Te Zannɛɛ Yelnimizeere Yi Jehoova Zieŋ Te Nyɔvore Zemmo Zaa Poɔŋ

N DƆGREBA DA EƐ EWULI SOŊ KO MA

Yuomo awala mine sɛre ka yuoni 1960 ta na, N dɔgreba da yi la Italy paaloŋ, a tu sori gaa teŋbile kaŋa naŋ be Saskatiwan teŋkpɛŋ naŋ be Canada paaloŋ baŋ boɔlɔ ka Kindersley. A da ba kɔɔre baŋ nyɛ a yelmeŋɛ puoruu. Te zaa da de la a yelmeŋɛ de weɛ te zemmo poɔŋ. N teɛrɛɛ saŋa na maŋ da e bibile ka N neŋ N dɔgreba da maŋ de te wagre kpoŋ zie zaa tonɔ a naaŋ moɔloo toma. Saŋa kaŋa gba N maŋ yi la deɛmmo poɔŋ a yelka, N toŋɛɛ a “paaneɛ sonneba toma” saŋa na maŋ nyɛ yuomo anii!

N dɔgreba da eɛ nandaaneba, kyɛ ba eɛ ewuli soŋ a kyaare lɛ na baŋ da maŋ de ba menne tere a tonɔ Jehoova toma na. Aŋa mannoo poɔŋ, yuoni 1963, ba da koɔrɛɛ ba bontaree yaga ka lɛ na vɛŋ ka te toɔ̃ gaa a paalonne lammokpɛŋ na baŋ da e Pasadena, California teŋkpɛŋ naŋ be U.S.A. paaloŋ na. Yuoni 1972, te da yi la zie na teŋ kpeɛrɛ na a tu sori aŋa kilometare 1,000 a gaa Canada teŋkpɛŋ na baŋ boɔlɔ ka British Columbia. Te da boɔrɔŋ ka te gaa te moɔle a duorisoŋ ko noba naŋ wono Italy noba kɔkɔre a bebe na. N saa da eɛ tomazie kaŋa neŋkpoŋ. Ka ba naŋ wa boɔrɔ ka ba koo arezi-kpoŋ, o da maŋ zagreŋ, bonso o da boɔrɔŋ ka o de o teɛroŋ zaa eŋ Jehoova puoruu toma poɔŋ.

N niŋe paalɛɛ ewuli soŋ na N dɔgreba naŋ e ko maaŋ neŋ N yɔɔmine bata na. Ba ewuli soŋ na soŋ maŋ yaga zaa, bonso a tu lɛ eŋɛŋ N toɔ̃ nyɛɛ wuluu yaga Jehoova puoruu poɔŋ. Yelnimizeɛ meŋ maŋ wa zanne la ka, ka maaŋ de a Naaloŋ yɛlɛ de weɛ, Jehoova na kaaɛ N zu. N daaŋ ba inni a yɛlɛ ŋa zaa N zemmo poɔŋ.—Mat. 6:33.

N DA PIILEE A WAGRE ZAA NAAŊ MOƆLOO TOMA

Yuoni 1980 poɔŋ, N neŋ Debbie da kulee taa. O eɛ pɔge naŋ veɛlɛ a de Jehoova puoruu yɛlɛ meŋ biŋ o nimitɔɔreŋ. Te zaa da boɔrɔŋ ka te tonɔ a wagre zaa naaŋ moɔloo toma na. Azuŋ, saŋa na teŋ wa kultaa na, kyuuri ata mine puoriŋ, Debbie da piili tonɛɛ a paanɛɛ toma. Te kultaa na yuoni gbuli puoriŋ, te da gaaɛ lantaapuor-bile kaŋa ka te te soŋ ba. N meŋ da piili tonɛɛ a paaneɛ toma.

