Tuttumunuun Esissinnach We Esissinnen Chon Kraist
“ ‘Ami nei chon pwarata,’ iei alon Jiowa.”—AISEA 43:10, NW.
LUPWEN ka tolong lon eu Kingdom Hall, kopwe mwo nengenifichi ekkan aramas mi chuto ren. Io kkan kopwe kuner lon en leenien fel ngeni Kot? Eli kopwe kuna aluwol me fopwul mi auselingoch pwe repwe lefareni tipachchemen Paipel. (Kol Fel 148:12, 13) Neman kopwe pwal kuna ekkan mokuren famili ar ra akkachocho le apwapwai Kot, inaamwo ika ra manau lon eu otot mi atai nukunukochun famili. Eli kopwe kuna ekkan chinnap mi achengicheng ar ra uppos le akkapwonueta ar pwonen fangolo manauer ngeni Jiowa, inaamwo ika ra apwangapwangen chinnap. (An Salomon Fos 16:31) Ir meinisin ra mmen tongei Jiowa. Iwe, Kot a meefi pwe mi fichiitiiir an epwe lukiireto pwe epwe wor ririoch lefiler. Noun Kot we a affata pwe “Esor emon epwe tongeni feito rei, ika ewe Sam mi tinieito esap emmwenato i.”—Jon 6:37, 44, 65.
2 Esap pwe kich mi pwapwa pokiten sia kapachelong lon eu mwichen aramas mi kuna chen me feioch seni Jiowa? Iwe nge, epwe tongeni an epwe weires ach sipwe miritiiti fansoun meinisin lamoten esissinnach we, esissinnen chon Kraist lon ekkeei “fansoun weires”. (2 Timoti 3:1) A akkaewin enlet ena ren ekkan aluwol me fopwul mi mammaarita seni le uputiuer lon an chon Kraist kewe famili. Emon aluwol a pwarawu meefian ren an apasa pwe “Inaamwo ika ua fiffiti ach kewe mwich, mwichen chon Kraist, nge ese ffatoch met upwe achocho ngeni lon pekin ngun, me ua tipemwaramwar ika ua wesewesen mochen angang ngeni Jiowa.”
3 Inaamwo ika ekkoch ra wesewesen mochen angang ngeni Jiowa, nge eli repwe rukolo ren watteen an aramas etipetiper, ren ekiekin me fofforun chon lukun, me pwal ren inisir mi apwangapwangen tipis. Ika och mettoch epwe chounikich, eli ekis me ekis epwe mo senikich esissinnach we, esissinnen chon Kraist. Ren chok awewe, chommong aramas lon ei fansoun ra ekieki pwe an Paipel kewe alluk fan iten foffor mi limoch ra minen lom are rese fichiiti ach ei fansoun. (1 Piter 4:4) Ekkoch ra meefi pwe ese lamot ach sipwe fel ngeni Kot me ren minne a emmwen ngenikich. (Jon 4:24) Lon noun we taropwe ngeni chon Efisus, Paul a makkei pwe a wor eu sokkun “ngun,” are ekiek pochokkul mi choufetal lein chon fonufan. (Efisus 2:2) Ena ngun a kan pochokkul le etipetipa aramas pwe repwe fiti ekiekin ekkewe chommong, chommong aramas rese silei Jiowa.
4 Iwe nge, pokiten kich noun Jiowa kewe chon angang, sia weweiti pwe epwe fokkun ngau an epwe molo senikich esissinnach we, esissinnen chon Kraist, ese lifilifil ika sia watte are kukkun. Ach meefi aucheaan ei esissin, esissinnen chon Kraist, epwe tongeni longolong won chok an Jiowa kewe alluk me minne a ekiekin kuna senikich. Mi pwung ach apasa ena pun sia for lon liosun we. (Keneses 1:26; Mika 6:8) Ewe Paipel a alollofengenni esissinnach we mi ffatoch, esissinnen chon Kraist, me ufach kewe sia ufouf, nge mi pwalo ngeni aramas meinisin. Iei an Jises kapasen ourour ussun ach ei fansoun: “Nengeni mwo! Ai waroto epwe ussun chok emon chon sola. Mi pwapwa ewe emon mi nelo, iwe, a amwochu ufan kewe, pwe ete selelo, iwe, aramas repwe kuna asauan.”a (Pwarata 16:15, NW) Sisap mochen pwilitatiu lapalapach kewe me allukuch kewe, lapalapen me allukun chon Kraist, iwe, mut ngeni an Setan we otot an epwe alapalapakich. Ika ena mettoch epwe fis, iwe, epwe pout senikich “ufach kewe.” Ina eu mettoch sipwe mengiringir me sau ren.
