Asamolu Jiowa Ren Ach Manaueni Manau Mi Napanapöch

“Föfförün Jiowa a napanapöch [are itöch]me lingemwarar.”​—KÖLF. 111:3, NW.

1, 2. (a) Ifa ussun kopwe aweweei ei kapas “napanapöch”? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe käeö ussun lon ei lesen?

EWE PAIPEL a apasa pwe Kot a ‘unusen napanapöch [are itöch].’ (Kölf. 104:1, NW) Me ren ewe aposel Paul, aramas ra tongeni ar repwe napanapöch. Iei alon ussun fouten fefin chon Kraist: “Repwe üföüföch, repwe öüköchü üfer o üföüf sokun üf mi fich ngeni souläng. Resap firesi mökürer ren sokopaten fifires, ika mwärämwär kolt ika fau aüchea ika üföüf üf mi mömong.” (1 Tim. 2:9) Nge ren än emön epwe asamolu Jiowa pokiten ‘napanapöchün me lingemwararan,’ mi pwal kapachelong chommong mettoch.​—Kölf. 111:3.

² Lon ewe Paipel, ewe kapasen Ipru ren “napanapöch” a pwal tongeni affou ngeni “ling” me “amwarar.” Me ren eü puken tettelin fos, “napanapöch” a wewe ngeni “emön mi wor itöchün, süfölün me aücheaan.” Mi fichiiti Jiowa ach sipwe asamolu me aücheani lap seni meinisin. Ina minne, pokiten kich nöün chon angang, wisach ach sipwe asamolu Jiowa ren ach kewe fos me föfför. Nge ifa ussun aramas ra tongeni ar repwe napanapöch? Ifa ussun a kan pwälo napanapöchün me lingemwararen Jiowa? Nge epwe fet manauach pokiten ach silei ussun napanapöchün Jiowa? Met Jises Kraist a tongeni äiti ngenikich ussun ach pwäratä napanapöch? Ifa ussun sipwe tongeni äppirü napanapöchün Kot?

Popun Sipwe Tufichin Manaueni Manau Mi Napanapöch

3, 4. (a) Met wisach ngeni Jiowa pokiten an eitöchükich? (b) Kol Fel 8:5-9 ina eü oesini ussun iö? (Nengeni ekkena kapas fachchikin.) (c) Me loom, iö kewe Jiowa a eitöchüür?

³ Pokiten aramas ra fför lon napanapen Kot, iwe, iir meinisin ra tongeni ar repwe napanapöch. Jiowa a ämmeef ngeni aücheaan ewe äkkäemönün mwän ren an awisa ngeni an epwe wisen tümünü fönüfan. (Ken. 1:26, 27) Pwal mwo nge mwirin än aramas tipis, Jiowa a chüen apöchökküla wisen aramas fän iten fönüfan. Ina minne, Kot a chüen ‘amwärämwära’ ngeni aramas napanapöch are itöch. (Älleani Kölfel 8:5-9.)a Pokiten sia angei itöchüch seni Jiowa, iwe, wisach ach sipwe pwal mwareiti iten Jiowa we mi tekia fän süföl me napanapöch.

⁴ Jiowa a äkkäeüin pwäratä pwe mi aüchea nöün kewe chon angang. Kot a affata pwe mi aüchea Epel ren an etiwa an we asor, nge ese etiwa än Kain we. (Ken. 4:4, 5) Kot a ereni Moses pwe epwe ‘ngeni [Josua] och an manaman,’ pun epwe siwili Moses lon wisan we, sou emmwenin chon Israel. (Num. 27:20) Iei alon Paipel ussun nöün Tafit we Solomon: “Iwe, ewe Samol mi Lapalap a fokun atekiatä Salomon me mwen ekewe chon Israel meinisin o anomu won sokopaten lingen king lap seni än ekewe king lon Israel me mwan.” (1 Kron. 29:25) Kot epwe fokkun eitöchü chon Kraist mi kepit fansoun repwe manausefällitä, pun ra tuppwöl le ‘aporausa usun lingen muun we.’ (Kölf. 145:11-13) Pokiten än ekkewe mi kepit mwareiti Jiowa, ekkewe pwal “ekkoch siip” ra pwal küna feiöch me itöch me ren Jiowa.​—Jon 10:16.

Pwäloon Napanapöchün me Lingemwararen Jiowa

5. Ifa löllöl napanapöchün Jiowa?

⁵ Lon echö köl mi asokkalo tekian Kot seni tekisossonun aramas, ewe sou mak köl fel Tafit a kölü: ‘SAMOL, am Samol, ifa ukukun löllön lingen itom won unusen fonufan! Usun om we ling mi nom asetan ekkewe lang!’ (Kölf. 8:1) Seni fansoun mwen förütään “lang me fönüfan” tori mwirin pwönüetään än Jiowa kokkotun ewilalo fönüfan ngeni eü paratis me aunusaöchü aramas, Jiowa Kot chök a lingemwarar me napanapöch, seni fansoun esemuch tori fansoun esemuch, lon unuselapen läng me fönüfan.​—Ken. 1:1; 1 Kor. 15:24-28; Pwar. 21:1-5.