Wagre naŋ gɛrɛ poɔŋ na, te enne da kyoɔrɛɛŋ, ka lɛ vɛŋ teŋ boɔrɔ ka te yi be. Kyɛ, te neŋ a gbandige zukaara da di la dama. O da yi la nɔmmo poɔŋ a yelko te peɛlaaŋ ka: “Yɛ erɛɛ yɛlɛ naŋ vɛŋ ka a yɛlɛ maaleŋ e kpeɛŋaa ko yɛ. Yɛ de la yɛ teɛroŋ eŋ yelfaare na yɛŋ tuoro na eŋɛŋ yaga zaa. Kyɛ, ka yɛneeŋ boɔrɔ ka yɛ nyɛ yelsonne naŋ erɛ yɛŋ, yɛ na nyɛ aŋ.” O kawane na da soŋ teŋ yaga zaa. (Yiem. 141:5) Te da de la o kawane na toŋ neŋ toma. Azuŋ, te da nyɛrɛɛ yelsonne yaga naŋ be yelkpeɛne na teŋ da tuoro na poɔŋ. Noba mine naŋ da be a lantaapuoruu poɔŋ da boɔrɔŋ ka ba tonɔ yaga korɔ Jehoova. Ba mine da eɛ baapaalba, ba mine meŋ dɔgreba da ba kye a yelmeŋɛ poɔŋ. Te da zannɛɛ yelnimizeɛ kaŋa yi beŋ. Ka teneeŋ wa tuoro yelkpeɛne, te maŋ de la te teɛroŋ eŋ yelsonne eŋɛŋ, a kyɛ di kannyiri kyɛnlɛ Jehoova ka o sɛgre yɛlɛ na zaa naŋ ba kyɛnɛ soŋ na. (Maik. 7:7) Te da leɛ taaɛ popeɛloŋ, ka yɛlɛ meŋ da kyɛnɛ soŋ.

Te wulwulbo naŋ da wuli te yɛlɛ te dɛndɛŋ paaneɛ sakuu na da gaaɛ paaloŋ yobo a te toŋ Jehoova puoruu toma. Ba da iree ba fotori mine wuli te, a lɛ manne yelkpeɛne neŋ maaloo na baŋ nyɛ a toma poɔŋ na ko te. Lɛ da vɛŋɛɛŋ teŋ boɔrɔ ka te meŋ tonɔ a misinaare toma. Azuŋ, te da de la a yɛlɛ ŋa biŋ te nimitɔɔreŋ.

Teŋ da boɔrɔ ka te ta a yɛlɛ na teŋ de biŋ te nimitɔɔreŋ na zuŋ, yuoni 1984 te da yi la British Columbia a tu sori aŋa kilometare 4,000 a gaa Kubɛk. Be eɛ zie ba naŋ yele French kɔkɔre. Te da ba wono a kɔkɔre, ka ba sããkomyɛlɛ meŋ da e yelsaamma ko te. Gbɛɛ yaga, te ba maŋ taa libie yaga. Wagre mine, bondirii teŋ maŋ toɔ̃ nyɛ di la nanyuɛ teŋ maŋ te tu yi koɔraa kaŋa weɛ poɔŋ. Debbie da maŋ de la a nanyuɛ maale bondirii tɛɛtɛɛ naŋ noma yaga zaa. Aneazaa ka te da tuoree a yelkpeɛne ŋa, kyɛ te da de la popeɛloŋ are neŋ a noɔreŋ. Te da nyɛɛŋ ka Jehoova tu la lɛ eŋɛŋ a kaara te zu velaa.​—Yiem. 64:10.

Bebiri kaŋa, neɛ kaŋa da kɔɔl teŋ, a yelka ba boɔrɔŋ ka te wa tonɔ toma Canada Bɛɛtil. Te da ba kaara a yɛlɛ ŋa soriŋ. Te da fiilɛɛ Giiliyad Sakuu fɔɔm meŋ, azuŋ, a Bɛɛtil toma yɛlɛ da gyɛrɛɛ te teɛroŋ. Kyɛ, te da sagɛɛ a Bɛɛtil toma. Saŋa na teŋ wa gaa Bɛɛtil na, te da soorɛɛ te Yɔɔdɔɔ Kenneth Little naŋ e a Bɛɛtil Zukaareba kaŋa ka, “Ka ba naŋ toŋboɔle te ka te wa Giiliyad Sakuu, wala teŋ na e?” O da iree a noɔre ka, “Ka ba naŋ toŋboɔle yɛ, te na baŋɛɛ lɛ teŋ na e.”

