Yelnimizeere Teŋ Na Baŋ Zanne Yi Gyekɔb Daŋyelbo Yɛlɛ Na Poɔŋ—Kyɛlee 1

1-2. Saŋa na aŋ da wa kyɛre fẽẽ ka Gyekɔb kpi na, bo yɛlɛ oŋ da e? Bonso oŋ da e lɛ? (Kaa a foto.)

GYEKƆB da eɛ dɔɔ nyaaŋaa saŋa na o neŋ o booree deme naŋ de ba bontaree zaa a yi Keenan teŋɛ na a gaa Igyipiti a te kpeɛrɛ beŋ. Saŋa na Gyekɔb naŋ da be Igyipiti paaloŋ na, o da naŋ puoree Jehoova yelmennoŋ poɔŋ aŋa yuomo 17 mine. (Mun. 47:28) Gyekɔb da teɛrɛɛŋ ka Gyoosɛf kpieŋ, kyɛ o da gaaɛ Igyipiti a te nyɛ o bidɔɔ nɔŋnaa Gyoosɛf. Pampana ŋa yɛŋ, Gyekɔb neŋ o booree deme zaa da laŋɛɛ taa Igyipiti paaloŋ poɔŋ. Gyekɔb da baŋɛɛŋ ka a koŋ kɔɔre o na kpiŋ, azuŋ, o da boɔlɛɛ o bidɔba na zaa ka ba wa o zie a wa woŋ yelnimizeere na oŋ boɔrɔ ka o manne ko ba na.​—Mun. 49:28.

² Ana saŋa na, ka booree zudaanaŋ wa nyɛ ka o kũũ saŋa taraŋ, o da maŋ boɔlɛɛ o booree deme zaa lantaa, a de o sowuli baaraa ko ba a kyaare yɛlɛ naŋ seŋ ka ba e o kũũ puoriŋ. (Aiz. 38:1) Ana lammo na poɔŋ, o maŋ wulee neɛ naŋ na e a booree zudaana ka onaŋ ba wa kyebe.

3. Bo yelnimizeɛ teŋ na baŋ zanne yi Munpiilee 49:1, 2 poɔŋ?

³ Kanne Munpiilee 49:1, 2. A lammo ŋa da eɛ lammo tegroŋ. Gyekɔb da eɛ daŋyele. Azuŋ, Jehoova da de la o vooroŋ soŋ na somoo oŋ manne yɛlɛ naŋ na pɔge o bidɔba na, ane ba yaane nendaare kaŋa. Azuŋ, te na baŋ yeliŋ ka yɛlɛ na Gyekɔb naŋ yeli eɛ o yelyaga baaraa oŋ manne ko o bidɔba na a kyaare nendaare kaŋa yɛlɛ sɛre kyɛ kpi.

4. Bo yɛlɛ ka Gyekɔb da daŋyeli? Bo yɛlɛ teŋ waana ka te zanne a kyaare o daŋyelbo yɛlɛ na poɔŋ? (Kaa a daga, “Gyekɔb Booree.”)

⁴ A zannoo ŋa poɔŋ, te na zannɛɛ yɛlɛ na Gyekɔb naŋ yeli a kyaare Ruubeŋ, Siimiyoŋ, Liivai, ane Gyuuda. A zannoo naŋ tɔnne na poɔŋ, te na zannɛɛ yɛlɛ na Gyekɔb naŋ yeli a kyaare o bidɔba banii naŋ kyɛre na. Te na wa nyɛŋ ka Gyekɔb da wulee yɛlɛ naŋ na pɔge o bidɔba na, ane ba yaane nendaare kaŋa. O bidɔba na yaane la da wa leɛ a Izerayɛl paaloŋ. Azuŋ, ka teneeŋ leɛteɛre te menne yɛlɛ naŋ da pɔge a Izerayɛl biiri takoreŋ saŋa na, a na soŋ teŋ ka te nyɛ ka Gyekɔb daŋyelbo na da nyɛɛ eebo. Ka teneeŋ teɛre Gyekɔb yɛlɛ na gaa tɔɔre, te na nyɛɛ yelnimizeere naŋ na toɔ̃ soŋ te ka te erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Jehoova poɔ.

