachastan ukarjamaw uñjistu (1 Cor. 3:5-9).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

cl pág. 176 párr. 18

“Kunja sumas Diosan yatiñ kankañapajja”

Jehová Diosajj kunja yatiñanisa ukjja, kunjamsa apóstol Pablojj qhanañchäna uk jichhajj uñjarakiñäni. Akham sänwa: “¡Kunja sumas Diosan yatiñ kankañapajja, munañapasa, amuytʼapasa! Janiw jupan amtäwinakapjja qhanañchksnati, ni jupan thakipsa amuytʼkaraksnati” sasa (Romanos 11:33). ¿Kunatsa Pablojj “kunja” sasin sispachäna? Diosan wali yatiñanïtap laykojj wali respetompi uñjatapwa uñachtʼayaskäna. Ukatjja, “suma” sas aka cheqan jaqokipatäki uka arojj griego arurjamajj “manqha” sañwa munaraki, ukasti “mikʼaya” siski uka arumpejj niya pachpakiwa. Kunjamtï yatktanjja, mä mikʼayajj wali manqhawa, jan tukuskirirakiwa, janiw kunja manqhasa ukjja amuyksnati. Diosan yatiñkankañapajj ukham jan amuykañarakiwa, ukwa Pablojj uñachtʼayañ munäna (Salmo 92:5). Cheqansa, ukanak yatisajj altʼat chuymanïñasawa.

14-20 DE OCTUBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 96-99

¡Suma yatiyäwinak yatiyapjjañäni!

w11-S 1/3 pág. 6 párrs. 1, 2

¿Qué son las buenas nuevas?

LOS cristianos deben predicar las “buenas nuevas del reino”, es decir, explicar a la gente que el Reino de Dios es un gobierno que regirá la Tierra con justicia. Y en la Biblia también se habla de “las buenas nuevas de salvación”, “las buenas nuevas de Dios” y “las buenas nuevas acerca de Jesucristo” (Salmo 96:2; Romanos 15:16; Marcos 1:1). Entonces, ¿qué son las buenas nuevas?

En pocas palabras, abarcan las enseñanzas que transmitió Jesús y sobre las cuales escribieron sus discípulos. Antes de subir al cielo, Jesús mandó a sus seguidores: “Vayan [...] y hagan discípulos de gente de todas las naciones, bautizándolos en el nombre del Padre y del Hijo y del espíritu santo, enseñándoles a observar todas las cosas que yo les he mandado” (Mateo 28:19, 20). Así que además de hablarles a las personas sobre el Reino, el verdadero cristiano debe esforzarse por formar nuevos discípulos de Cristo.

w12-S 1/9 pág. 16 párr. 1

¿Qué pasará durante el Día del Juicio?

La ilustración de la derecha representa lo que muchos piensan que ocurrirá durante lo que la Biblia llama el Día del Juicio. Imaginan a miles de millones de almas reunidas ante el trono de Dios para ser juzgadas por sus hechos: algunas serán recompensadas con vida en el cielo, mientras que otras serán condenadas al infierno. La Biblia, por el contrario, indica que el objetivo del Día del Juicio es erradicar la injusticia del mundo (Salmo 96:13). Jesús es el Juez que Dios ha elegido para traer justicia a la humanidad. (Lea Isaías 11:1-5 y Hechos 17:31.)

w12 9/15 pág. 12 párrs. 18, 19

¡Waranqa maranak sumankaña ukat jukʼampinaka!

Ukampis kunapachatï jaqenakajj Supayampi apayasisin Jehová Dios contra saytʼapkäna ukhaw taqe ukanakjja aptʼawayapjje. Cristojj 1914 maran Diosan Reinopan Apnaqañ qalltawayki ukhat aksaruw kunanakatï wasitat mayachtʼata ukat sumana jakasiñatakejj wakiski ukanak luraski (Efe. 1:9, 10). Criston Waranqa Maranak Apnaqäwipanjja kunanaktï “jan uñjktan” ukanakaw phoqhasjjani. Ukatsti, Criston Apnaqäwipajj tukuyjjaniwa. ¿Ukjjarojj kunas pasani? Jesusajj alajjpachansa, akapachansa “taqe munañanïñ[sa]” katoqkchïnjja, janiw Jehová Diosan Apnaqäwip apaqañ munkiti. Jan ukasti, wali altʼat chuymampiw “Dios Awkipa[rojj] apnaqañapataki taqe kuna katuyjjani”, ukhamata “Dios Awkejj jachʼachatäñapataki” (Mat. 28:18; Fili. 2:9-11).