Daagbuli puoriŋ, ba da toŋboɔlɛɛ N neŋ Debbie ka te wa a Giiliyad Sakuu na. Azuŋ, a da fɛrɛɛŋ ka te de gbɛre. Te Yɔɔdɔɔ Little da yelko teŋ ka: “Gbɛre zaa yɛŋ na de a somaŋ, kyɛ bebiri kaŋa yɛ na maŋ leɛteɛre ka, ka yɛneeŋ da baŋ yɛ koŋ de ana gbɛre na. A gbɛɛ ayi zaa somaŋ. Kaŋa zaa yɛŋ de, Jehoova na be la yɛ zieŋ.” Te da sagɛɛŋ ka te na gaaɛ Giiliyad Sakuu. Yuomo mine puoriŋ, te wa nyɛɛŋ ka yɛlɛ na te Yɔɔdɔɔ Little naŋ yeli na eɛ yelmeŋɛ yaga zaa. Ka anaŋ wa fɛre ka te yɔɔmine de gbɛre a kyaare toma na baŋ na tonɔ Jehoova puoruu poɔŋ na, te maŋ mannɛɛ te Yɔɔdɔɔ Little yɛlɛ na neŋ a zu ko ba.

TE MISINAARE ZEMMO YƐLƐ

Te da poɔ la sakuubiiri 24 naŋ da be a Giiliyad Sakuu naŋ tɔre 83 na poɔŋ. Te poore zaaŋ da pɛle. April kyuu na poɔŋ, yuoni 1987 ka a sakuu da piili Brooklyn naŋ be New York teŋkpɛŋ na poɔŋ. Te Yɔɔdɔɔ Ulysses Glass neŋ Jack Redford da la te wulwulbo. Kyuuri anuu da parɛɛŋ wa gaa wieoŋ lɛ. September 6, 1987 teŋ da baare a sakuu. Ba da ko la maaŋ neŋ N pɔge, ane John neŋ Marie Goode toma ka te gaa Haiti paaloŋ a te tonɔ Jehoova toma na.

Yuoni 1962 poɔŋ baŋ da kare misinaarehe naŋ da be a paaloŋ baŋ yi be, azuŋ a da kɔɔrɛɛŋ baŋ ba lɛ toŋ misinaarehe baŋ gaa Haiti paaloŋ. Saŋa na teŋ wa baare a sakuu na, daaraata mine kpakyagaŋ, te da be la Haiti paaloŋ a tonɔ a toma. Te da be la lantaapuor-bile kaŋa naŋ taa naaŋ moɔleba naŋ ta 35. A lammozie da be la tanne kpakyagaŋ. Teŋ da e baapaalba na zuŋ, te da ba baŋ yɛlɛ yaga nimiri. Te yoŋ la da kpeɛrɛ yiri na a misinaare noba naŋ da kpeɛrɛ na. Noba naŋ da be zie na teŋ kpeɛrɛ na da eɛ nandaaneba, ba da koŋ toɔ̃ kanne meŋ. Ana saŋa na, zɔɔbilii da maŋ iree a paaloŋ, ka noba mine meŋ iri zɔɔ deɛ kpeɛ̃o yi a gɔmenante nuuriŋ, a nyege boma na sogyare naŋ maŋ de pigi soe na, ka sasekpeɛne meŋ da maŋ fu yaga.