RUUBEŊ

5. Bo apoɔsoe mine la ka Ruubeŋ da kaara soriŋ ka o saa na de ko oŋ?

⁵ Ruubeŋ ka Gyekɔb da piili manna o daŋyelbo yɛlɛ na terɛ. Gyekɔb da yeleeŋ ka: ‘Hooŋ la N bi-dɛndɛŋ.’ (Mun. 49:3) Ruubeŋ naŋ da e a bi-dɛndɛŋ na zuŋ, o da kaarɛɛ soriŋ ka o saa na ko oŋ kyɛŋ boma yaga a gaŋ o yɔɔmine na. Aminekaŋaŋ, o da lɛ kaarɛɛ soriŋ ka Gyekɔb na kaa iruuŋ ka o e a booree zudaana o kũũ puoriŋ. Ka lɛŋ da e, Ruubeŋ yaane na poɔŋ baŋ na maŋ kaa iri a Izerayɛl paaloŋ wedeɛrɛ zaa.

6. Bonso ka Ruubeŋ da kɔŋ a bi-dɛndɛŋ kyɛŋ boma na? (Munpiilee 49:3, 4)

⁶ Kyɛ, Gyekɔb da ba de a bi-dɛndɛŋ kyɛŋ boma na ko Ruubeŋ. (1 Tun. 5:1) Bonso ka Gyekɔb da e lɛ? Yuomo mine naŋ pare, Ruubeŋ da gaŋnɛɛ Gyekɔb pɔge kaŋa baŋ boɔlɔ Biliha. Biliha da eɛ Gyekɔb pɔg-nɔŋnaa Reekyel tontoŋ-pɔge. Kyɛ, ana saŋa na Reekyel da kpieŋ. (Mun. 35:19, 22) Gyekɔb da lɛ taaɛ pɔge kaŋa baŋ boɔlɔ Liiya. Liiya bidɔɔ da la Ruubeŋ. Aminekaŋaŋ, gaŋneŋ taa vɔlaa la da kpɛ Ruubeŋ yaga zaa, ka lɛ vɛŋ oŋ ba toɔ̃ nyɔge o meŋɛ, a kyɛ de o meŋɛ eŋ a peɛ̃mo toma ŋa poɔŋ. Saŋa na Reekyel naŋ wa kpi na, Ruubeŋ da zoree dabeɛ̃ ka o saa na leɛ nɔŋɛɛ Biliha yaga a gaŋ o ma Liiya. Aminekaŋaŋ, lɛŋ da vɛŋ oŋ sãã Biliha. Lɛ zaa naŋ la, yɛlɛ na Ruubeŋ naŋ da e na da sããŋɛɛ Jehoova ane o saa Gyekɔb poɔ.​—Kanne Munpiilee 49:3, 4.

7. Sobuo ka yɛlɛ na Gyekɔb naŋ yeli kyaare Ruubeŋ neŋ o yaane na da nyɛ eebo? (Kaa a daga, “Gyekɔb Yelyag-Baaraa Soba Oŋ Manne Ko O Bidɔba A Kyaare Nendaare Kaŋa.”)

⁷ Gyekɔb da yelko la Ruubeŋ ka: ‘Ho koŋ lɛ de weɛ.’ Gyekɔb yelbie na da nyɛɛ eebo. Ka hooŋ kaa a Baabole poɔŋ, ho na nyɛŋ ka, Ruubeŋ yaane na kaŋa zaa daaŋ ba e naa, ŋmenpuore wedeɛrɛ, kyɛbee daŋyele zaa. Kyɛ, Gyekɔb da ba gyɛ Ruubeŋ bare. Ruubeŋ yaane meŋ da poɔ la a Izerayɛl bale pie neŋ ayi na poɔŋ. (Joos. 12:6) A yi yɛlɛ mine meŋ poɔŋ, Ruubeŋ da eɛ yɛlɛ naŋ wuli ka o taaɛ gyog-sonne. A Baabole zie zaa ba lɛ wuli ka o lɛ toŋɛɛ peɛ̃mo toma.​—Mun. 37:20-22; 42:37.