Uka tiempotakejja, jaqenakajj janiw juchararäjjapjjaniti. Jupanakajj Jesusat yateqasisaw taqe chuyma ukat altʼat chuymampi Jehová Diosarojj Apnaqeriparjam uñjapjjani. Ukham chuymanïpjjatapjja, qhep qhepa yantʼar atipasaw uñachtʼayapjjani (Apo. 20:7-10). Ukatsti Diosar kutkatasir jaqenakasa angelanakasa wiñayatakiw tukjatäpjjani. ¡Ukajj wali kusiskañapunïniwa! Jehová Diosan familiapajj alajjpachansa aka Oraqensa kusisitaw Jupar yupaychapjjani, ukhaw “Diosajj taqe kunjjarus munañanïni” (Salmo 99:1-3 liytʼasiñapawa).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

it-1-S pág. 412

Canción

Se habla de “una canción nueva” no solo en los Salmos, sino también en los escritos de Isaías y del apóstol Juan. (Sl 33:3; 40:3; 96:1; 98:1; 144:9; 149:1; Isa 42:10; Rev 5:9; 14:3.) Un examen del contexto pone de manifiesto que esta “canción nueva” se suele cantar debido a un hecho nuevo en el ejercicio que Jehová hace de su soberanía universal. Como se proclama gozosamente en el Salmo 96:10: “Jehová mismo ha llegado a ser rey”. Los hechos nuevos relacionados con la extensión que Jehová da a su realeza, así como el significado de estos para el cielo y la tierra, configuran el tema de esta “canción nueva”. (Sl 96:11-13; 98:9; Isa 42:10, 13.)

21-27 DE OCTUBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 100-102

Jehová Diosajj jan jaytjasiriwa, ukhamätapat qhawqsa yuspärta uk uñachtʼayam

w23.03 pág. 12 párrs. 18, 19

¿Kunjamsa bautisasiñatak wakichtʼasisma?

Jehová Diosar munasitamajj wali sumapuniwa (Proverbios 3:3-6 liytʼäta). Jumatï Jehová Diosar taqe chʼamamamp munassta ukhajja, jan waltʼäwinakan uñjaskasas nayrar mistuskakïtawa. Biblian walja kutiw kunjamsa Jehová Diosajj servirinakapar munasiñampi jan jaytjasiñamp uñji uk qhanañchi. Ukhamajj janiw jupajj servirinakapar jaytanukkiti, wiñayatakiw jupanakar munasiraki (Sal. 100:5). Jumajj Diosar uñtasit luratarakïtawa (Gén. 1:26). Ukhamajj ¿kunjamsa uka kasta munasiñ uñachtʼayasma?

Mä toqetjja yuspärasirïñamawa (1 Tes. 5:18). Sapüruw akham sasin jisktʼasiñama: “¿Kunjamsa Jehová Diosajj nayar munasitap jichhürojj uñachtʼayitu?” sasa. Ukjjarusti, Diosar oraskäta ukhajj uka toqet yuspärtʼam. Kunjamsa Diosajj munasiñap uñachtʼaytam ukajj jumatakipunïkaspas ukham uñjam, apóstol Pablojj ukhamwa uñjäna (Gálatas 2:20 liytʼäta). Akham sasin jisktʼasirakim: “¿Jehová Diosar munasitaj jupar uñachtʼayañ munaraktti?” sasa. Jupar munasitamaw Supayan yantʼanakapar jan jaltʼañatakisa, jan walinakar saykatañatakisa, kunanaktï Diosar adorañatak lurañasäki ukanak lurañatakis yanaptʼätam. Ukhamatwa alajjpachankir Awkimar munasitam sapür uñachtʼayäta.

w23.02 pág. 17 párr. 10

“¡Wali amuyumpi sarnaqapjjam, amuyasipjjarakim!”