5 Ika a watte ach meefi aucheaan esissinnach we, esissinnen chon Kraist, iwe, epwe lap an nemeni mwokutukutuun lon manauach. Ifa ussun? Ika emon chon fel ngeni Jiowa esap chuen meefi aucheaan esissinnan we, esissinnen chon Kraist, eli epwe topotop ekiekin, iwe, esap ffatoch kokkotun lon manauan. Fan chommong ewe Paipel a ourourakich ussun ena sokkun tiperueru. Ewe chon kaeo Jemes a eani ourour pwe “Aramas mi tipemwaramwar ra usun chok ekkewe noon le set mi asapwal a fileiti o amokutukutu. Pun ena sokkun aramas esap ekieki pwe emon mi tipemwaramwar o weliwelikkis lon an kewe fofor meinisin epwe angei och mettoch seni ewe Samol.”—Jemes 1:6-8; Efisus 4:14; Ipru 13:9.
6 Ifa ussun sipwe tongeni tuttumunu esissinnach we, esissinnen chon Kraist? Met epwe tongeni alapalo ach meefi aucheaan wiisach we mi lapalap, wiisen ach sipwe fel ngeni ewe Emon mi Tekia Seni Meinisin? Nengeni mwo ekkan fitu minen alillis mi mak fan.
Anukunukatiu Esissinnom we, Esissinnen Chon Kraist
7 Fansoun meinisin sipwe akkapochokkula ach ririfengen me Jiowa. Ewe mettoch mi auchea seni meinisin a nom ren emon chon Kraist, iei an ririfengen me Kot. (Kol Fel 25:14; An Salomon Fos 3:32) Ika epwe pwukuta tipemwaramwar ussun esissinnach we, esissinnen chon Kraist, sipwe nengenifichi ika mei fet lapalapen me alollolun ena riri. A pwung ei tingor seni ewe sou makken kolupin: “Kopwe atittinaei, Jiowa, me sotuniei; kopwe alimochu ai kewe foun rupwung me letipei.” (Kol Fel 26:2, NW) Pwata a mmen lamot ena sokkun atittin? Popun, pun sap minne kich sou apwung mi wenechar, sou apwung won pwisin ach kewe memmeef me masouen le alollolun lelukach. Jiowa chok a tufichin wewefichiiti ewe aramasen leutuch—weween, minne fofforuch a wesewesen longolong won, me ach kewe ekiek me memmeef.—Jeremaia 17:9, 10.
8 Ren ach tingor ngeni Jiowa pwe epwe atittinakich, sia kan ereni pwe epwe sotunikich. Eli epwe mut ngeni ekkoch lapalap ar repwe pwukuta, iwe, repwe pwari minne fofforuch kewe ra longolong won me enletin nikinikin letipach. (Ipru 4:12, 13; Jemes 1:22-25) Sipwe nguuri ena sokkun sossot pun a kan suuki ngenikich alen ach sipwe pwarata alollolun ach tuppwol ngeni Jiowa. Iwe, epwe ina ussun sipwe tufichin pwarata ika kich mi “unusoch me nukunukoch lon mettoch meinisin, nge esor och osupwangach.” (Jemes 1:2-4, NW) Iwe, fansoun ach sipwe nonnom fan atittin, sipwe tufichin mammaarita lon pekin ngun.—Efisus 4:22-24.
