Akkamwöchü Om Tuppwöl Ren Letip Eü

“Üpwe fefetal lon om we enlet. Kopwe fori letipei pwe epwe eu, pwe epwe niuokusiti itom.”​—KÖLF. 86:11.

1, 2. (a) Me ren Köl fel 86:2, 11, met epwe älisikich le amwöchü ach tuppwöl ngeni Jiowa atun sipwe küna sossot? (b) Ineet epwe lamot sipwe ämääraatä tuppwöl me lon letipach?

PWATA ekkoch Chon Kraist ra likitü ren fite ier lon kalapus are riäfföü, nge mwirin ra kkuf ren chei pisek me mochenian lisowu? Pölüwan a weneiti letipach​—kich wesewesen met sokkun aramas. Lon Kölfel 86, a eririfengenni tuppwöl me letip eü, weween, eü letip mi unus, ese tipekinikin. Tafit, ewe chon makkei köl fel, a iotek: “Kopwe amwöchü manauei, pun ngang üa föri letipom. Kopwe amanauaei, ngang noum chon angang mi apilükülükuk, pun en ai Kot.” Tafit a pwal iotek: “Ai Samol mi Lapalap, kopwe aiti ngeniei mine ka mochen pwe üpwe föri. Iwe, üpwe aleasochis ngonuk fän allükülük. Kopwe fang ngeniei eu leluk esap tipekinikin, pwe üpwe niuokusiti itom.”​—Kölf. 86:2, 11.

² Ika sise eäni lükülük woon Jiowa ren unusen letipach, met sia aüreki me met sia echeni epwe apwangapwangaalo ach ririöch ngeni Jiowa. Mocheniangaü ra ussun pakutang mi ireir fän pwül ikewe sia kan feffetäl ie. Inaamwo ika sia fen amwöchü ach tuppwöl ngeni Jiowa fän weires, nge sipwe tongeni kkuf ren ekkena sokkun ssär ussun chei pisek me mochenian lisowu. A ifa me watteen lamotan ach sipwe ämääraatä tuppwöl ngeni Jiowa lon letipach iei, me mwen sossot epwe tori kich! Ewe Paipel a apasa: “Kopwe fokun tümwünü lelukom lap seni om tümwünü och pisek aüchea.” (SalF. 4:23) Sia tongeni käeö eü lesen mi aüchea lon ei mettoch ren pworausen emön soufos seni Juta, ewe a titiilo me ren Jiowa ngeni King Jeropoam lon Israel.

“Ngang Üpwe Ngonuk Eü Lifang”

3. Mei fet Jeropoam atun pworausen ewe kapwüng a tori me ren nöün Kot we soufos?

³ Anchangei met a fis. Nöün Kot we soufos a kerän esilei eü pworaus mi pöchökkül ngeni King Jeropoam, ewe a föratä fel ngeni ululun lein ekkewe engol einang lon ennefenin mwuun Israel. Ewe king a fokkun lingeringer. A ereni nöün kewe mwän pwe repwe turufi ewe chon uwei ewe pworaus. Nge Jiowa a eti nöün we chon angang. Mwittir chök, pöün ewe king we mi eitiewu lon an song a mwittir pwaselo ren eü manaman, me ewe roong ra äeä ren fel mi chofona a mökküfesen. Mwirin chök, napanapen Jeropoam a siwil. A tingorei nöün Kot we soufos: “Kose mochen kopwe tüngorei ewe Samol mi Lapalap om we Kot, pwe epwe ümöümöch ngeniei o iotek fän itei pwe pei epwe manausefäl.” Ewe soufos a iotek, me pöün ewe King we a manausefäl.​—1 King 13:1-6.

4. (a) Pwata än ewe king we liffang wesewesen eü sossotun än ewe soufos tuppwöl? (b) Met ewe soufos a pölüweni?

