Jiowa A Aücheani Om Älleäsochis
“Nei, kopwe tipachem o apwapwai lekukei.”—ÄN SALOMON FOS 27:11.
ACHÖÜFETÄL älleäsolap pwal än aramas ekiekin nemeni pwisin manauer woon fönüfan ikenäi. Paul a aweweei ngeni Chon Kraist lon Efisus pwe ra feffetäl me loom “lon pungun ei fonufan, lon pungun i mi samoluni manamanen asapwal, ewe ngun mi akangang iei lon ekkewe aramas mi lukumach.” (Efisus 2:1, 2) Ewer, lon fansoun ekkewe aposel, Setan ewe Tefil, “i mi samoluni manamanen asepwal,” a aingaüalo unusen fönüfan ren ewe ekiekin älleäsolap, nge, a alapalo ena angang seni ewe fansoun a koturutiu fönüfan ekis mwen ewe Äeüin Maunen Fönüfan.—Pwarata 12:9.
2 Iwe nge, kich Chon Kraist sia silei pwe a fich ngeni Jiowa ach älleäsochis pun i ewe Chon Föratä, ewe Chon Atufichi Manauach, ewe Epinkepiisom mi tong, pwal ewe Chon Amanau. (Kölfel 148:5, 6; Fofor 4:24; Kolose 1:13; Pwarata 4:11) Chon Israel lon ränin Moses we ra silei pwe Jiowa ewe Popun Manauer pwal ewe Chon Amanauer. Iwe, Moses a ereniir: “Iei mine ämi chon Israel oupwe tümwününöchü le apwönüetä usun mine ewe Samol mi Lapalap ämi we Kot a allük ngenikemi. Ousap aleasolap ngeni ekkewe allük.” (Tuteronomi 5:32) Ewer, mi fich ngeni Jiowa ar älleäsochis. Iwe nge, ra mwittir älleäsolapa ewe Epinkepiisom.
3 Ifa ükükün lamoten älleäsochis ngeni ewe Chon Föratä mettoch meinisin? Me loom, Kot a ereni King Saul ren nöün we soufos Samuel: “Aleasochis a mürina seni ach eäni asor.” (1 Samuel 15:22, 23) Met popun älleäsochis a mürinnö seni asor?
Ifa Ussun Älleäsochis “A Mürina Seni Ach eäni Asor”
4 Minne a nom rech, än Jiowa, pokiten i ewe Chon Föratä. Iwe, mei wor och mettoch sipwe tongeni fang ngeni? Ewer, sia tongeni fang ngeni i och mettoch mi fokkun aüchea. Met ena? A pwälo lon ei kapasen fön: “Nei, kopwe tipachem o apwapwai lelukei, pwe üpwe tongeni pälüeni ätewe mi aitengauaei.” (Än Salomon Fos 27:11) Sia tongeni fang ngeni Kot ach älleäsochis. Inaamwo ika ürüsoun are nonnomun aramas mi sokkofesen, nge ren ach älleäsochis, emön me emön leich epwe tongeni pölüeni än Setan tipimwääl pwe aramas rese tongeni tuppwöl ngeni Kot fän sossot. A wenewenen aüchea ena wis a nom rech!
5 Kot a äfänni met sia filatä. A chou letipan ika sia älleäsolap pwal lupwen a küna ach aleni eü al ese pwüng. (Kölfel 78:40, 41) Ren chök awewe, ika emön mi üri semmwenin suke a mömmöngö ewe sokkun möngö mi ngaü ngeni inisin epwe met meefien ewe tokter a ateneki i? A pwal ina ussun meefien Jiowa. A chou letipan lupwen aramas ra älleäsolap pun a silei sopwoloon ar epiningaüa an we allük mi kan öchitikich.
6 Met epwe älisikich ach sipwe älleäsochis? Sipwe äppirü King Solomon ren ach tingor ngeni Jiowa “eü leluk mi rongosich.” Solomon a tingor seni Kot ena sokkun leluk ren an epwe tongeni “alefila mine a öch me mine a ngau” pwe epwe apwüngü Chon Israel fän pwüng. (1 King 3:9) A pwal lamot ngenikich “eü letip mi älleäsochis” pwe sipwe alefila minne a öch me minne a ngaü woon ei fönüfan mi chöüolo ren ekiekin älleäsolap. Kot a awora än Kapas, ekkewe puk mi älisikich le käeö Paipel, ekkewe mwich, me ekkewe elter lon ewe mwichefel pwe sipwe ämääraatä “eü letip mi älleäsochis.” Sia kan alamota ekkena minen älillis mi kawor fän tong?