9 Sipwe anneta ngeni pwisin kich pwe mi pwung masouen Paipel. Epwe tongeni kukkunulo ach meefi lamoten esissinnach we, esissinnen noun Jiowa chon angang ika ese longolongoch won ewe mettoch silelap ussun porausen Paipel. (Filipai 1:9, 10) A lamot ngeni iteiten chon Kraist meinisin—kukkun are watte—an epwe anneta ngeni pwisin i pwe minne a luku, ina wesewesen ewe enlet seni lon Paipel. A iei ussun an Paul pesei chienan kewe chon luku: “Ami oupwe anneta mettoch meinisin; oupwe kamwochunnuk won minne mi murinno.” (1 Tesalonika 5:21, NW) A lamot ngeni ekkan chon Kraist resaamwo watte, ir kewe mi nonnom lon ekkan famili mi sufoliiti Kot, ar repwe weweiti pwe esap tufich ar repwe wiliiti chon Kraist mi enlet pokiten chok lukuen semer me iner kewe. Tafit a pesei noun we Solomon pwe epwe “silei Koten semom we me angang ngeni ren unusen letipom.” (1 Kronika 28:9, NW) Esap naf ngeni ewe aluwol Solomon an epwe pi ifa ussun seman we a akkalapalo an lukuluk won Jiowa. Nge epwe achocho le pwisin sissileilo Jiowa, iwe, ina ewe mettoch a fori. Iei an tingor ngeni Kot: “Kopwe fang ngeniei tipachem me silelap, pwe upwe tongeni emweni ekei aramas.”—2 Kronika 1:10.
10 Luku mi pochokkul a kan kauta won silelap. Paul a makkei pwe “Luku a tapwoto mwirin minne sia rong.” Met weween alon? A wewe ngeni pwe ren ach kakkaeo an Kot we Kapas, sia kan akkapochokkula ach lukuluk won Jiowa, won an kewe pwon, me won an we mwicheich. Ach eani kapas eis ussun Paipel fan wenecharen letipach epwe tongeni emmwen ngenikich ewe sokkun poraus mi tufichin apochokkula ach lukuluk. Pwal och, sia kuna an Paul ei fon lon Rom 12:2, NW: “Ami oupwe anneta ngeni pwisin ami letipen Kot we mi murinno me pwung me unusoch.” Ifa ussun sipwe tongeni fori ena mettoch? Sipwe fori minne epwe atoto rech “silelap mi pwung ussun ewe enlet.” (Taitos 1:1, NW) An Jiowa we ngun mi fel epwe tongeni alisikich pwe sipwe weweiti poraus mi alollol. (1 Korint 2:11, 12) Sipwe iotek ren an Kot alillis ika sise lien weweiti och mettoch. (Kol Fel 119:10, 11, 27) Jiowa a mochen pwe sipwe weweiti, luku, me alleasochisi an Kapas. A kan efich kapas eis mi wenechar, iwe, a longolong won ekiek mi pwung.
Sipwe Tipeppos fan iten Ach Sipwe Apwapwai Kot
11 Sipwe ekiekin akkapwapwai Kot, nge esap aramas. A iei pukun nikinikich, ach sipwe kapachelong lon eu kumi fan iten an epwe wor itach, are esissinnach, lein aramas. Mi lamot ngeni aramas meinisin an epwe wor chiechier, me ach kapachelong lon eu kumi a kan apwapwai kich. Atun ierin sarafo me pwal lon ekkewe ier mwirin, epwe tongeni an epwe pochokkul wooch ekiekin me fofforun chienach kewe, iwe, epwe tongeni efisata ewe sokkun memmeef mi fokkun pochokkul lon letipach, weween, ach wesewesen mochen appiru are apwapwai aramas. Nge sap minne chienach kewe me piloch kewe ra kan ekieki met epwe ochiitikich fansoun meinisin. Fan ekkoch ra chok mochen ach sipwe fitiir le fori mettoch mi ngau. (An Salomon Fos 1:11-19) Ika emon chon Kraist epwe fiti ekiekingauen chienan kewe, epwe kan aopa esissinnan we mi pacheta won. (Kol Fel 26:4) A iei ussun an ewe aposel Paul ouroura chon Kraist: “Ousap appiru pwomen fonufan.” (Rom 12:2) Jiowa a akkawora ewe sokkun pochokkul mi lamot ngenikich fan iten ach sipwe fiu ngeni ekkan mettoch unukkuch mi peppeseikich ach sipwe fiti fofforun chon lukun.—Ipru 13:6.
12 Ika epwe piita och mettoch me lukun epwe tongeni akukkunalo ach meefi aucheaan esissinnach we, esissinnen chon Kraist, epwe murinno ach sipwe chechchemeni pwe ach tuppwol ngeni Kot a fokkun lamot seni ekiekin aramas are ekkewe sokkun lapalap mi choufetal lein chon fonufan. Alon Ekistos 23:2 eu minen tumun ngenikich: “Kosap eti eu mwichemongun aramas le fori mine a ngau.” Lupwen a lap me lein chon Israel ra tipemwaramwareiti an Jiowa tufichin apwonueta an kewe pwon, Kalep ese fokkun mochen fitalo ekiekir. A wenewenen achifoua pwe mi nukuchar an Kot kewe pwon, iwe, a fokkun feioch pokiten an lukuluk. (Numperis 13:30; Josua 14:6-11) En mi pwal tipeni om kopwe fiu ngeni ekkan ekiek mi choufetal lein aramas ren om kopwe tuttumunu om ririfengen me Kot?