Te da zannɛɛ yɛlɛ yaga a yi lɛ na te yɔɔmine naŋ be Haiti paaloŋ naŋ da are kpeɛŋaa a de popeɛloŋ puoro Jehoova na zieŋ. Zemmo da eɛ kpeɛŋaa ko ba kpoŋ zie zaa, kyɛ ba da nɔŋ la Jehoova neŋ a naaŋ moɔloo. Te yɔɔpɔge kaŋa yuomo naŋ nyɛ nimitɔɔre gaabo da koŋ toɔ̃ kanne, kyɛ o da nyɔgɛɛ Baabole sɛgre naŋ ta ŋa 150 eŋ o teɛroŋ poɔŋ. Yɛlɛ naŋ da erɛ a paaloŋ poɔŋ bebiri zaa na da eŋ teŋ faŋa teŋ maaleŋ moɔlɔ a Naaloŋ duorisoŋ korɔ noba. Te maŋ vɛŋeŋ baŋ baŋ ka a Naaloŋ yoŋ la na baŋ iri nensaaleba yelwonii zaa bare. Saŋa na teŋ wa nyɛ noba na te ne ba naŋ piili zanna a Baabole naŋ wa leɛ regular paaneere, special paaneere, ane lantaapuoruu nembɛrɛ na, te poore zaaŋ da pɛle.

Saŋa na teŋ da be Haiti paaloŋ na, te da pɔgɛɛ Mormon misinaare kaŋa naŋ e baapaalaa baŋ boɔloo ka Trevor. Wagre mine, te da maŋ nyɛɛ apoɔsori ka te ne o di a Baabole poɔ yɛlɛ dama. Yuomo mine puoriŋ, o da sɛgɛɛ lɛta a de toɔle ko ma. N da ba kaara lɛ soriŋ. O da sɛgɛɛŋ ka: “A lammobile na teŋ waana ka te e na saŋa maŋ na de suobu! N boɔrɔŋ ka N leɛ wa Haiti paaloŋ a wa toŋ a special paaneɛ toma ziiri na maŋ toŋ a Mormon misinaare toma na.” O neŋ o pɔge de la yuomo yaga e lɛ neŋ o zu.

TE DA GAAƐ EUROPE TEŊƐ, A YI BE GAA AFRICA

Ba da ko teŋ vuo ka te tonɔ a naaŋ moɔloo toma Europe teŋɛ baŋ da yelka te gaa na poɔŋ. Yuoni 1992, te da wa taɛ Lubiyaana teŋɛ naŋ be Slovenia paaloŋ. A zie ŋa da peɛlɛɛ zie na baŋ da guoli N dɔgreba sɛre kyɛ baŋ yi be gaa Italy paaloŋ na. Zɔɔre da naŋ be la Yugoslavia paaloŋ na ziiri mineŋ. Bɛɛtil tomaziiri naŋ be Vienna, Zagreb, ane Belgrade la da kaara a naaŋ moɔloo toma zu a Yugoslavia paaloŋ. Kyɛ, ba da sɛgrɛɛ yɛlɛ ka a paaloŋ kaŋa zaa maŋ taa o meŋɛ Bɛɛtil tomazie.

Lɛ wuleeŋ ka aseŋ ka te lɛ zanne kɔkɔre kaŋa te naŋ ba wono, ane ba sããkomyɛlɛ meŋ. A paaloŋ noba da maŋ yeliŋ ka, “Jezik je težek,” a muni la ka, “A kɔkɔre eɛ kpeɛŋaa.” Yelmeŋɛ baŋ da yeli. Saŋa na teŋ nyɛ lɛ na te yɔɔmine naŋ yi ba poore zaa a sage leɛroo na a lantaapuoruu naŋ de waneŋ na, te eŋɛ zaaŋ da mãã, teŋ zanne yɛlɛ yi ba zieŋ meŋ. Te da nyɛɛ lɛ na Jehoova naŋ ko ba maaloo meŋ. Te da lɛ nyɛɛ lɛ na Jehoova naŋ maŋ yi nɔmmo poɔŋ a sɛgre yelzaa naŋ ba kyɛnɛ soŋ wagre naŋ seŋ neŋ poɔŋ. Te zannɛɛ yelnimizeere yaga Slovenia paaloŋ. Yelkpeɛne na teŋ tuore saŋa kaŋa naŋ pare na da soŋ teŋ teŋ toɔ̃ are yelkpeɛne na teŋ da tuoro beŋ na noɔreŋ.