7 Chechchemeni mwo pwe me loom, Jiowa a affata ngeni nöün kewe aramas pwe älleäsochis a aüchea seni ekkewe asorun man. (Än Salomon Fos 21:3, 27; Osea 6:6; Mattu 12:7) Pwata a ina ussun? Esap pwe Jiowa a allük ngeniir ar repwe eäni asor? Nge met popun emön epwe eäni asor? Epwe asor fän iten an epwe apwapwai Kot? Are a chök asor fän ellingepin pokiten ina pwüngün wiisan? Ika emön a enletin mochen apwapwai Kot, a lamot epwe fokkun älleäsochisi allükün Kot lon mettoch meinisin. Kot ese osupwang ren ekkewe asorun man, nge, ewe liffang mi kon aüchea me ren, ina ach älleäsochis.
Eü Pisekin Nengeni Mi Öüröürakich
8 Pworausen King Saul lon Paipel a aiti ngenikich ewe lamoten älleäsochis. Lepoputään Saul a ekieki ‘pwe i a tekison.’ Nge mwirin, lamalam tekia me ekiek mwääl ra nemeni ekiekin. (1 Samuel 10:21, 22; 15:17) Lon eü fansoun, Saul epwe maunei Chon Filistia. Samuel a ereni Saul pwe epwe witi än ewe soufos eäni asor ngeni Jiowa me awora och emmwen me mwen epwe feilo maun. Iwe nge, Samuel ese feito lon ewe fansoun mi fil, iwe ekkewe aramas ra poputä le sü seni Saul. Ina popun Saul a “eäni ewe asoren kek.” Jiowa a letipechou ren met Saul a föri. Lupwen Samuel a war, ewe king a künetipingen ussun met a föri. A erä pwe Samuel a mmang ina popun a “ököpöchöüo” le eäni ewe asoren kek. Saul a ekieki pwe an eäni ewe asor a aüchea seni an älleäsochisi ewe emmwen an epwe witiwit tori Samuel epwe eäni ewe asor. Iwe Samuel a ereni Saul: “Ka föri mine a umwes. Kosap aleasochisi än ewe Samol mi Lapalap om we Kot allük ngonuk.” Pokiten an älleäsolap Jiowa ese chüen älisi lon wiisan we king.—1 Samuel 10:8; 13:5-13.
9 Saul a käeö seni met a fis ngeni? Aapw! Mwirin och fansoun, Jiowa a allükü Saul pwe epwe arosalo ewe mwuun Amalek, ewe a maun ngeni Israel akkomwan nge esor popun. Esap pwal ächika nöür kewe kow, siip, kamel me ass. Iwe, Saul a älleäsochisi Jiowa ren an “maun ngeni ekewe chon Amalek o akufuur seni Hawila tori Sur.” Lupwen Samuel a chuuri Saul, ewe king a pwapwa ren an win. Iwe, a apasa: “Kopwe feiöch me ren ewe Samol mi Lapalap. Üa aleasochis ngeni än ewe Samol mi Lapalap allük.” Nge, Saul me nöün kewe aramas rese älleäsochisi ekkewe kapasen emmwen mi ffat pun ra achika King Akak me “ekewe sip me ätemwänin kow mi fokun öch.” King Saul a aweweei pwe esor ngaüan met a föri ren an apasa pwe “repwe eäniir asor ngeni ewe Samol mi Lapalap om we Kot.”—1 Samuel 15:1-15.
10 Iwe, Samuel a ereni Saul: “Ewe Samol mi Lapalap epwe efich asoren kek me sokun asor usun an efich aleasochisi alon? Nengeni, aleasochis a mürina seni ach eäni asor, nge aüseling a mürina seni ach eäni asor iwien ätemwänin sip.” (1 Samuel 15: 22) Pokiten Jiowa a fen filatä pwe ekkewe man repwe rosolo, resap fich ngeni asor.
Oupwe Älleäsochis lon Mettoch Meinisin
11 Jiowa a mmen pwapwa le küna tipepposun nöün kewe chon angang mi tuppwöl fän riäfföü mwääl, lupwen ra esilefeili pworausen ewe Mwu nge chommong rese aüseling, pwal ar fiffiti mwich lupwen ra tongeni angang le atufichi ar famili! Ach äkkälleäsochisi Kot lon ekkena kinikinin manauach lon pekin ngün a apwapwai letipan! Jiowa a aücheani ach achocho le fel ngeni ika a pop seni tong. Eli, aramas rese pwal äfanni ach angang weires, nge Kot a äfänni ach kewe asor seni letipach me chechchemeniir.—Mattu 6:4.