13 Sipwe pwaralo esissinnach we, esissinnen chon Kraist. Mi enlet an aramas apasa pwe iei ewe nampa eu minen tumun, ach sipwe muttir forata minen eppet, iwe, a pwunguiti ach ekiekin tumunu esissinnach we, esissinnen chon Kraist. Iei alon chon Israel lupwen ra kuna an aramas sotuni le eppetiir seni ar fori letipen Jiowa lon fansoun Esra: “Am aia chon angang ngeni ewe Koten lang me fanufan.” (Esra 5:11) Ika sipwe letipechoulo ren ekkewe foffor me kapasen esiit sia kukkuna seni ir kewe mi oput kich, sipwe tongeni ussun ita mesarocholo ren niuokkus. Ach ekiekin apwapwai aramas meinisin epwe angaua ach angang. Ina minne, sisap nisimwa. Fansoun meinisin epwe murinno ach sipwe ereni aramas pwe kich Chon Pwarata Jiowa. Fan sufol me tipeppos, sipwe tongeni awewei ngeni aramas met sia aucheani, met sia luku, me met wiisach, wiisen chon Kraist. Sipwe ereni aramas pwe mi pposolo letipach fan iten ach sipwe kamwochunnuk won an Jiowa kewe alluk mi tekia fan iten foffor mi limoch. Sipwe affata pwe sisap fokkun mochen fori och mettoch epwe atai tuppwoluch, tuppwolun chon Kraist. Sipwe pwarata pwe sia kan pwapwa ren ach kewe alluk fan iten foffor mi limoch. (Kol Fel 64:10) Ach uppos fan iten wiisach, wiisen chon Kraist, epwe tongeni akkapochokkulakich, tuttumunukich, me pwal mwo nge akkamwokutu ekkoch pwe repwe kutta porausen Jiowa me noun kewe aramas.
14 Ewer, eli ekkoch repwe esiitakich are u ngenikich. (Juta 18) Ika aramas resap lien pwapwa ngeni ach awewei ngeniir minne mi auche ngenikich, sisap lichipung. (Isikiel 3:7, 8) Inaamwo ika a mmen watte ach achocho ngeni, nge sisap tufichin siwili ekiekin aramas ika rese mochen luku aloch. Chechchemeni mwo Farao. Esor eu riaffou are manaman—pwal mwo nge maloon noun we mwanichi—a tufichin siwili ekiekin Farao ren an epwe luku pwe Moses a wiisen chon aueni auen Jiowa. Ina minne, kosap mut ngeni ewe mettoch niueiti aramas an epwe nemeni manauom. Ach achifoua me luku Kot epwe tongeni alisikich le pworaiti ewe mettoch niuokkus.—An Salomon Fos 3:5, 6; 29:25.
Kakkaeo Seni Minne a Fis me Lom, me Fofforatiu Longolongun Mwach kkan
15 Sipwe aucheani alemwiriach lon pekin ngun. Fan alillisin an Kot we Kapas, chon Kraist repwe kuna feioch seni ar ekiekifichi alemwirier mi fokkun auchea, alemwirier lon pekin ngun. A kapachelong lon ena alemwir ewe enlet lon an Jiowa we Kapas, ewe apilukulukuun manau esemuch, me ewe wiis mi fokkun auchea, wiisen ach sipwe tupuni Kot lon ach angangen esilefeili ewe poraus allim. En mi tongeni kunok lon pwisin leeniom we lein noun kewe chon Pwarata, weween, lon ewe mwicheichen aramas mi wiisen eani ewe angang mi tufichin amanaua aramas, angangen afalafala porausen ewe Muu? Chechchemeni mwo pwe Jiowa, ina i ewe emon mi affata ei poraus: “Ami nei chon pwarata.”—Aisea 43:10.