8. Bo yelnimizeere teŋ na baŋ zanne yi Ruubeŋ yɛlɛ ŋa poɔŋ?

⁸ Bo yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi be? Aseŋ ka te mɔɔ te moɔbo zaa a taa meŋɛ bantaabo gyogo. Aseŋ ka te tage te menne meŋ yi peɛ̃mo toma yɛlɛ zaa poɔŋ. Ka teneeŋ wa tuore pigrinyɛ ka te toŋ peɛ̃mo toma, aseŋ ka te maŋ leɛteɛre lɛ na aŋ na sãã Jehoova, te booree deme, ane te taaba poɔ aseŋ. A eɛ nimizeɛ ka te maŋ leɛteɛre ka, “bonna zaa neɛ naŋ bore la ka o na kyɛ.” (Gal. 6:7) Kyɛ, Ruubeŋ yɛlɛ ŋa lɛ vɛŋɛɛŋ teŋ baŋ ka Jehoova eɛ nembaalonzoe soba. Ka teneeŋ de gbɛ-faare, toɔrɔ na waɛ te zuŋ. Jehoova koŋ pigi ana toɔrɔ na sori. Kyɛ, ka teneeŋ moɔrɔ ka te erɛ yɛlɛ naŋ soma, Jehoova na ko teŋ maaloo yaga zaa.

SIIMIYOŊ NEŊ LIIVAI

9. Bonso ka Gyekɔb poɔ da sãã neŋ Siimiyoŋ neŋ Liivai? (Munpiilee 49:5-7)

⁹ Kanne Munpiilee 49:5-7. Gyekɔb da gaaɛ nimitɔɔre a manne yɛlɛ naŋ na pɔge Siimiyoŋ neŋ Liivai, ane ba yaane. Gyekɔb da wulee o posããnaa a kyaare yelkaŋa Siimiyoŋ neŋ Liivai naŋ da e. Liiya biiri na mine da la Siimiyoŋ, Liivai, ane Dayina. Yuomo mine naŋ pare, Keenan dɔɔ kaŋa baŋ boɔlɔ Seekɛm da fere gaŋnɛɛ Dayina. Aŋa lɛ te zaa naŋ baŋ na, ka neɛŋ e ho yɔɔpɔge a potu-yɛlɛ ŋa, ho poɔ koŋ pɛle. Kyɛ, Siimiyoŋ neŋ Liivai yɛŋ da vɛŋɛɛŋ ka ba sutoloŋ na nyɛ kpeɛ̃o ba zuŋ, ka lɛ vɛŋ baŋ sãã sããmmo kpoŋ. Gyekɔb bidɔba na da gaaɛ a Seekɛm noba zie a te yelko ba ka, ka ba naŋ sage a iri ba dɛgre, lɛ yɛŋ emmaaroŋ na be la ba kpakyagaŋ. A Seekɛm noba da sagɛɛŋ. Kyɛ, ba da bɛnlɛɛ a Seekɛm noba. Azuŋ, saŋa na baŋ da naŋ taa a dɛgre iribo felɛ na, Siimiyoŋ neŋ Liivai da de la ‘ba zɔɔzɔɔ-sɔre a yi gaa te pigi a teŋkpɛŋ a ko a dɔba zaa.’​—Mun. 34:25-29.

10. Sobuo ka yɛlɛ na Gyekɔb naŋ da yeli kyaare Siimiyoŋ neŋ Liivai na da tu a nyɛ eebo? (Kaa a daga, “Gyekɔb Yelyag-Baaraa Soba Oŋ Manne Ko O Bidɔba A Kyaare Nendaare Kaŋa.”)

¹⁰ Saŋa na Gyekɔb naŋ wa baŋ ka Siimiyoŋ neŋ Liivai iree noba yaga nyɔvoɛ na, o poɔ zaaŋ da sãã. Azuŋ, o da yeleeŋ ka ba na eɛ noba naŋ koŋ kpeɛrɛ peɛle taa, kyɛ ba na ŋmɛ baŋ yaare a Izerayɛl biiri poɔŋ. Yuomo naŋ pare 200 puoriŋ, a Izerayɛl biiri da gaaɛ a Noɔre Emmo Teŋgane. Ana saŋa na ka Gyekɔb daŋyelbo na da nyɛ eebo. Ba da kaaɛ Gyuuda tɛribogu na poɔŋ a iri teŋgama ko a Siimiyoŋ noba na. (Joos. 19:1) Ba da kaaɛ a Izerayɛl paaloŋ zaa a iri teŋgama naŋ ta 48 ko a Liivai noba meŋ.​—Joos. 21:41.