⁴ Iwe Jeropoam a ereni nöün ewe Kot mi enlet we soufos: “Kopwe etiei lon imwei pwe kopwe chünuk, nge ngang üpwe ngonuk eu lifang.” (1 King 13:7) Met ewe soufos epwe föri iei? Epwe itä etiwa än ewe King etiwetiw mwirin an we uwei ewe pworausen kapwüng ngeni? (Kölf. 119:113) Are esap etiwa än ewe king we etiwetiw, inaamwo ika ewe king a pwäratä niamam? Jeropoam mi wöüöch me a pwal kisäseü ngeni chiechian. Ika a wor och mochenian pisek mi monomon a mämmäär lon letipen nöün Kot we soufos, än ewe king we liffang epwe eü watteen sossot ngeni. Iwe nge, Jiowa a allükü ngeni ewe soufos: ‘[Kosap] mongö ika ün och, [kosap] pwal liwinsefäliti ewe al [ka] feila won.’ Iwe, ewe soufos a pölüweni ewe king ren kapas mi ffataffatöch me anükünük: “Are kopwe fen fang ngeniei esopun woum, üsap etuk. Üsap fokun mongö ika ün och me lon ei leni.” Ina minne, ewe soufos a feilo seni Petel woon pwal efoch al. (1 King 13:8-10) Ifa ewe lesen ussun filien ewe soufos we a äitingenikich ussun ach sipwe tuppwöl?​—Rom 15:4.

“Oupwe Menemenöch”

5. Ifa ussun chei pisek a sotuni ach tuppwöl?

⁵ Eli ussun itä nge chei pisek esap eü sossotun ach tuppwöl, nge a fen ina. Sia eäni lükülük woon än Jiowa we pwon pwe epwe awora met sia wesewesen osupwang ren? (Mt. 6:33; Ipru 13:5) Ika ese mö ngenikich ekkoch pisek mi “mürinnö,” sipwe tongeni pöütalo ekiekin ach sipwe mööniir? (Älleani Filipai 4:11-13.) Are, a fis pwe eü sossot pwe sipwe pöütalo ewe tufichin alapalo ach angang ngeni Kot fän iten ach sipwe angei och pisek iei? Sia kan akkomwa ach angang ngeni Jiowa fän tuppwöl lon manauach? Ach pölüweni ekkena kapas eis epwe longolong woon ika sia letip unus le angang ngeni Kot are sise letip unus. Ewe aposel Paul a makkei: “Iwe, ewe manau mi fich ngeni Kot, eti kinamwe, iei eu alen pisekisekilo mi auchea. Pun sise mo wato och metoch ngeni fonufan, o sisap pwal tongeni walo och metoch seni fonufan. Iwe, are mi wor anach o pwal ufach, sipwe chok kinamwe ren ekkeei mettoch.”​—1 Tim. 6:6-8.

6. Met sokkun itä “liffang” epwe tongeni torikich, me met epwe älisikich le filatä ika sipwe etiwer?

⁶ Ren chök awewe, eli meilapen ach leenien angang a mochen awisa ngenikich pwal eü angang nge epwe wattetä peiofuch me awora pwal ekkoch minen älillis. Are, neman sia meefi pwe sia tongeni angei watteen minen älillis ika sia mwöküt ngeni pwal eü fönü are leeni ren ach sipwe kütta ach angang. Akkomwan, ekkena tufich repwe ussun itä eü feiöch seni Jiowa. Nge me mwen sipwe filatä, sisap mwo akkomw etittina mochenin letipach? Iei ewe kapas eis mi aüchea sipwe ekilapei, “Ifa ussun minne ua filatä epwe kküü ai ririöch ngeni Jiowa?”