Jehová Diosamp sum apasitas aptʼasiykistaspa ukanakat yaqhepajj akanakawa: coqueteaña, jiljas umaña jan ukajj jiljas manqʼaña, chuyma ustʼayir arunak parlaña, televisionana jan ukajj yaqha ukhamanakan nuwasirinak uñchʼukiña jan ukajj pornografía uñchʼukiña (Sal. 101:3). Jiwasar uñisir Diablojja, Jehová Diosamp sum apasktan uk kunjamats aptʼasiyañ munapunistuwa (1 Ped. 5:8). Jiwasatï jan amuyaskañänejja, envidiasiñsa, jan honradöñsa, jiwas pachpatak taqe kun munañsa, uñisiñsa, jachʼa jachʼa tukuñsa, chuyma ustʼatäñsa, jathar uñtasitwa pʼeqesarus amuyusarus Diablojj satantaspa (Gál. 5:19-21). Qalltan inas ukanakamp jan apayaskchiñäniti. Ukampis janitï ukanak jankʼak apanukkañäni ukhajja, venenoni ukhamarak jan waltʼayiri mä plantar tukuñkamaw jilaskakini (Sant. 1:14, 15).

w11 7/15 pág. 16 párrs. 7, 8

Jehová Diosar istʼapjjañäni

¿Kunjamanakatsa kʼari yatichirinakat jitheqttanjja? Janipuniw aruntktansa ni utasarus katoqktanti. Janirakiw televisionansa, Internetans uñstki uka qellqatanakaparojj yäqktanti. Munasiñatwa ukham lurañ amtawaytanjja. Nayraqatjja, “cheqa” Jehová Diosaruw wal munastanjja. Ukatwa Arup conträki ukanakarojj janipun kunäkipansa yäqktanti (Sal. 31:5; Juan 17:17). Ukatjja, Diosan markapar wal munasitas laykuw ukham amtawayaraktanjja. Cheqas markapanwa Diosan sutipatsa, uka Sutejj kamsañsa muni, kuna amtampis aka Oraq lurawayi, jiwatanakajj kawkinkapjjesa ukat kuna suytʼäwinïpjjesa, taqe ukanak yateqawaytanjja. Uka toqenakat Bibliampi sum qhanañchtʼapkistäna ukhajja, ¿kunjamas jikjjatasiyätan uk amtasktanti? Ukhamajj ¿kunatarak Diosan markapa contra saytʼirinakar istʼañänisti? Jupanakar istʼasajj jupanakjamarakiw amuyjjsna (Juan 6:66-69).

Kʼari yatichirinakajj kunsay sasipkpan, jiwasajj janipuniw jupanakarojj yäqkañäniti. Kunatakirak istʼañänisti, waña phujur uñtatäpjjewa, janiw kuna askinakas jupanakan utjkiti. Jehová Diosatsa ukat markapatsa jan jitheqtañatakipuniw taqe chuym amtawaytanjja, uka markap toqew nayratpachajj Biblian cheqa yatichäwinakap suma umäkaspas ukham churistu (Isa. 55:1-3; Mat. 24:45-47).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

it-2-S pág. 629

Pelícano

Después de comer hasta saciarse, el pelícano suele volar a un lugar solitario, donde adopta una postura melancólica, hundiendo la cabeza en los hombros y quedándose tan inmóvil que podría confundírsele desde lejos con una piedra blanca. Permanece en esta postura varias horas seguidas, por lo que se asemeja a ese estado de quieta melancolía al que alude el salmista cuando ilustra la intensidad de su pena: “Me parezco al pelícano del desierto”. (Sl 102:6.) Aquí la palabra “desierto” no se refiere necesariamente a una zona árida, sino simplemente a un lugar alejado de zonas pobladas, tal vez una extensión pantanosa. Los terrenos pantanosos de la parte N. del valle del Jordán son aún el hábitat de los pelícanos durante ciertas épocas. En Israel se encuentran tres variedades de pelícanos. El más común es el pelícano vulgar (Pelecanus onocrotalus), mientras que el pelícano ceñudo (Pelecanus crispus) y el pelícano africano (Pelecanus rufescens) son menos abundantes.

