Ewe Alluk Mi Ussun Kolt Ina Eu Afalafal mi Nom Ren Aramas Meinisin
“Iei minne, mettoch meinisin minne oua mochen pwe aramas repwe fori ngenikemi, epwe chok iei ussun ami oupwe fori ngenir.”—Mattu 7:12.
EKKENA kapas alon Jises Kraist arapakan ruu ngerou ier lom lon an we afalafal mi itefoulo, a iteni ewe Afalafal won ewe Chuuk. Lon ekkewe fitepuku ier mwirin, aramas ra fen apasa me makkei chommong mettoch ussun ena poraus mi mwoch me ffatoch. Ren chok awewe, aramas ra apasa pwe ina “enletin weween masouen Paipel,” me “kapachelapen wiisen chon Kraist ngeni chon orur kewe,” me “eu kapasen emmwen mi fan iten alongolongun fofforoch.” A kon itefoulo ena alluk, ina popun, fan chommong aramas ra apasa pwe ina ewe Alluk mi ussun Kolt.
Iwe nge, sap minne ekkewe chok fonu mi ita eani lamalamen Kraist ra achifoua ewe ekiek mi pwalo lon ewe Alluk mi ussun Kolt. Ewe lamalamen Jus, Buddha, me an chon Kriis kewe afalafal ra kapas ussun ena alluk fan iten fofforoch. A itefoulo eu poraus seni Confucius, nge akkaewin ngeni chon ewe Far East, iwe, chon ekkewe fonu lon ewe Orient ra meefi pwe i ewe sou tipachchem me sense mi lap seni meinisin. Lon The Analects, ewe aulungatin me lein makkeien Confucius kewe Four Books, sia kuna pwe a mak fan ulungat ena ekiek. Fan ruu, lupwen Confucius a polueni kapas eis seni noun kewe chon kaeo, iei alon: “Minne kosap mochen aramas repwe fori ngonuk, en kosap pwal fori ngeni aramas.” Lon pwal eu fansoun, lupwen noun we chon kaeo itan Zigong a tunosik le apasa “Minne usap mochen aramas repwe fori ngeniei, usap pwal mochen fori ngeniir,” ewe sense a polueni alon ren an apasa pwe “Ewer, nge ina eu mettoch kesaamwo tufichin fori.”
Ren ach alleani ekkena kapas, sia kuna pwe alon Confucius a sorofesen me minne Jises a apasa mwirin. A ffat pwe ewe Alluk mi ussun Kolt Jises a kapas ussun a wewe ngeni pwe aramas repwe fofforoch ngeni aramas. Epwe ifa ussun ika aramas repwe apwonueta alon Jises me repwe tuttumunu me akkalisi aramas, iwe, repwe apwonueta ena alluk iteiten ran meinisin? Om ekiek pwe ena mettoch epwe amurinnolo fonufan ikenai? Ese mwaal ina ewe mettoch epwe fis.
Ese lifilifil met sokkun ititin fos ena alluk epwe pwalo lon, nge a lamot pwe aramas lon fansoun me leeni mi sokkopat, nge a pwal sokkofesen nonnomur, ra fen pwarata ar wesewesen aucheani ewe ekiek mi pwalo lon ewe Alluk mi ussun Kolt. Ena mettoch a affata pwe minne Jises a apasa lon ewe Afalafal won ewe Chuuk eu afalafal mi nom ekis meinisin, iwe, a kku manauen aramas meinisin lon ekkewe tappin aramas meinisin.
Ke le mwo pwisin eisinuk: ‘Ua mochen pwe aramas repwe sufoliitiei, repwe tipewen ngeniei, me resap apap ngeniei? Ua mochen manau lon eu fonufan ikewe esor lifilifil aramas, atai alluk, me maun ie? Ua mochen nonnom lon eu famili mi pwarata pwe ra afanni meefien me manauochun aramas?’ Ita io epwe apasa pwe ese mochen kuna ekkena mettoch? Nge ren enletin, ekkoch chok ra pwapwaesini ekkena lapalap. A lap me lein aramas ar resap ekiekin kuna ekkena mettoch.
A Topolo ewe Alluk mi Ussun Kolt
Lon uruwoon chon fonufan meinisin, pokiten aramas ra ipweri an aramas kewe pwuung, a fen fis watte fofforingau. A kapachelong leir ewe angangen nouni chon kichiniwel seni Africa, ekkewe leenien nninniiloon aramas fan ewe muun Nazi, me nninniiloon ekkan einangen aramas lon chommong fonu. Sipwe tongeni eiteita chommong ena esin fofforingau lukun ekkena.
Ikenai, chon fonufan mi akkaea pisek minefo mi sokkopat ra kan ekieki akkom pwisin ir. Ekkoch chok aramas ra ekieki chon orur kewe lupwen och mettoch epwe ekis atai ar kinamwe are angei seniir ita och ar pwuung. (2 Timoti 3:1-5) Pwata chommong ra kichingau, kirikiringau, tongommang, me ekieki chok pwisin ir? Esap pokiten ar tunalo ewe Alluk mi ussun Kolt pokiten ar meefi pwe ena alluk ese fichiiti aramas ikenai me a minen lom, inaamwo ika chommong ra chuen silei ussun? A eu minen aletipechou pwe a pwal ina ussun chommong mi apasa pwe ir chon luku Kot. Iwe, lupwen sia nengeni minne a fiffis iei, ese mwaal epwe chok lapalo an aramas ekieki pwisin ir.
Ina popun, ikkeei ekkewe kapas eis mmen lamot an epwe polu: Met weween an aramas anomu manauer fan pwungun ewe Alluk mi ussun Kolt? A wor aramas mi chuen akkanomu manauer fan pwungun ena alluk? Epwe wor eu fansoun lupwen manauen aramas meinisin repwe tipeeu ngeni ewe Alluk mi ussun Kolt? Ren enletin poluen ekkena kapas eis, alleani mwo ena eu poraus mwirin ei.
[Picture on page 3]
Confucius me pwal fitemon ra asukula aramas ussun ewe ekiek mi pwalo lon ewe Alluk mi ussun Kolt