16 En mi tongeni eisinuk ekkeei kapas eis: ‘Ifa ukuukun ai aucheani ei alemwir lon pekin ngun? A watte ai aucheani pwe iei ngang mi akkomwa ai foffori letipen Kot lon manauei? A mmen watte ai kilisou ren pwe iei a kan apochokkulaei fan iten ai upwe fiu ngeni sossot meinisin mi tufichin emmwen ngeni an epwe pout seniei ei alemwir?’ Alemwiriach lon pekin ngun a pwal tongeni efisata me leutuch ach meefi ewe sokkun nukunukoch lon pekin ngun chon chok an Jiowa we mwicheich ra tongeni pwapwaesini. (Kol Fel 91:1, 2) Ach alleasefalli ekkewe poraus mi amwarar ussun uruwoon an Jiowa we mwicheich lon ei fansoun epwe tongeni affataochu ngenikich pwe esor emon aramas are och mettoch epwe tongeni amoielo noun Jiowa kewe aramas seni ei fonufan.—Aisea 54:17; Jeremaia 1:19.
17 Pwungun pwe sisap tongeni anomu ach lukuluk won chok alemwiriach lon pekin ngun. Emon me emon leich epwe forata an pacheochfengen me Kot. Mwirin an Paul angang weires le aufichieta lukuen chon Kraist lon Filipai, iei makkeian ngeniir: “Ina minne, ami kana mi achengicheng ngeniei, ussun chok ami pwarata alleasochis fansoun meinisin, nge sap minne le atun ai nonnom chok remi, nge lap ngeni le atun ai use nonnom remi, iwe, oupwe angang fan iten pwisin ami amanau fan niuokkus me chechchech.” (Filipai 2:12) Sisap tongeni anomu ach lukuluk won pwal emon fan iten ach sipwe kuna manau.
18 Sipwe achocho le fiffiti meinisin sokkun angangen chon Kraist. Aramas ra apasa pwe “angang a kan alapalapa sorosorun aramas.” Lon ei fansoun, wiisen chon Kraist ar repwe fori ewe angang a tufichin amanaua aramas, angangen afalafala poraus allimen an Kot we Muu, ewe mi fen popueta an nemenem. Iei makkeien Paul: “Pokiten ngang enletin emon aposel fan iten ekkewe muu, ua kan alinga ai angangen afalafal.” (Rom 11:13, NW) Ach angangen afalafal a asokkolo kich seni lusun chon fonufan, iwe, ach fiffiti ena angang eu kinikin mi lapalap lon esissinnach we, esissinnen chon Kraist. Iwe, ach achocho le fiffiti ekkewe pwal fitu sokkun angangen chon Kraist, awewe chok ren ach kewe mwich, ekkewe kokkot fan iten kautaan imwen fel, angangen kaworen alillis ren chon osupwang, me met kkan mwo, epwe tongeni alapalo ach meefi aucheaan esissinnach we, esissinnen chon Kraist.—Kalesia 6:9, 10; Ipru 10:23, 24.
Ffatoloon Esissinnach we epwe Atoto Feioch
19 Ekieki mwo ekkewe chommong feioch sia kan pwapwaesini pokiten kich chon Kraist mi enlet. A ussun ita sia iteuoch pokiten an Jiowa sileikich. Iei makkeien ewe soufos Malakai: “Murin, chokewe mi niuokusiti ewe Samol mi Lapalap ra kapasfengen lefiler, nge ewe Samol mi Lapalap a afaliir o auselinga ar kapas. A wor eu puken achechem me fan mesan, a makelong iten chokewe mi niuokusiti i, ewe Samol mi Lapalap, o chechemeni itan.” (Malakai 3:16) Mi tufich pwe Kot epwe ekieki nge kich chiechian. (Jemes 2:23) A kan murinnolo manauach pokiten ach wewefichiiti ewe popun sia manau won fonufan, ren watteen aucheaan manauach, me pwal ren ekkewe angang mi murinno sia kan akkachocho ngeniir. Iwe, a pwal nom rech ewe apilukulukuun ach sipwe manau tori feilfeilo chok.—Kol Fel 37:9.