11. Bo yelsonne ka a Siimiyoŋ neŋ a Liivai bale na da e?

¹¹ Siimiyoŋ neŋ Liivai yaane na da ba tɔglɔ ba sããkommine ewuli faa na. A Liivai bale na da de la ba yel-eree wuli ka ba arɛɛ yelmeŋɛ puoruu puoriŋ kpeɛŋaakpeɛŋaa. Saŋa na Moosis naŋ da do Sainai Taŋa na zu ka o te deɛ a Bege yi Jehoova zie na, a Izerayɛl biiri kpoŋ zie zaa da leɛ puoree nalee bagre kaŋa. Kyɛ, a Liivai noba yɛŋ da te arɛɛ Moosis puoriŋ, a somoo baŋ ko a Izerayɛl biiri na zaa naŋ da puore a nalee bagre na. (Yiib. 32:26-29) Jehoova da wɛlɛɛ a Liivai bale na oŋ e o yoŋ. O da ko la a Liivai dɔba na apoɔsori ka ba e ŋmenpuore wedeɛreba. (Yiib. 40:12-15; Sor. 3:11, 12) Saŋa na a Izerayɛl biiri naŋ da zɔɔrɔ ka ba faa a Noɔre Emmo Teŋgane na, a Siimiyoŋ bale na da poɔ la a Gyuuda bale na poɔŋ baŋ zɔɔrɔ a zɔɔre. Lɛ eebo neŋ Jehoova poboɔbo da kyaarɛɛ taa.​—Sar. 1:3, 17.

12. Bo yelnimizeere teŋ na baŋ zanne yi Siimiyoŋ neŋ Liivai yɛlɛ na poɔŋ?

¹² Bo yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi be? Ka te suuriŋ wa iri, a ba seŋ ka te derɛ gbɛɛ, kyɛbee a de suuri erɛ neŋ yɛlɛ. Ka neɛ kaŋaŋ e te, kyɛbee neɛ kaŋa te naŋ nɔŋ yɛlɛ naŋ ba seŋ neŋ, a na toɔ̃ vɛŋeŋ ka te suuri iri. (Yiem. 4:4) Kyɛ, aseŋ ka te maŋ leɛteɛre ka, ka teneeŋ de suuri a meŋ yeli yelkaŋa, kyɛbee a e yelkaŋa a de yaa neŋ a sane, Jehoova poɔ koŋ pɛle. (Gyi. 1:20) Ka noba naŋ be a lantaapuoruu poɔŋ wa e te yɛlɛ naŋ ba seŋ neŋ, aseŋ ka te maŋ de Baabole sowuli toŋ neŋ toma saŋa na teŋ wa sɛgrɛ a yɛlɛ na. Lɛ meŋ aŋ seŋ ka te e ka noba naŋ ba be a lantaapuoruu poɔŋ wa e te yɛlɛ naŋ ba seŋ neŋ. Kyɛ, a ba soma fẽẽ zaa ka te de sutoloŋ a erɛ neŋ yɛlɛ. (Uro. 12:17, 19; 1 Pit. 3:9) Ka ho dɔgrebaŋ erɛ yɛlɛ naŋ ba pɛlɛ Jehoova poɔ, lɛ ba wuli ka aseŋ ka ho tɔglɔ ba ewuli faa na. Ta wa terɛ sori ka lɛ vɛŋ ka ho teɛre ka ho koŋ baŋ erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Jehoova poɔ meŋ. Ka hooŋ moɔ̃ niŋe a erɛ yɛlɛ naŋ soma Jehoova nimitɔɔreŋ, o na ko boŋ saŋyɔɔ.

