TANAJ 12
¿Achike nqabʼän toq yojkäm?
Ri kʼaslem man junan ta rikʼin ri kamïk. Ri kamïk achiʼel jun nimaläj waran (Juan 11:11-14). Ri animaʼiʼ man nkakʼaxaj ta, man yetzuʼun ta, man yechʼon ta, chuqaʼ man yechʼobʼon ta chik (Eclesiastés 9:5, 10). Ri man qitzij ta nimabʼäl kʼuʼx nubʼij chi ri animaʼiʼ yebʼeʼapon kikʼin ri ojer taq animaʼiʼ, pa jun chik kʼaslem. Ri Loqʼoläj Wuj man ja riʼ ta nukʼüt.
Ri animaʼiʼ man yetikïr ta yojkitoʼ, chuqaʼ majun itzelal ta nkibʼän chi qe. Ri winäq rukʼulun chi ke yekinimaqʼijuj ri animaʼiʼ chuqaʼ nkiyaʼ kisipanik; pa kikʼuʼx rijeʼ nqa chi kiwäch ri animaʼiʼ reʼ. Re jun bʼanobʼäl reʼ man nqa ta chuwäch ri Tataʼixel, ruma xa petenäq rikʼin jun chi ke ruqʼoloj ri Satanás. Chuqaʼ man nqa ta chi kiwäch ri animaʼiʼ ruma rijeʼ majun chik kikʼaslem ta. Man tqaxibʼij qiʼ chi kiwäch, chuqaʼ man tqayaʼ kiqʼij ri animaʼiʼ. Xa xe ri Tataʼixel tqayaʼ ruqʼij (Mateo 4:10).
Ri animaʼiʼ xkekʼastäj chik jun bʼey. Ri chi qawäch apo, ri Jehová xkerukʼasoj ri animaʼiʼ richin xkekʼojeʼ chuwäch jun tikʼasäs ruwachʼulew (Juan 5:28, 29; Hechos 24:15). Ri Tataʼixel ntikïr yerukʼasoj ri animaʼiʼ, achiʼel nqakʼasoj röj jun winäq pa ruwaran (Marcos 5:22, 23, 41, 42).
Ri naʼoj man nkäm ta qanima, xa jun qʼoloj. Ri Satanás rubʼanon chi e kʼïy e nimayon reʼ. Ja ri Satanás, chuqaʼ ri rachibʼil e bʼanayon chi ri winäq kiniman chi ri kanima ri animaʼiʼ kʼa e kʼäs na; chi yetikïr nkiyaʼ pe yabʼil, chuqaʼ kʼayewal. Ri Satanás yeruqʼöl ri winäq; kʼo reʼ nukusaj ri achïkʼ, chuqaʼ ri achike na nukʼüt pe riʼ pa runaqʼ kiwäch. Ruma riʼ ri Jehová itzel yerutzʼët ri winäq nkajoʼ yechʼon kikʼin ri animaʼiʼ (Deuteronomio 18:10-12).