12 Ren ach sipwe unusen apwapwai Kot, a lamot älleäsochis lon kinikinin manauach meinisin. Sisap tup ren ewe ekiek pwe sia tongeni tunalo ekkoch allük pokiten sia achocho lon ach angang ngeni Kot. Awewe chök, emön a tongeni tup ren an ekieki pwe esap wor chappen an lisowu mwääl are pwal och sokkun tipis watte pokiten an a fiffiti fel. Ena esin ekiek a wenewenen mwääl!—Kalesia 6:7, 8.
13 Ina minne, sipwe pwisin eisinikich, ‘Ngang ua kan älleäsochisi Jiowa lon ai kewe föfför iteiten rän, pwal mwo nge ren ekkewe mettoch ese pwälo ngeni aramas?’ Jises a apasa: “Emon mi tuppwel ren minne mi kisikis epwe pwal tuppwel ren mi lapalap; nge are emon esap tuppwel ren minne mi kisikis esap pwal tuppwel ren mi lapalap.” (Luk 16:10) Sia kan ‘fefetal lon letipach mi pung lon imwach,’ ia aramas rese tongeni küna met sia föri? (Kölfel 101:2) Ewer, ach tuppwöl ngeni Kot a pwal küna sossot atun sia kan nonnom lon imwach. Lon ekkewe fönü, ekkewe computer ra chöüfetäl lon chommong imwen aramas, a mecheres ach küna ekkewe sasing mi limengaü. Fitu chök ier ra lo, emön ese tongeni küna ekkena sokkun sasing mi limengaü ika ese feilo lon ekkewe leeni ra kan fichi ekkewe kachito mi limengaü. Sia kan lefareni än Jises kewe kapas: “Ir meinisin mi nennengeni emön fefin o mochenia ngeni, ra fen lisou ngeni ren letiper”? Iwe, sipwe oputa ach nennengeni ekkewe lios mi limengaü? (Mattu 5:28; Hiop 31:1, 9, 10; Kölfel 119:37; Än Salomon Fos 6:24, 25; Efisus 5:3-5) Sia pwal tipeeü ngeni ewe Kot, emön mi “oputa ekkewe ir mi mochen mwanesol” ren ach oput ekkewe prokram lon TV mi masou ren föfförün mwänesol? (Kölfel 11:5) Ifa ussun äämwällin sakau lupwen emön a chök äläemön? Lon Paipel mi ngaü ünüpuch, nge a pwal öüröüra Chon Kraist pwe resap “nom fan nemenien wain.”—Taitos 2:3; Luk 21:34, 35; 1 Timoti 3:3.
14 Sipwe pwal tümünüöch ren nöünöün moni. Awewe chök, sipwe mochen mwittir wöüöchülo lon ach föri business mi oro atai allük? Sia ekiekin atai allükün mwu ren ach sipwe ekisalo ach takises? Are sia achocho le älleäsochisi ewe allük pwe sipwe ngeni “takises ngeni chon angei takises, liwinin ngeni chon angei liwinin”?—Rom 13:7.
Älleäsochis Mi Popu Seni Tong
15 Ach älleäsochisi ekkewe allükün Kot a atoto ngenikich feiöch. Awewe chök, pokiten sise ün suupwa, pwal ach manaueni manau mi limelimöch, me ach süföliti pinin cha, sia tongeni su seni ekkoch samau. Pwal eü, ren ach manueni manauach me ren ekkewe afalafal lon Paipel, sia tongeni küna feiöch lon pekin aion, lon sopwuch we me lon pwisin ach famili. (Aisea 48:17) Ekkena sokkun feiöch ra pwäratä pwe ach älleäsochisi än Kot kewe allük a kan älisi aramas. Iwe nge, ewe äkkäeüin popun sia älleäsochisi Jiowa pun sia tongei i. Sise kan angang ngeni Kot pokiten ekkewe feiöch sia angei seni. (Hiop 1:9-11; 2:4, 5) Kot a mut ngeni ach sipwe pwisin filatä iö kewe sipwe älleäsochisi. Sia filatä ach sipwe älleäsochisi Jiowa pun sia mochen apwapwai i me sia mochen föri minne mi pwüng.—Rom 6:16, 17; 1 Jon 5:3.