GYUUDA

13. Bonso ka Gyuuda pulaa da piili teɛrɛ saŋa na o saa naŋ piili manna o yɛlɛ na?

¹³ Gyekɔb da gaaɛ nimitɔɔre a manne yɛlɛ naŋ na pɔge Gyuuda neŋ o yaane nendaare kaŋa. Saŋa na Gyuuda naŋ wa woŋ yɛlɛ na o saa naŋ yeli kyaare o beɛre mine na, aminekaŋaŋ, o pulaa da piili teɛrɛŋ saŋa na o saa naŋ piili manna o yɛlɛ na. Bonso, Gyuuda meŋ da ŋmɛɛ gbɛɛ naŋ e nimizeɛ. O da poɔ la o yɔɔmine na poɔŋ saŋa na baŋ da woro a Seekɛm noba boma na. (Mun. 34:27) O da lɛ poɔ la o yɔɔmine na eŋɛŋ saŋa na baŋ da koɔre Gyoosɛf eŋ gbaŋgbaaloŋ poɔŋ na. O meŋ da zagrɛɛŋ ka o yeli a yɛlɛ yelmeŋɛ ko o saa. (Mun. 37:31-33) A puoriŋ, saŋa na o bidɔɔ naŋ wa kpi na, o da gaŋnɛɛ o bidɔɔ pɔge na baŋ boɔlɔ Teema. Gyuuda da teɛrɛɛŋ ka pɔg-gyɛnterɛ la.​—Mun. 38:15-18.

14. Bo yelsonne ka Gyuuda da e? (Munpiilee 49:8, 9)

¹⁴ A vooroŋ soŋ da soŋɛɛ Gyekɔb oŋ pugi Gyuuda, a lɛ vɛŋ oŋ baŋ ka o yaane na nyɛɛ maaloo yaga. (Kanne Munpiilee 49:8, 9.) Gyuuda da eɛ yɛlɛ naŋ wuli ka o taaɛ nimimaaroŋ naŋ e kpoŋ ko o saa Gyekɔb. O da lɛ wulee o yɔɔlee Bɛŋgyamen nimimaaroŋ.​—Mun. 44:18, 30-34.

15. Sobobo poɔŋ ka yɛlɛ na Gyekɔb naŋ yeli kyaare Gyuuda na da nyɛ eebo?

¹⁵ Gyekɔb da daŋyeleeŋ ka Gyuuda na la o yɔɔmine na wedeɛrɛ. Kyɛ, yuomo 200 mine puoriŋ ka a daŋyelbo ŋa da nyɛ eebo. Saŋa na Jehoova naŋ da faa a Izerayɛl biiri yi neŋ a Igyipiti noba nuuriŋ na, a Gyuuda bale na la da de ba weɛ saŋa na baŋ da yire a paaloŋ na. Saŋa na baŋ da be a wɛgyɛŋ poɔŋ na, a Gyuuda bale na la da de ba weɛ lɛɛŋ a te ta a Noɔre Emmo Teŋgane. (Sor. 10:14) Yuomo mine puoriŋ, saŋa na a Izerayɛl biiri naŋ da zɔɔrɔ ka ba faa a Noɔre Emmo Teŋgane yi neŋ a Keenan noba nuuriŋ na, a Gyuuda bale na la da de ba weɛ a zɔɔre poɔŋ. (Sar. 1:1, 2) Naa Deevid meŋ da yi la Gyuuda bale na. Saŋa na oŋ wa piili o naaŋ diibu na, o yaane yoŋ la da maŋ de o gbɛbɔgri a zeŋ o nakogi na zuŋ. Kyɛ, a zaa naane lɛ.

16. Sobuo ka daŋyelbo naŋ be Munpiilee 49:10 da tu a nyɛ eebo? (Kaa a daga, “Gyekɔb Yelyag-Baaraa Soba Oŋ Manne Ko O Bidɔba A Kyaare Nendaare Kaŋa.”)

¹⁶ Gyekɔb da lɛ yeleeŋ ka, Neɛ naŋ na wa dire naaŋ a kaara nensaaleba zaa na yi la Gyuuda bale na poɔŋ. (Kanne Munpiilee 49:10.) A soba ŋa la Yezu Krista. Gyekɔb da boɔlɛɛ Yezu Krista ka Sailo. Maleke kaŋa da yeleeŋ a kyaare Yezu ka: ‘Jehoova Naaŋmen na ko O la O sããkoma Deevid nakogi.’ (Luk. 1:32, 33) A Baabole lɛ boɔlɛɛ Yezu ka, ‘a Gyuuda bale Gbeŋni.’—Yel. 5:5.