7. Pwata a fokkun lamot sipwe urusawu mochenin chei pisek?

⁷ Än Setan ei otot a achocho le äfeffeitääi chei pisek. (Älleani 1 Jon 2:15, 16.) Ewe äkkäeüin mettoch ewe Tefil a sotun föri, a mochen aingawa letipach. Ina minne, a lamot sipwe achocho le esilla me unusen urusawu mochenin chei pisek me lon letipach. (Pwar. 3:15-17) Ese weires ngeni Jises an epwe pöpööni än Setan we sossotun liffang ngeni mwuun fönüfan meinisin. (Mt. 4:8-10) A öüröürakich: “Oupwe nengeni o tumunukemi seni sokkun mochenian pisek meinisin, pun aramas resap manau ren chommongun pisek.” (Luk 12:15) Ach tuppwöl epwe älisikich le eäni lükülük woon Jiowa nge esap woon pwisin kich.

Emön Soufos Chinnap “A Chofana Ngeni.”

8. Ifa ussun tuppwölün nöün Kot we soufos a sossot?

⁸ Esap wor osukosuken nöün Kot we soufos ika a chök sopwelo le liwiniti imwan. Iwe nge, mwittir chök, a küna pwal eü sossot. Iei alon ewe Paipel, “A wor eman soufos chinlap lon Petel. Iwe, nöün kewe mwän ra feito ren o apworausa ngeni” meinisin minne a fis lon ena rän. Atun a rongorong ewe repot, ewe chinnap mwän a tingorer repwe rietä ewe leenien mot woon ewe ass pwe epwe tapwelo mwirin nöün Kot we soufos. Ekiselo chök mwirin, a küna ewe soufos a asösö fän efoch irä me a ereni: “Kopwe etiei lon imwei pwe kopwe mongö.” Atun nöün ewe Kot mi enlet we soufos ese etiwa ewe etiwetiw, ewe chinnap mwän a pölüweni: “Ngang pwal eman soufos usun en, eman chonläng a kapas ngeniei fän alon ewe Samol mi Lapalap, o üra: ‘Pwe üpwe aliwinisefäliikela lon imwei, pwe kopwe mongö o ün rei.’” Nge ewe Paipel a apasa: “A chofana ngeni.”​—1 King 13:11-18.

9. Met ewe Paipel a apasa ussun ekkewe chon otuputup, me iir kewe ra otupu?

⁹ Sise silei ewe popun ewe soufos chinnap a föri ena, nge a chofona. Neman ewe chinnap mwän mi piin emön soufos mi tuppwöl ngeni Jiowa me loom. Iwe nge, lon ei atun, a otuputup. A pöchökkül än ewe Paipel apwüngü ena sokkun föfför. (Älleani Än Salomon Fos 3:32.) Ekkewe mi otuputup rese chök efeiengawa pwisin ar ririöch ngeni Jiowa, nge ra pwal aingawa än ekkewe ekkoch riri ngeni Kot.

“A Eti [ewe Chinnap Mwän] le Liwinsefäl”

10. Ifa ussun nöün Kot we soufos a pölüweni än ewe chinnap mwän we etiwetiw, me met mwiriloon?

¹⁰ Ewe soufos seni Juta epwe itä esilla än ewe chinnap mwän minen emichimich. Epwe itä eisini pwisin i, ‘Pwata Jiowa epwe tinalo emön chonläng ngeni pwal emön fän eü mineföön pworaus fän itei?’ Ewe soufos a tongeni eisini Jiowa pwe epwe affataöchü ewe pworaus, nge ewe Paipel ese apasa pwe a föri. Iwe nge, “a eti [ewe chinnap mwän] le liwinsefäl, a pwal möngö o ün lon imwan.” Jiowa ese pwapwa ren. Lupwen ewe soufos mi tupulo a liwinsefäl ngeni Juta, emön laion a küna me nielo i. A ifa me alolilenin sopwoloon ngeni wisan we, wisen soufos!​—1 King 13:19-25.a

11. Ifa ewe leenien äppirü mi mürinnö Ahia a isetiu?

¹¹ Iwe nge, ewe soufos Ahia, ewe a titiilo ngeni Jeropoam pwe epwe seikatä an epwe king, a tuppwöl tori an chinnapelo. Atun Ahia a fen chinnap me mesechun, Jeropoam a tinalo pwülüwan we pwe epwe eisini Ahia ussun nöür we ät mi semwen. Ahia a pwora le oesini pwe nöün Jeropoam we ät epwe mälo. (1 King 14:1-18) Eü me lein ekkewe chommong feiöch Ahia a angei, ina ewe tufichin awora älillis ngeni än Kot we Kapas. Ifa ussun? Ewe samol-fel Esra a äeä makkeian kewe pwe longolongun ekkoch pworaus.​—2 Kron. 9:29.