Kyɛ, leɛroo mine da naŋ be la soriŋ a waana. Yuoni 2000 poɔŋ, ba da ko teŋ toma ka te gaa Côte d’Ivoire paaloŋ naŋ be Africa Ŋmentonkpeɛraa sɛŋ a te tonɔ Jehoova puoruu toma. November 2002 poɔŋ, zɔɔre da iree a paaloŋ poɔŋ. Azuŋ, ba da de teŋ gaaneŋ Sierra Leone paaloŋ. Zɔɔre kaŋa naŋ da kɔɔre ta ŋa yuomo 11 da baarɛɛŋ a Sierra Leone paaloŋ. A da eɛ kpeɛŋaa ko te ka te yi Côte d’Ivoire paaloŋ tɔntɔbaalɛ. Kyɛ, yelnimizeere na teŋ zanne saŋa kaŋa naŋ pare na da soŋ teŋ teŋ naŋ kyɛnɛ taa popeɛloŋ.

Te da de la te teɛroŋ eŋ noba naŋ boɔrɔ ka ba zanne a yelmeŋɛ na eŋɛŋ, ane lɛ na te yɔɔmine naŋ are kpeɛŋaa saŋa na a zɔɔre naŋ da bebe na. Ba da eɛ nandaaneba, kyɛ ba da yuoree ba nuuri terɛ boma na baŋ taa na. Te yɔɔpɔge kaŋa da de la bonsuurii ko Debbie. Kyɛ, Debbie da naaraŋ ka o deɛ a bonsuurii. Azuŋ, te yɔɔpɔge na da de la nyaa a yelka: “Saŋa na a zɔɔre naŋ wa piili na, te yɔɔmine naŋ be paaloŋ yobo da sonnɔ teŋ. Pampana ŋa, aseŋ ka te meŋ leɛ soŋ ba.” Te da moɔrɛɛ te moɔbo zaa ka te maŋ tɔglɔ ba ewuli soŋ na.

Te da leɛ gaaɛ Côte d’Ivoire paaloŋ, kyɛ a politics yɛlɛ da lɛ vɛŋɛɛŋ ka kpaŋkpaŋkpeɛ̃o toma lɛ piili a paaloŋ poɔŋ. Azuŋ November 2004 poɔŋ, helicopter kaŋa da wa de teŋ yi neŋ a paaloŋ poɔŋ a gaa. Te kaŋa zaa da taaɛ bag yenaa yoŋ. Te da te taɛ France noba sogyare zie kaŋa, a gaŋ beŋ ka zie nyaa. Teŋɛŋ teŋ da gaŋ. Zie naŋ wa nyaa na, plane kaŋa da de teŋ gaaneŋ Switzerland paaloŋ. Teŋsogɔ saŋa teŋ da ta a Bɛɛtil tomazie. Saŋa na teŋ wa ta be na, a Bɛɛtil Zukaareba ane a Ministerial Training Sakuu wulwulbo neŋ ba pɔgeba da ko teŋ waayaane, a wa kore te meŋ. Ba da maalɛɛ bondirii naŋ e toloŋ ko te teŋ di, a lɛ ko te a paaloŋ Kyocolate meŋ teŋ di. A yɛlɛ ŋa da tɔɛ te sukyie yaga.