17. Boŋ na toɔ̃ soŋ te ka te tɔglɔ Jehoova a maŋ taa teɛroŋ naŋ soma a kyaare te yɔɔmine?

¹⁷ Bo yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi be? Yelmeŋɛ la, Gyuuda da ŋmɛɛ gbɛɛ naŋ e nimizeɛ, kyɛ Jehoova da ko oŋ maaloo yaga. Aminekaŋaŋ, Gyuuda yɔɔmine na da na soorɛɛ ba menne ka, ‘Bo yelsonne ka Jehoova nyɛ Gyuuda eŋɛŋ?’ Te kaŋa zaa ba baŋ gyog-sonne na Jehoova naŋ da nyɛ Gyuuda eŋɛŋ, kyɛ Jehoova baŋɛɛ bon na oŋ da nyɛ o eŋɛŋ, azuŋ, oŋ da koo maaloo yaga. Wala teŋ meŋ na baŋ e a de wuli ka te tɔglɛɛ Jehoova? Ka ba naŋ wa de apoɔsori kaŋa ko te Kristabitɔ kaŋa, ka teneeŋ ba kaa soŋ, te na baŋ piili teɛrɛɛ o soba gbɛ ŋmɛ yɛlɛ. Kyɛ, aseŋ ka te baŋ ka Jehoova nyɛɛ gyog-sonne o soba eŋɛŋ. Jehoova maŋ de la o teɛroŋ eŋ o puorebiiri gyog-sonne eŋɛŋ. Aseŋ ka te meŋ moɔrɔ a erɛ lɛ neŋ o zu.

18. Wala teŋ na baŋ e a tɔglɔ Gyuuda yaane na?

¹⁸ Gyuuda yɛlɛ ŋa lɛ wulo teŋ ka a eɛ nimizeɛ yaga zaa ka te maŋ dire kannyiri. Jehoova na paalɛɛ nɔɛ na zaa oŋ eŋ na, kyɛ wagre mineŋ a maŋ fɛreŋ ka te di kannyiri a kyɛnlɛ. Saŋa kaŋa meŋ, Jehoova maŋ tu la sori kaŋa te naŋ ba teɛre a kyɛ paale o nɔɛ na. A dɛndɛŋ noba naŋ da piili derɛ a Izerayɛl biiri weɛ da ba e noba naŋ yi Gyuuda bale na. Jehoova da kaa iree Moosis naŋ yi a Liivai bale na poɔŋ, Gyoosua naŋ yi a Eferaim bale na poɔŋ, ane Naa Sɔɔl naŋ yi Bɛŋgyamen bale na baŋ de a Izerayɛl biiri weɛ wagre mine poɔŋ. Kyɛ, a Gyuuda noba da diree yelmennoŋ korɔ noba na Jehoova naŋ kaa iri baŋ derɛ a Izerayɛl biiri weɛ na. Yɛ vɛŋ ka te meŋ maŋ yi te poɔ zaa a sonnɔ noba naŋ derɛ weɛ te poɔŋ na.​—Hib. 6:12.

19. Bo yɛlɛ teŋ zanne a kyaare Jehoova a yi a zannoo ŋa poɔŋ?

¹⁹ Bo yɛlɛ teŋ zanne yi Gyekɔb yelyag-baara na oŋ da manne ko o bidɔba na poɔŋ? A Baabole yeleeŋ ka: “Bon na nensaalaa naŋ nyɛrɛ na naane ka Naaŋmen maŋ nyɛrɛ.” (1 Saa. 16:7) Jehoova kannyiri eɛ kpoŋ, o maŋ lɛ diree suuri korɔ noba meŋ. Yelmeŋɛ la, Jehoova ba boɔrɔ ka te maŋ erɛ yelfaare, kyɛ o ba lɛ kaara soriŋ meŋ ka o puorebiiri erɛ yɛlɛ naŋ maŋ tori wagre zaa. Ka noba mineŋ ŋmɛ gbɛɛ naŋ e nimizeɛ saŋa kaŋa naŋ pare, kyɛ ka ba naŋ yi ba sukyie poɔŋ a e kaŋdabaŋkalɛ, a leɛ moɔ̃ niŋe a erɛ yɛlɛ naŋ soma, o na ko baŋ maaloo yaga. A zannoo naŋ tɔnne na poɔŋ, te na zannɛɛ yɛlɛ na Gyekɔb naŋ yeli kyaare o bidɔba banii naŋ kyɛre na.