12-14. (a) Ifa ewe lesen sia tongeni käeö seni met a fis ngeni ewe soufos alüwöl? (b) Aweweei lamoten sipwe tümünüöch me ekieki fän iotek ekkewe kapasen fön seni Paipel a kawor me ren ekkewe sou emmwenin ewe mwichefel.

¹² Ewe Paipel ese apasa ika pwata ewe soufos alüwöl ese eisini Jiowa me mwen an epwe rikilo me eti ewe chinnap mwän le möngö me ün. Esap pwe ewe chinnap mwän a ereni i met a mochen rongorong? Ifa ewe lesen fän itach? A lamot ngenikich sipwe fokkun lükülük woon pwüngün minne Jiowa a mochen sipwe föri. Ese lifilifil met epwe fis lon manauach, nge sipwe tipeppos le föri minne Kot a awisa ngenikich.

¹³ Ekkoch ra chök rongorong met ra sani atun emön epwe ngeniir kapasen fön. Ren chök awewe, eli emön pos epwe ereni emön chon ewe mwichefel pwe epwe tongeni eäni eü angang, nge epwe atai ewe fansoun a tongeni äeä fän iten an famili me an angang ngeni Jiowa. Eli epwe tingor emmwen seni emön sou emmwenin ewe mwichefel. Eli ewe sou emmwen epwe affata pwe esap wisan le ereni i ifa ussun epwe atufichi an we famili. Nge epwe pwal eiteita ekkewe feiengaw ngeni an riri ngeni Jiowa ika epwe eäni ewe angang. Iwe, kapas eis, itä emönnewe epwe chök chechchemeni alon ewe sou emmwen me le poputään, are epwe pwal fokkun äfänni met a ereni me mwirin? A ffat lamoten an epwe esilla met epwe mürinnö ngeni lon an pacheöch ngeni Jiowa.

¹⁴ Ekieki pwal ei eü pworaus. Eli emön fin Kraist epwe eisini emön sou emmwen lon ewe mwichefel ika epwe imu seni pwülüwan we chon lükün. Ese mwääl, ewe elter epwe affata pwe ewe kefil le imu seni pwülüwan, pwisin filian. Eli epwe enniwili än ewe Paipel kapasen fön woon ena pworaus. (1 Kor. 7:10-16) Neminnewe epwe äfänni met ewe a apasa? Are a fen filatä pwe epwe le pöütalo ätewe? Lon än neminnewe kefil, epwe tipatchem ika epwe ekiekifichi fän iotek ekkewe fön a longolong woon ewe Paipel.

Kopwe Tipetekison

15. Met sia käeö seni mwäällin nöün Kot we soufos?

¹⁵ Met sipwe käeö seni mwäällin ewe soufos seni Juta? Än Salomon Fos 3:5 a apasa: “Kopwe lükü ewe Samol mi Lapalap ren unusen lelukom, nge kosap lükülükü püsin om sile.” Ewe soufos seni Juta ese chüen eäni lükülük woon Jiowa ussun a fen piin föri me loom, nge lon ei fansoun a lükülükü pwisin an ekiek. An mwäällilo a efisi an mälo me itengaw me ren Kot. Pworausan a affata ewe lamoten sipwe tipetekison me tuppwöl lon ach angang ngeni Jiowa!

16, 17. Met epwe älisikich le akkamwöchü ach tuppwöl ngeni Jiowa?