20 Chechchemeni mwo pwe ewe sokkun aramas sia enletin wewe ngeni me ukuukun lamotach a longolong won ukuukun aucheaach me ren Kot, nge esap won minne aramas ra ekieki ussuch. Eli aramas repwe aukuuku aucheaach me ren ar kewe minen aukuuk mi kaukungau. Nge an Kot tong me an afanni emon me emon leich, iei enletin ewe popun manauach a auchea—weween, kich noun kewe aramas. (Mattu 10:29-31) Iwe, ach tongei Kot epwe tongeni awora ngenikich ewe nampa eu mettoch sipwe meefi aucheaan manauach ren me ewe sokkun emmwen mi ffatoch seni meinisin fan iten fetalin manauach. “Ika emon a tongei Kot, iwe, Kot a silei i.”—1 Korint 8:3, NW.
[Footnotes]
a Eli ena poraus a weneiti wiisen ewe meilap, meilapen ewe imwen fel lon Jerusalem. Le atun fansoun mammas le pwin, ena mwan a rounei ewe imwen fel ren an epwe pi ika ekkewe chon Lifai mi wiisen chon mas ra nelo are onnut lon en me leenian. Ika epwe kuna emon chon mas mi onnut, epwe awata ngeni efoch wok, iwe, eli epwe keni ufan kewe ren liwinin tumunungauan, liwinin mi asau.
En Mi Chechchemeni?
• Pwata a mmen lamot ngeni chon Kraist ar repwe tuttumunu esissinner we lon pekin ngun?
• Ifa ussun sipwe tongeni anukunukatiu esissinnach we, esissinnen chon Kraist?
• Ika epwe piita ewe osukosuk ren io sipwe ekiekin apwapwai, met sokkun mettoch epwe alisikich pwe sipwe filata minne mi pwung?
• Ika a mmen watte ach meefi aucheaan esissinnach we, esissinnen chon Kraist, ifa ussun ena mettoch epwe ekkemmweni kokkotun manauach lon mwach kkan, manauen chon Kraist?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
1. Met sokkun aramas Jiowa a kan luki ngeni pwisin i?
2, 3. Pwata epwe tongeni weires ach sipwe meefi fansoun meinisin lamoten esissinnach we, esissinnen chon Kraist?
4. Ifa ussun Jises a menlapei lamoten ach sipwe tuttumunu esissinnach we mi ffatoch, esissinnen chon Kraist?
5, 6. Pwata a mmen lamot ach sipwe nukunukoch lon pekin ngun?
7. Pwata sipwe kuna feioch seni ach tingorei Jiowa pwe epwe atittinakich?
8. (a) Ifa ussun an Jiowa sossotunikich epwe tongeni efeiochukich? (b) Ifa ussun ka fen kuna alillis fan iten om kopwe feffeita lon wiisom we, wiisen chon Kraist?
9. A lamot ach sipwe anneta ngeni pwisin kich pwe mi pwung masouen Paipel? Awewei mwo.
10. Pwata esap wor ngauen ach sipwe eani kapas eis mi wenechar, iwe, a longolong won ekiek mi pwung?
11. (a) Ifa ewe mettoch aramas ra kan tipeni epwe tongeni ssareikich? (b) Ifa ussun sipwe tongeni apworaikich fan iten ach sisap kkuf ren etipetipaen aramas?
12. Menni kapasen alongolongun alluk me leenien appiru repwe tongeni apochokkulakich fan iten ach sipwe tuppwol ika epwe torikich sossotun ach lukukuk won Kot?
13. Pwata sipwe tipachchem ika sipwe pwarawu esissinnach we, esissinnen chon Kraist?
14. An aramas esiitakich are u ngenikich epwe ita aletipechoukich? Awewei mwo.
15, 16. (a) Ifa alemwiriach lon pekin ngun? (b) Ifa ussun sipwe tongeni kuna feioch seni ach ekilapei alemwiriach lon pekin ngun fan saramen an Kot we Kapas?
17. Sap minne sipwe chok anomu ach lukuluk won alemwiriach lon pekin ngun, nge a pwal lamot ach sipwe fet?
18. Ifa ussun an chon Kraist kewe angang mi sokkopat repwe tongeni alapalo ach meefi aucheaan esissinnach we, esissinnen chon Kraist?
19, 20. (a) Met sokkun feioch ka fen pwisin kuna pokiten en emon chon Kraist? (b) Ewe sokkun aramas sia enletin wewe ngeni a longolong won met?
[Lios lon pekin taropwe 19]
Ach fiffiti an chon Kraist kewe angang mi sokkopat epwe tongeni akkalingalo esissinnach we, esissinnen chon Kraist