6. Pwata ewe sou makkei köl fel a makkei pwe Jiowa a unusen napanapöch?

⁶ A wesewesen chüng letipen ewe sou makkei köl fel mi niuokkusiti Kot ren lingemwararen ekkewe pwin füü fän läng, ussun itä epwi taimon ra fokkun mwolupolup! Ewe sou mak a fokkun ingelo ren än Kot “ameresala ekewe läng usun eu imw mangaku,” ina popun, a aweweei pwe Jiowa a unusen napanapöch pokiten an a sokkolo angöchün le föratä mettoch meinisin. (Älleani Kölfel 104:1, 2.) Napanapöchün me lingemwararen ewe Chon Fför mi unusen tekia me sise tongeni küna, a pwälo lon förian kewe.

7, 8. Ifa ussun manamanen me lingemwararen Jiowa a kan pwälo lon ekkewe mettochun fän läng?

⁷ Ren chök awewe, ika sia nennetä fän läng, a wor chommong füü, ewe akkar, me maram, ina popun, ach ei fönüfan a ussun chök eföü föün ppien oroset. Mwa met me amwararen ekkena 100 bilion füü fän läng! Ika kopwe älleani eföü füü iteiten seken ükükün 24 awa iteiten rän, kopwe tikeri 100 bilion lon lap seni 3,000 ier.

⁸ Ika a wor 100 bilion füü fän läng nge epwele fiteföü füü lon unuselapen läng? Chochoon ekkena füü ra kon chommong, ina popun, ekkewe sou käeö füü rese fokkun tongeni älleaniir. Nge, me ren Jiowa, “a filata iteiten ekkewe fu, a eiten ngenir iter meinisin.” (Kölf. 147:4) Pokiten om küna lingemwararen Jiowa, ese chüng letipom pwe kopwe mwareiti itan we mi lap?

9, 10. Ifa ussun kaworen pilawa a menlapei tipatchemen ewe Chon Förikich?

⁹ A mwo iei ükükün ach fos ussun amwararen fän läng, nge sipwele mwo fos ussun pilawa ewe sia kan mömmöngö iteitan. Sap minne Jiowa ewe chök “mi foriata lang o pwal fonufan” nge a pwal “amongöni ekewe mi echik.” (Kölf. 146:6, 7) ‘Napanapöchün me lingemwararen’ Jiowa a pwälo ren förian kewe mi lap, kapachelong kaworen ekkewe uwaan atake pilawa a fför seni. (Älleani Kölfel 111:1-5.) Jises a äiti ngeni nöün kewe chon käeö pwe epwe iei ussun ar iotek: “Kopwe ngenikem anem pilawa ikenäi.” (Mt. 6:11, NW) Pilawa ina ewe möngö aramasen loom kapachelong ekkewe chon Israel ra kan mömmöngö iteitan. Inaamwo ika aramas ra ekieki pwe mi chök mecheres fförün pilawa, nge ren enletin ese pwüng.

¹⁰ Atun an a mak Paipel, chon Israel ra föri pilawa seni wit are parli me konik. Fän ekkoch ra pwal äeä iis. Ewe pilawa mi ämas, konik me iis ra mecheres nge lupwen ra nofitfengen a fis chommong mettoch mi fokkun amwarar ren an epwe wiliti ewe pilawa sipwe äni. Nge ren enletin sisap tongeni unusen weweiti angangen ekkewe mettoch ra fis. A pwal fis och mettoch mi amwarar lupwen sia äni ewe pilawa pwe inisich epwe küna manamanen ewe möngö. Ina popun ewe sou mak köl fel a kölü: “Ai Samol mi Lapalap, ra fokun chomong ekewe mettoch ka föri. Ka föriir meinisin lon om tipatchem. Fanüfan a ur ren föriom mönümanau meinisin.” (Kölf. 104:24) Ena mettoch a pwal amwökütuk om kopwe mwareiti Jiowa?

Epwe Fet Manauach Pokiten ach Silei Napanapöchün me Lingemwararen Kot?

11, 12. Ifa ussun ach ekilonei förien Kot kewe epwe tongeni achchüngükich?

¹¹ Inaamwo ika esap kich sou käeö pekin füü are förütään mettoch, nge sia pwal tongeni ingeiti masouen fän läng me pwapwaiti pilawa mi annö. Iwe nge, ren ach sipwe tufichin aücheani lingemwararen Kot, mi lamot ach sipwe awora fansoun le ekkekiek woon förian kewe. Ifa ussun sipwe feiöch seni ena? Ewe feiöch sipwe küna seni a ussun chök feiöchün ach ekilonei pwal ekkoch föfförün Jiowa.