¹⁶ Mochenin letipach a kan emmweningawakich. “Letipen aramas a fokun atuputup lap seni mettoch meinisin, a unusen ingau.” (Jer. 17:9) Ren ach sipwe akkamwöchü ach tuppwöl ngeni Jiowa, sipwe fokkun akkachocho le pwilitawu napanapach me loom mi päe ngeni lamalam tekia me lükülük woon pwisin tufichich. Sipwe pwal pwilitalong napanapach mi fö, “ewe mi forieta usun lapalapen Kot lon ewe pung mi enlet pwal ewe tuppwel mi enlet.”​—Älleani Efisus 4:22-24.

¹⁷ Än Salomon Fos 11:2 a apasa, “Ir mi tipetekison ra eäni tipachem.” Ika sipwe tipetekison le eäni lükülük woon Jiowa, epwe tti senikich pwününgawen tipis. Ren chök awewe, letipengaw epwe mecheresin aingawa ach ekiek. (SalF. 24:10) A tongeni fis pwe sipwe chipwangelo le fiffiti eü kinikinin angang mi fel, pun sia poputä le meefi pwe a naf met sia piin föfföri me loom, me ekkewe ekkoch repwele wisen sopwelo ena angang. Are eli sipwe äneänei pwe sipwe eäni “ ewe sokkun manau mi öch” me ren ekiekin aramas. Iwe nge, epwe tümünü letipach ika sipwe ‘fokkun achocho’ ‘fansoun meinisin [pwe] sipwe alapalo ach fori angangen ach we Samol.’​—Luk 13:24; 1 Kor. 15:58.

18. Met sipwe föri ika sise silei met sipwe filatä?

¹⁸ Fän ekkoch, eli epwe weires ach kefil, me sise silei ifa ewe alen pwüng. Ika ina, sipwe itä föri met sia pwisin ekieki pwe epwe pwäkini ewe osukosuk? Ese lifilifil ineet a torikich ena esin osukosuk, nge sipwe tipatchem ika sia tingorei Jiowa pwe epwe älisikich. Jemes 1:5 a apasa: “Are eman leimi a [osupwang ren] tipachem, epwe tüngor ngeni Kot, iwe, i epwe fang ngeni, pun Kot a fangafangöch ngeni aramas meinisin.” Semach lon läng epwe ngenikich ewe ngün mi fel, ewe sia osupwang ren pwe sipwe tongeni kefiliöch.​—Älleani Luk 11:9, 13.

Sipwe Tipeppos le Akkamwöchü Ach Tuppwöl

19, 20. Met sipwe achocho le föri?

¹⁹ Ekkewe ier mwirin än Salomon rikilo seni fel mi enlet ra ur ren fitikoko me ra fokkun sotuni tuppwölün nöün Kot kewe chon angang. A enlet pwe chommong ra fangetä lon sokkopaten napanap. Iwe nge, ekkoch ra amwöchü ar tuppwöl ngeni Jiowa.

²⁰ Iteiten rän, a piitä ekkoch kefil epwe sotuni ach tuppwöl. Sipwe pwal tongeni änneta pwisin ach tuppwöl. Sipwe amwöchü ach tuppwöl ngeni Jiowa ren ach etipeeüfengenni letipach, me unusen lükülük pwe [Jiowa] ‘epwe pwäratä an unusen tuppwöl ngeni iir mi unusen tuppwöl.’​—2 Sam. 22:26, NW.

[Pwóróus fan]

Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?

• Pwata sipwe unusen urusawu mochenian chei pisek seni lon letipach?

• Met epwe älisikich le amwöchü ach tuppwöl ngeni Jiowa?

• Ifa ussun tipetekison epwe älisikich pwe sipwe tuppwöl ngeni Kot?

[Sasing lón pekin taropwe 13]

A weires ngonuk om kopwe pworaiti sossot?

[Sasing lón pekin taropwe 15]

Kopwe eteneki fän iotek ekkewe fön seni Paipel?