Ba da lɛ toŋ teŋ teŋ gaa Ghana paaloŋ. Saŋa na a zɔɔre naŋ wa baare Côte d’Ivoire paaloŋ na, te da leɛ gaaɛ be. Lɛ na te yɔɔmine naŋ da wulo te nimimaaroŋ na la soŋ te teŋ maŋ toɔ̃ zo yi paalonne mine, a maŋ lɛ sage toma meŋ paaloŋ yobo mine poɔŋ wagre fẽẽ kaŋa poɔŋ. N neŋ Debbie wa nyɛɛŋ ka Jehoova puorebiiri maŋ wulee nɔmmo korɔ taa, kyɛ lɛ ba wuli ka a ba seŋ ka te de ana nɔmmo na tegroŋ. A yelkpeɛne na zaa teŋ tuore na wuli teŋ yelnimizeere yaga.

TE DA GAAƐ A DONƐƐ SAPARE SƐŊ

Yuoni 2006 poɔŋ, te nu da kpɛɛ lɛta kaŋa naŋ yi te donɛɛ zaa tomazikpɛŋ na. Ba da yelko teŋ ka ba boɔrɔŋ ka te gaa a Donɛɛ Sapare sɛŋ a te tonɔ a toma. Lɛ wuleeŋ ka te na lɛ tuoree yɛlɛ mine teŋ daaŋ ba tuore zaa, ane yelkpeɛne meŋ. A na lɛ fɛreŋ ka te zanne ba kɔkɔre na, ane ba sããkomyɛlɛ. Ana zie na noba da maŋ nyɔgɛɛ ba ŋmenpuore yɛlɛ neŋ ba politics yɛlɛ kpeɛŋaakpeɛŋaa. Te poɔ da pɛle neŋ la lɛ na a lantaapuoruu noba naŋ da yele kɔkɔ-tɛɛtɛɛ na. Te da nyɛɛ lɛ na te yɔɔmine naŋ taa noɔreyeni saŋa na baŋ derɛ sowuli naŋ yire a lantaapuoruu poɔŋ tonɔ neŋ toma na. Te yɔɔmine na kpoŋ zie zaa booree deme, sakuubitaaba, tontoŋtaaba, ane ba laŋkpeɛreba da maŋ iri zɔɔrɔ ne baŋ, kyɛ ba maŋ arɛɛ kpeɛŋaa. A yɛlɛ ŋa da vɛŋɛɛŋ teŋ maale nɔŋ ba yɛlɛ yaga zaa.

Yuoni 2012 poɔŋ, te da gaaɛ lammokpɛŋ kaŋa naŋ e o yoŋ baŋ da e Tel Aviv teŋkpɛŋ naŋ be Izerayɛl paaloŋ. A yi Pɛnteko 33 C.E. puoriŋ, a lammokpɛŋ ŋa la bebiri na Jehoova puorebiiri naŋ lantaa yaga zaa. Te daaŋ koŋ inni ana bebiri na!

Ana yuomo na poɔŋ, ba da toŋ teŋ teŋ gaa paaloŋ kaŋa a gɔmenante naŋ de o nu dɔgle te puoruu toma na zuŋ. Te da de la te puoruu gama na mine gaa be, a te toŋ a naaŋ moɔloo toma, a lɛ e te lammobilii mine meŋ. Sogyare naŋ pɔnne marefare, ane ziiri baŋ da maŋ peɛrɛ noba yɛlɛ da be la zie zaa. Kyɛ, te da taaɛ gomeŋɛ, bonso te neŋ naaŋ moɔleba bawala mine da tu la nyaammo sori a yuoɔrɔ tonɔ te toma na.