¹² Iei än Tafit köl ussun än Jiowa kewe föfför mi lap fän äsengesin nöün kewe aramas: “Repwe kapas usun lingen om tekia, nge ngang üpwe ekinlonei usun amwararen om kewe föför.” (Kölf. 145:5) Sia pwäratä pwe sia aücheani föfförün kana ren ach käkkäeö Paipel me ach ekkekilonei met sia älleani. Ifa ussun sipwe küna älillis seni ena? Epwe lapolo ach aücheani napanapöchün me lingen Jiowa. Enlet, sia pwal mochen fiti Tafit le asamolu Jiowa me apasa: “Ngang üpwe arongafeili om tekia.” (Kölf. 145:6) Ach ekkekieki föfförün Jiowa kewe mi amwarar epwe apöchökküla ach riri ngeni me amwökütükich le afalafala aramas ussun I fän mwasangasang me tipeppos. Ka kan tinikken le arongafeili ewe kapas allim me älisi aramas pwe repwe aücheani napanapöchün, lingen me manamanen Jiowa?

Jises a Unusen Äppirü me Pwäralo Napanapöchün Jiowa

13. (a) Met Jiowa a fang ngeni nöün we me ren Taniel 7:13, 14? (b) Lon wisan we, wisen King, mei fet föfförün Jises ngeni chokkewe mi nom fän nemenian?

¹³ Jises Kraist a tinikken le arongafeili ewe kapas allim me asamolu Seman we mi napanapöch me tekia. Jiowa a pwäratä pwe a sokkolo aücheaan nöün we äläemön ren an fang ngeni an ‘nemenem me mwün.’ (Älleani Taniel 7:13, 14.) Iwe nge, sap minne Jises a lamalam tekia. Nge fen i emön Sou Nemenem mi tong, iwe, a weweiti apwangapwangen chokkewe mi nom fän nemenian me a aücheaniir. Nengeni mwo föfförün Jises ngeni aramas, äkkäeüin, fän iten iir kewe mi sochoul me änioput lein aramas.

14. Ifa meefien chon Israel ussun chokkewe a üriir rupun pwötür?

¹⁴ Lon fansoun loom, chokkewe a üriir rupun pwötür ra mmen attong, pun fän chommong ra fokkun riäfföü lon fansoun langattam me mwen ar repwe mälo. Pun ewe semmwen a ochei ekis me ekis unusen kinikinin ewe inis. Weiresin än emön epwe chikar seni ewe semmwenin rupun pwötür, ina ussun weiresin än emön epwe amanauasefälli emön somä. (Num. 12:12; 2 Ki. 5:7, 14) Aramas ra kan asürolo pun me rer iir mi limengaw me annou. Ika chokkana mi semmwen repwele kkan ngeni aramas, repwe kökkö: “Üa limengau, üa limengau.” (Lif. 13:43-46) Emön mi rupun pwötür a ussun itä emön somä. Me ren nöün chon Jus kewe puken lamalam, chokkewe mi rupun pwötür repwe tongeni kkan ngeni aramas nge esap kis seni 6 fit. A mak pwe lupwen emön nouwisen lamalam a küna emön mi rupun pwötür me towau, a mone ngeni faü pwe esap kkanoto.

15. Ifa föfförün Jises ngeni emön mwän mi uri rupun pwötür?

¹⁵ Iwe nge, a sokkolo meefien Jises lupwen emön mi rupun pwötür a etto ren me tingormaü fän iten an älillis. (Älleani Mark 1:40-42.) Jises ese asüolo nge a fen pwäratä ümöümöch me süföl ngeni ena mwän mi sochoul me ren aramas. Jises a küna pwe ena mwän a mmen attong me osupwang. Pokiten an a chchüng letipan, a mwittir angoloi, attapa me echikaraatä.

16. Ifa ewe lesen ka käeö seni napanapen än Jises föfför ngeni aramas?

¹⁶ Pokiten kich chon tapwelo mwirin Kraist, ifa ussun ach sipwe ussun chök Jises le äppirü napanapöchün Seman we? Sipwe miritiöchü pwe mi fichiiti aramas meinisin ach sipwe süfölitiir me asamoluur, ese lifilifil ika mei fet nonnomur, pöchökküler are ieriir. (1 Pit. 2:17) Äkkäeüin, a mmen lamot ngeni ekkewe sou emmwen, awewe chök ren mwän pwüpwülü, sam me in, me ekkewe elter ar repwe süföliti chokkewe mi nom fän ar tümün me älisiir ar repwe meefi pwe iir mi aüchea. Ewe Paipel a menlapei pwe ina wisen meinisin Chon Kraist, a erä: “Oupwe tongfengen lefilemi usun chok pwipwi eu; oupwe achocho le asamolu-fengenni-kemi.”​—Rom 12:10.