16 Jises a isetiu eü leenien äppirü mi unusöch ren an älleäsochisi Jiowa pokiten an tong ngeni. (Jon 8:28, 29) Atun a nonnom woon fönüfan, Jises a “kaeo alleasochis ren an kewe riaffou.” (Ipru 5:8, 9) Ifa ussun? Jises a “pwisin atekisonatiu o a chok allesochik tori malo.” (Filipai 2:7, 8) Inaamwo ika Jises a fen pin älleäsochis woon läng, nge an älleäsochis a netelo ren sossot woon fönüfan. Sia lükülük pwe Jises epwe emön Samol Fel mi Lapalap mi mürinnö fän iten pwiin kewe lon pekin ngün pwal fän iten chon fönüfan mi lükü i.—Ipru 4:15; 1 Jon 2:1, 2.
17 Nge ifa ussun kich? Sia tongeni äppirü Jises ren ach akkomwa ach älleäsochisi letipen Kot. (1 Piter 2:21) Sia tongeni küna pwapwa lupwen ach tong ngeni Kot epwe amwökütükich ach sipwe föri minne Jiowa a allükü ngenikich, pwal mwo nge lon fansoun sia küna sossot. (Rom 7:18-20) A kapachelong ach tipemecheres le älleäsochisi ekkewe emmwen seni chokkewe mi ekemmweni ewe fel mi enlet, inaamwo ika ir rese unusöch. (Ipru 13:17) Ren ach älleäsochisi allükün Kot lupwen aramas rese künakich mi aüchea ngeni Jiowa.
18 Ikenäi, eli ach älleäsochis epwe kapachelong ach likitu fan och riäfföü mwääl ren ach amwochu ach tuppwöl ngeni Kot. (Fofor 5:29) Pwal och, sipwe likiitü tori ewe sopwolon ren ach sipwe älleäsochisi allükün Jiowa le afalafal me asukula aramas. (Mattu 24:13, 14; 28:19, 20) Sipwe likitü lon ach mwichefengen me pwiich kewe, inaamwo ika sia choutiu ren osukosuken fönüfan Jiowa a küna ükükün ach älleäsochis lon ekkena napanap. Ika sipwe fiu ngeni fitukach mi tipis me kul seni minne mi ngaü, nge sia ämääraatä minne mi mürinnö, epwe unus ach älleäsochis.—Rom 12:9.
19 Lupwen sia angang ngeni Kot pokiten ach tong pwal letipach a ur ren kilisou, Jiowa ‘a liwini ngenikich mi kukutta i.’ (Ipru 11:6) Ekkewe asor mi mürinnö ir mi lamot me mürinnö, iwe nge, ach älleäsochis pokiten ach tong ngeni Jiowa, ina ewe mettoch a wenewenen apwapwai i.—Än Salomon Fos 3:1, 2.
Ifa Ussun Kopwe Pölüeni Ekkeei?
• Ifa ewe mettoch sia tongeni liffang ngeni Jiowa?
• Ifa ussun Saul a mwäälilo?
• Ifa ussun kopwe pwäratä om lükü pwe älleäsochis a mürinnö seni asor?
• Met a amwökütük om kopwe älleasochisi Jiowa?
[Study Questions]
1. Met sokkun ekiek a chöüfetäl ikenäi woon fönüfan?
2, 3. Ikkefa ekkewe popun sipwe älleäsochisi Jiowa?
4. Met sia tongeni ngeni Jiowa?
5. Ifa ussun ach älleäsolap a kkü letipen ewe Chon Föratä? Aweweei mwo.
6. Met epwe älisikich ach sipwe älleäsochis ngeni Kot?
7. Met popun Jiowa a menlapei aüchean älleäsochis lap seni asor?
8. Pwata a pöüt seni Saul än Kot we chen?
9. Ifa ussun a pwälo pwe Saul a kan älleäsolap?
10. Ifa ewe lesen Saul ese fen käeö?
11, 12. (a) Ifa än Jiowa ekiek ussun ach achocho le fel ngeni? (b) Ifa ussun emön a otupu pwisin i ren an ekieki pwe a föfföri letipen Kot nge wesewesen i emön mi älleäsolap?
13. Ifa ussun ach tuppwöl ngeni Jiowa a küna sossot lupwen aramas rese künakich?
14. Ifa ussun sipwe älleäsochisi Kot ren nöünöün moni?
15. Met popun ka älleäsochisi allükün Jiowa?
16, 17. (a) Ifa ussun Jises a pwäratä an älleäsochisi Kot pokiten tong? (b) Ifa ussun sipwe äppirü Jises?
18, 19. Ifa uwaan ach älleäsochisi Kot seni lon letipach?
[Picture on page 28]
Met meefien emön tokter mi tümünüöch ussun nöün chon semmwen a tunalo an emmwen?
[Picture on page 29]
Met popun Jiowa a ningeringeriti King Saul?
[Pictures on page 30]
En mi kan älleäsochisi än Kot kewe ällük lupwen ka chök äläemön lon imwom?