TE DA LEƐ GAAƐ AFRICA

Yuoni 2013 poɔŋ, ba da lɛ ko teŋ toŋ-yuo kaŋa. Ba da yeleeŋ ka te gaa Congo Kinshasa Bɛɛtil tomazie na a te tonɔ beŋ. A paaloŋ ŋa eɛ kpoŋ yaga, ka bonsonne yaga meŋ bebe. Kyɛ naŋ da bebeŋ, zɔɔbilii meŋ da maŋ toɔ̃ iree beŋ. A piilee saŋa na, te da yeleeŋ ka, “Te baŋɛɛ Africa velaa, azuŋ te eɛ siri ka te gaa.” Kyɛ, yɛlɛ yaga da bebeŋ aŋ seŋ ka te zanne. Aŋa mannoo poɔŋ, te da maŋ tu la soe a gaa ziiri naŋ ba taa sobɛrɛ naŋ soma. Kyɛ, yelsonne yaga da bebeŋ aŋ seŋ ka te de te teɛroŋ eŋ a eŋɛŋ. Te da nyɛɛ lɛ na te yɔɔmine naŋ dire kannyiri, a kyɛ lɛ taa popeɛloŋ, aneazaa ka ba eɛ nandemee. Ba da nɔŋɛɛ a naaŋ moɔloo toma, a da maŋ mɔɔ ba moɔbo zaa a gɛrɛ a lammore ane te lammobilii na. Tenee menne da bebeŋ a nyɛ lɛ na Jehoova naŋ sonnɔ ka o Naaloŋ toma na nyɛrɛ nimitɔɔre gaabo. Toma na teŋ toŋ Congo paaloŋ na vɛŋɛɛŋ teŋ zanne yelnimizeere yaga. Te lɛ nyɛɛ zɔmenne naŋ waa ŋa te booree deme beŋ.

Yuoni 2017 baaroo saŋa, ba da lɛ ko teŋ toŋ-yuo kaŋa. Ba da yelka te gaa South Africa paaloŋ. A Bɛɛtil tomazie ŋa da eɛ kpoŋ yaga zaa. Te daaŋ ba toŋ Bɛɛtil tomazie naŋ e kpoŋ seŋ o tɔ zaa. Te daaŋ ba toŋ toma na baŋ da de ko te ka te toŋ na zaa. Te da lɛ taaɛ yelnimizeere yaga aŋ seŋ ka te zanne. Yɛlɛ na teŋ da zanne saŋa kaŋa naŋ pare na da soŋ teŋ. Te nɔŋɛɛ te yɔɔmine na naŋ de yuomo yaga a nyɔgrɔ ba menne Jehoova puoruu zuŋ na. Aneazaa ka nemboore tɛɛtɛɛ naŋ taa sããkomyɛlɛ tɛɛtɛɛ la da be a Bɛɛtil tomazie ŋaŋ, kyɛ ba tonɛɛ a toma neŋ noɔreyeni. A pɛlɛɛŋ ka Jehoova sonnɛɛ o puorebiiri baŋ taa emmaaroŋ, a lɛ sonnɔ ba baŋ derɛ a gyog-paala na su pɔge ba menne, a maŋ lɛ de Baabole sowuli meŋ tonɔ neŋ toma.

A yuomo ŋa zaa poɔŋ, maaŋ neŋ Debbie toŋɛɛ toŋ tɛɛtɛɛ, a zanne kɔkɔ-yobo, ane paalonne yaga sããkomyɛlɛ. A ba e mɔlɔ fẽẽ zaa, kyɛ te nyɛɛ lɛ na Jehoova naŋ maŋ tu o lantaapuoruu na, ane te yɔɔmine na zie a wulo te yelmeŋɛ nɔmmo. (Yiem. 144:2) Te wa nyɛɛŋ ka a wagre zaa naaŋ moɔloo toma na teŋ tonɔ na vɛŋɛɛŋ teŋ wa taa gyog-sonne yaga.

N niŋe paalɛɛ lɛ na N dɔgreba naŋ guoli ma na. N de la sommo na zaa N pɔg-nɔŋnaa Debbie naŋ ko ma na tegroŋ yaga zaa. N poɔ pɛlɛɛŋ neŋ te yɔɔmine naŋ be a donɛɛ lombori zaa ewuli soŋ na baŋ e ko ma na. Te ba baŋ yɛlɛ naŋ na e bieu, kyɛ te narɛɛ te menne ka te naŋ na moɔ̃ la niŋe a zanna yelnimizeere na Jehoova naŋ wulo te na.