Sipwe Napanapöch lon Ach Fel Ngeni Kot

17. Met sipwe tongeni käeö seni Paipel ussun ach pwäratä süföl fansoun ach sipwe fel ngeni Jiowa?

¹⁷ Sipwe tümünü pwe sipwe napanapöch äkkäeüin lon ach fel ngeni Jiowa. “Kopwe afäluk, lupwen ka feila lon imwenfelin Kot,” alon Än Salomon Afalafal 5:1. Allükün Kot pwe Moses me Josua repwe pwilitawu ipwer suus lupwen ra ütä woon leeni mi pin. (Eks. 3:5; Jos. 5:15) Epwe ina ussun ar repwe pwäratä süföl are mennin. Wisen ekkewe samol felin Israel ar repwe äeä anchupwong mi för seni mangaku linen “pwe epwe pwölüla ar selela.” (Eks. 28:42, 43) Ena allük, fän iten an esap pwälo pisekin fän meser atun ar angang lon ewe imwen fel. Ika emön a wiseni ena wis samol fel, meinisin chon an famili repwe apwönüetä ena allük ussun pwäratään süföl.

18. Ifa ussun sipwe tongeni pwäratä napanapöch lon ach fel ngeni Jiowa?

¹⁸ Napanapöch lon ach fel ngeni Kot a wewe ngeni ach sipwe pwäratä fairo me süföl. Ren an epwe wor süfölüch, mi lamot ach sipwe pwäratä süföl. Mi lamot pwe napanapöchün manauach epwe popu seni letipach nge sisap elingepin. (1 Sam. 16:7; Än SalF. 21:2) Sipwe chök napanapöch lon unusen föfförüch, ekiekich, me ach riri ngeni aramas, pwal mwo nge ach memmeef ussun pwisin kich. Pwüngün, napanapöchün manauach epwe pwäpwälo lon ach fos me föfför iteiten fansoun meinisin. Ren ach föfför, napanapach, üfach me foutach, sipwe lechüni alon aposel Paul: “Äm aisap mochen än eman epwe küna och mwälin äm angang, iei mine aisap anomu ngeni eman och lenien chepetek. Nge lon mettoch meinisin aia föri aia pwärätä pwe äm nöün Kot chon angang.” (2 Kor. 6:3, 4) Sipwe “aitöchü ewe angangen asukul usun Kot ach Chon Amanau lon mettoch meinisin.”​—Tait. 2:10.

Mammanaueni Manau mi Napanapöch

19, 20. (a) Ifa ussun sipwe pwäratä pwe sia süföliti aramas? (b) Ren napanapöchüch, sipwe tipeppos le föri met?

¹⁹ Chon Kraist mi kepit ra manaueni ewe manau mi napanapöch, iir chon “kapas fan iten Christ.” (2 Kor. 5:20) Ekkewe pwal “ekkoch siip,”iir chon tupuni ewe Mwuun Messaia ra älisatä ekkewe mi kepit. Emön chon tupuni, a fos fän äsengesin an we Mwu ren pwora me süföl. Ina minne sipwe pwal fos fän süföl me pwora ren ach älisatä än Kot we Mwu. (Ef. 6:19, 20) Lupwen sia aronga ngeni aramas ewe “kapasen feiöch,” sise pwäratä ach süfölitiir me asamoluur?​—Ais. 52:7.

²⁰ Sipwe tipeppos le eitöchü Jiowa ren ach manaueni ewe manau mi napanapöch me ren Kot. (1 Pit. 2:12) Sipwe pwäratä ewe sokkun süföl mi alollool ngeni Jiowa, fän iten ach fel ngeni i, me ngeni chienach kewe chon lükü. Amwo Jiowa ewe mi unusen napanapöch me lingemwarar, epwe pwapwaiti napanapöchün manauach lon ach fel ngeni i.

[Footnote]

Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?

• Epwe fet manauach ren ach aücheani lingemwararen napanapöchün Jiowa?

• Met ka käeö ussun napanapöch, seni föfförün Jises ngeni ewe mi rupun pwötür?

• Ifa ussun sipwe asamolu Jiowa ren napanapöchün manauach?

[Sasing lón pekin taropwe 16]

Ifa ussun Jiowa a aücheani Epel?

[Sasing lón pekin taropwe 17]

Än Jiowa kewe föfför mi lap a pwälo pwal mwo nge ren kaworen ewe pilawa

[Sasing lón pekin taropwe 18]

Met ka käeö ussun napanapöch, seni föfförün Jises ngeni ewe mi rupun pwötür?

[Sasing lón pekin taropwe 20]

Napanapöchün manauach lon ach fel a weneiti ach asamolu Jiowa