El pelícano muestra una clara preferencia por lugares deshabitados donde no le moleste el hombre. Allí anida y empolla a su cría, y también se retira después de pescar. Debido a su inclinación por los lugares solitarios y desolados, la Biblia lo utiliza como un símbolo de desolación total. Para simbolizar la venidera desolación de Edom, Isaías predijo que el pelícano tomaría posesión de esa tierra. (Isa 34:11.) Sofonías profetizó que los pelícanos morarían entre los capiteles de las columnas de Nínive, lo que indicaba un total arruinamiento y la completa desaparición de la vida humana. (Sof 2:13, 14.)

28 DE OCTUBRE A 3 DE NOVIEMBRE

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA SALMOS 103-104

Diosajj “laqʼat luratätassa amtasirakiwa”

w23.07 pág. 21 párr. 5

Jehová Diosjam amuytʼirïpjjañäni

Jehová Diosajj humilde chuymani sinttʼasiri ukhamawa, ukatwa jupajj amuytʼiriwa sistanjja. Sodoma markankir jan wali jaqenakar tukjañampïskäna ukhaw humilde chuymanïtap uñachtʼayäna. Jupajj angelanakapampiw qollunak toqer escapañapatak Lot serviripar yatiyäna. Ukampis Lot chachajj uka qollunakar escapañ ajjsarayasïnwa. Ukatwa Zóar sat mä jiskʼa markar familiapamp escapjjañatak ruwtʼasïna, Diosajj uka mark tukjañsa amtkchïnjja, ukaruw jupajj escapañ munäna. Jehová Diosajj kuntï siskäna ukarjampun phoqañapatakiw Lot chachar mayispäna, ukampis janiw uk lurkänti. Zóar markar janis tukjañapäjjchïnjja, Lot chachan mayitaparjamaw luräna (Gén. 19:18-22). Walja patak maranak qhepatjja, Nínive markan jakirinakarojj sinttʼasirïtapwa Jehová Diosajj uñachtʼayarakïna. Nínive markas ukan jakirinakas jan walinak lurapjjatap laykojj tʼunjatäniwa sasin yatiyañapatakiw Jonás profetar khitäna. Ukampis ninivitanakan arrepentisipjjatapatjja, Jehová Diosajj jupanakat sinttʼasïnwa, markpacharuw perdonarakïna (Jon. 3:1, 10; 4:10, 11).

w23.09 págs. 6, 7 párrs. 16-18

Sansón chachjamaw Jehová Diosar confiyañama

Sansonajj pantjasitapat jan walinakans uñjaskchïnjja, Jehová Diosan munañap phoqañatakejj chʼamachasiskakïnwa. Ukhamajj inas pantjasitasat cheqañchapjjchistani jan ukajj mä privilegio aptʼaschiñäni, ukampis janiw aynachtʼañasäkiti. Ak amtapuniñäni: Jehová Diosajj jiwasar perdonañatakejj jankʼakiwa (Sal. 103:8-10). Pantjaskstansa Jehová Diosajj kunjamtï Sansonar chʼam churkänjja, ukhamarakiw jiwasarojj munañap phoqañasatakejj chʼam churistani.

Kuntï Michael sat wayna jilatarojj paskäna uk amuytʼañäni. Jupajj siervo ministerialata, precursor regularata ukhamaw Jehová Diosar wali ocupat serviskäna. Ukampis pantjasitapatjja congregacionan katoqkäna uka privilegionak aptʼasïnwa. Jupajj akham siwa: “Uka tiempon Jehová Diosar serviñatakejj wal chʼamachasiskayäta. Ukampis mä akatjamatwa, janis kunsa Jehová Diosar serviñatak lurjjerista ukham amuyasjjayäta. Cheqas Jehová Diosajj janiw apanukkitänti, ukampis akham sasaw jisktʼasirïta: ‘¿Mä urojj wasitat Jehová Diosan suma amigopäjjeristti, nayrjamat congregacionan sirvjjerista?’ sasa”.

Michael jilatajj janiw aynachtʼkänti. Jupajj akham siwa: “Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñatakiw chʼamachasta. Ukatakejj sapa kuti chuymatpach orasiña, Bibliat yatjjataña, kuntï yatjjatkta uka toqet lupʼiñaw yanaptʼawayitu” sasa. Tiempompejja, Michael jilatajj wasitatwa congregacionan privilegionak katoqjjäna, jichhajj ancianota, precursor regularatwa serviski. Jilatajj akham sarakiwa: “Jilapartejj ancianonakaw yanaptʼapjjetäna, chʼamañchtʼapjjarakitäna, uk uñjañajj qhawqsa Jehová Diosajj munasiskakitäna uk amuyañatakiw yanaptʼawayitu. Jehová Diosarojj wasitatwa suma concienciamp serviskakirista. Maynitï cheqpachapun arrepentischi ukhajja, Jehová Diosajj perdonaspawa, ukwa kunatï nayar paskitäna ukajj yatichawayitu” sasa. Inas jiwasajj pantjasiwaystan, ukampis jiwasatï uk askichañatak chʼamachasiskstan, Jehová Diosarus confiyaskakstan ukhajja, Jehová Diosarojj serviskaksnawa, bendicionanakaps katoqaraksnawa, Michael jilatjamarakiw ukat jan payachasiñasäkiti (Sal. 86:5; Prov. 28:13).

w23.05 pág. 26 párr. 2

Amtanakam phoqasmawa

Jumatï Diosar jukʼamp serviñatak chʼamachasisksta, ukampis jan uk phoqkaraksta ukhajja, jan aynachtʼamti. Kunanaktï amtktan ukanakajj jiskʼäskpasa, uk phoqañatakejj tiempow munasi, chʼamachasiñasarakiwa. Ukham jan aynachtʼasajja, Jehová Diosamp sum apasitam wali valoranit uñjatam uñachtʼaytajja, kunatï sumäki uk jupar churañ munatamwa uñachtʼayaraktajja. Jehová Diosajj uk uñjaskiwa, kuntï jan lurirjamäkta uk lurañams janirakiw mayktamti (Sal. 103:14; Miq. 6:8). Ukhamajj kunanaktï lurirjamäkta ukanak lurañwa amtañama. Kunanaktï amtkta ukanakatï phoqañjamächejja, ¿kunsa ukanak phoqañatakejj lurasma? Mä qhawqha ewjjtʼanak jichhajj uñjañäni.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

cl pág. 55 párr. 18

Diosajj “alajjpach akapach” lurañatakejj wali chʼamaniwa

Diosan luratanakapajja, ¿kunsa chʼamapat yatichistu? Kunayman luratanakap uñjasajja walpun musphartanjja. Salmo qellqerejj akham sänwa: “Tatay, luräwinakamajj waljapuniwa! [...] Oraqejj luratanakaman phoqhantatawa” sasa (Salmo 104:24). Ukajj cheqäskapuniwa. Aka Oraqenjja walja kasta animalanakaw utji, mä millonatsa jilaw sasaw uka toqet yatjjatirinakajj sapjje. Yaqhepanakasti, tunka millón jan ukajj kimsa tunka millonatsa jilaw utjpacha sasaw sapjjaraki. Jehová Diosajj kun lurañatakis wali yatiñaniwa ukat wali chʼamanirakiwa, uka chʼamapas yatiñapas janiw tukuskaspati, ukampis jaqejj janiw ukhamäktanti, awisajj amuyus chʼamaktʼjjakiwa.

    Aymara qellqatanaka (2005-2026)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki