Aneazaa Ka N Da Zoree Vi, Kyɛ N Wa Eɛ Misinaare

Yuoni 1951 baŋ dɔge ma Vienna, Austria paaloŋ. N dɔgreba da eɛ Katilik deme. N da zoree vi, kyɛ N da taaɛ sagediibu Naaŋmen eŋɛŋ, a da maŋ puore gbɛɛ yaga meŋ. Saŋa na maŋ wa nyɛ yuomo awae na, N saa neŋ Jehoova Sieree Deme da piili zannɛɛ a Baabole. A da ba kɔɔre, kyɛ ka N ma meŋ piili zanna a Baabole.

A da ba kɔɔre kyɛ teŋ wa poɔ a Döbling Lantaapuoruu poɔŋ naŋ be Vienna teŋkpɛŋ. N neŋ N booree deme da maŋ laŋ eɛ yɛlɛ yaga. Te da maŋ laŋ zannɛɛ a Baabole, a laŋ gaa a lantaapuoruu lammore, a soŋ toŋ toma te lammobilii na saŋa meŋ. N bibiiloŋ saŋa zaa ka N saa soŋ ma maŋ taa nɔmmo naŋ e zuluŋ ko Jehoova. N saa da maŋ puoroŋ ka maaŋ neŋ N yɔɔpɔge wa e paaneere. Kyɛ, N da ba boɔrɔ ka N e paaneɛ.

N DA PIILEE A WAGRE ZAA PUORUU TOMA

Yuoni 1965 maŋ de suobu, N da nyɛɛ yuomo 14. Kyɛ a da maŋ eɛ kpeɛŋaa ko ma ka N moɔle a duorisoŋ ko noba N naŋ ba baŋ. Gbɛɛ yaga, N da maŋ teɛreŋ ka N taaba seɛ maŋ, azuŋ N da boɔrɛɛ N taa-baapaalba naŋ na nɔŋ N yɛlɛ. Azuŋ, N suobu deebo puoriŋ, a da ba kɔɔre kyɛ ka N neŋ noba naŋ ba puoro Jehoova maŋ laŋ erɛ yɛlɛ yaga. N da boɔrɛɛ ba yɛlɛ, kyɛ N zoma da maŋ dɔɔnɔ maŋ bonso, N baŋɛɛŋ ka a ba seŋ ka N erɛ lɛ. Kyɛ a da eɛ kpeɛŋaa ka N bare ba tuubu. Boŋ da soŋ ma?

Ana saŋa na, te yɔɔpɔgelee kaŋa naŋ nyɛ yuomo 16 baŋ boɔlɔ Dorothée da wa poɔ la te lantaapuoruu poɔŋ. Eŋnyagroŋ na oŋ da taa a die neŋ die naaŋ moɔloo toma poɔŋ da eŋ maŋ faŋa yaga zaa. N da korooŋ fẽẽ, kyɛ N da ba nɔŋ ka N maŋ gɛrɛ a naaŋ moɔloo. N da leɛteɛrɛɛŋ ka: ‘N dɔgreba eɛ Jehoova Sieree Deme, kyɛ, Dorothée dɔgreba kaŋa zaa ba kye a yelmeŋɛ poɔŋ. O neŋ o ma laafeeloŋ naŋ ba paale la laŋkpeɛrɛ, kyɛ o maŋ gɛrɛɛ a naaŋ moɔloo wagre zaa!’ O ewuli soŋ na da eŋ maŋ faŋa maŋ meŋ boɔrɔ ka N toŋ yaga ko Jehoova. A da ba kɔɔre, N neŋ Dorothée da laŋ piili tonɛɛ a paaneɛ toma. Te da laŋ piili tonɛɛ a auxiliary paaneɛ toma, a puoriŋ, teŋ pãã wa e regular paaneere. Dorothée da nɔŋɛɛ a naaŋ moɔloo toma yaga zaa, lɛ da soŋ maŋ maŋ meŋ wa nɔŋ a naaŋ moɔloo toma yaga. O da soŋ maŋ maŋ toɔ̃ piili N dɛndɛŋ Baabole zannoo. Fẽẽfẽẽ fẽẽfẽẽ, N da ba lɛ zoro dabeɛ̃ ka N manne a duorisoŋ ko noba ba yie pooreŋ, so-bɛrɛŋ kyɛbee ziiri mineŋ.

Yuoni na maŋ piili a regular paaneɛ toma na, te yɔɔdɔɔ kaŋa baŋ boɔlɔ Heinz da wa poɔ la te lantaapuoruu poɔŋ. O da gaa yɛŋ ka o puore o beɛre Canada paaloŋ, beŋ oŋ zanne a yelmeŋɛ. Heinz da eɛ special paaneɛ Vienna teŋkpɛŋ na poɔŋ. N sereŋ da boɔrɛɛ o yɛlɛ. Kyɛ Heinz da boɔrɔŋ ka o e misinaare, kyɛ maaŋ yɛŋ da ba boɔrɔ ka N e misinaare. Azuŋ N da ba vɛŋ oŋ baŋ ka N boɔrɛɛ o yɛlɛ. Kyɛ, N ne o da piili tuuree taa, a da kultaa, a laŋ tonɔ a paaneɛ toma Austria paaloŋ.

TE DA DE BIŊEE TE NIMITƆƆREŊ KA TE BOƆRƆŊ KA TE TOŊ A MISINAARE TOMA

Gbɛɛ yaga, Heinz da maŋ yelko maŋ ka o boɔrɔŋ ka o e misinaare. Aneazaa ka o da ba maŋ ferɛ ma ka N e misinaare, kyɛ o da maŋ soore maŋ soorebie naŋ soŋ ma maŋ teɛre a yɛlɛ gaa tɔɔre. O da maŋ soore maŋ ka, “Te ba taa biiri, azuŋ ho teɛre ka te na baŋ de la te wagre yaga toŋ Jehoova puoruu toma bee?” Maŋ da zoro vi zuŋ, N da zoree dabeɛ̃ ka N e misinaare. N da toɔ̃ eɛ paaneɛ, kyɛ N da nyɛɛŋ ka a na eɛ kpeɛŋaa ko ma ka N e misinaare. Kyɛ Heinz da naŋ de la a misinaare toma yɛlɛ biŋ o nimitɔɔreŋ. O da eŋ maŋ faŋa ka N ta de N teɛroŋ eŋ N dabeɛ̃ na eŋɛŋ te gaali, kyɛ N teɛre lɛ na maŋ na toɔ̃ e a soŋ N taaba. O kawane na da soŋ maŋ yaga zaa.

Fẽẽfẽẽ fẽẽfẽẽ, N da wa taaɛ a boɔbo ka N e misinaare, azuŋ te da fiilɛɛ a Gilead Sakuu fɔɔm. Kyɛ, te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ tonɔ Bɛɛtiliŋ da yelko maŋ ka N daŋ zanne a Nansaalee kɔkɔre yeluu soŋ. N da sagɛɛ o kawane na a mɔɔ zanne a kɔkɔre. Yuomo ata puoriŋ, te noɔre zaaŋ da mãã saŋa na baŋ da yelko te ka te gaa Serbo-Croatia lantaapuoruu naŋ be Salzburg, Austria paaloŋ te toŋ toma beŋ. Te da de la yuomo ayɔpoi moɔle a duorisoŋ ko noba naŋ wono Serbo-Croatia kɔkɔre. A da lɛ toŋ a gbandige zukaabo toma yuoni gbuli meŋ beŋ. Aneazaa ka a Serbo-Croatia kɔkɔre da eɛ kpeɛŋaa, kyɛ te da taaɛ Baabole zannezanneba yaga.

Yuoni 1979 poɔŋ, ba da yelko teŋ ka te gaa Bulgaria teŋɛ a te bebe belaaŋ. Ba da yelko teŋ ka te e ŋa te naŋ gɛrɛ be ka te te pɛnne, bonso ba da de la ba nu dɔgle te puoruu toma na zu beŋ. Ba da yelko teŋ ka te ta wa tonɔ a naaŋ moɔloo toma, kyɛ te da maŋ sɔgle de la te puoruu gama na fẽẽ a wa ko te yɔɔpɔgeba banuu naŋ be Sofia naŋ e Bulgaria teŋkpɛŋ na. N da zoree dabeɛ̃ ka N toŋ a toma ŋa, kyɛ Jehoova da soŋ maŋ. N da nyɛɛ lɛ na te yɔɔpɔgeba banuu ŋa naŋ de nyaa neŋ popeɛloŋ puoro neŋ Jehoova aneazaa ka polisiri na baŋ nyɔge baŋ gaa eŋ nempɔgedieŋ. Ba ewuli soŋ na da eŋ maŋ faŋa yaga zaa, maŋ e siri ka N toŋ toma na zaa Jehoova lantaapuoruu naŋ na ko ma.

A puoriŋ, te da lɛ fiilɛɛ a Gilead sakuu fɔɔm. Pampana ŋa yɛŋ, ba da sagɛɛŋ ka te gaa a sakuu. Te da teɛrɛɛŋ ka te na gaaɛ a sakuu Nansaalee kɔkɔre poɔŋ United States paaloŋ. Kyɛ November 1981, ba da piili erɛɛ Gilead Sakuu Wiesbaden, Germany paaloŋ. Azuŋ te da toɔ̃ gaaɛ a sakuu German kɔkɔre poɔŋ. Lɛ da vɛŋɛɛŋ maŋ woŋ a yɛlɛ muni soŋ. Kyɛ, ka a sakuuŋ wa baare, yenee baŋ na de te gaaneŋ?

TE DA TONƐƐ A MISINAARE TOMA PAALOŊ KAŊA NAŊ TAA KPAŊKPAŊKPEƐ̃O YƐLƐ O POƆŊ

Ba da de teŋ gaaneŋ Kenya paaloŋ! Kyɛ, a Kenya bɛɛtil da soore teŋ ka, te poɔ na pɛleŋ ka te te tonɔ toma Uganda paaloŋ bee? Yuomo pie naŋ pare, sogya neŋkpoŋ kaŋa ba naŋ boɔlɔ Idi Amin da zɔɔtoɔ̃ la a Uganda gɔmenante a kyɛ leɛ a paaloŋ naa. O naaŋ diibu na saŋa, o da ko la noba turi yaga, ka noba turituri meŋ di dɔgɛɛ yaga. Kyɛ yuoni 1979, Idi Amin dɔndɔnne da iri zɔɔ neŋ oŋ ka lɛ vɛŋ oŋ zo. Azuŋ maŋ da ba boɔrɔ ka N gaa a paaloŋ ŋa. Kyɛ a Gilead sakuu teŋ da gaa na da soŋ teŋ teŋ dɛle Jehoova. Azuŋ, te da yelka te na gaaŋ.

Zemmo da ba e mɔlɔ Uganda paaloŋ. A gɔmenante da koŋ baŋ ko te koɔ̃, vũũ ane boma mine yɛlɛ naŋ fɛrɛ te te zemmo poɔŋ. Fonehe da ba lɛ tonɔ, ka naŋnyig-kpeɛne meŋ da bebe. Azuŋ ka zieŋ wa soɔ, neɛzaa da maŋ be la o dieŋ a kyɛ puoro sɔrɔ ka neŋfaa zaa ta wa o die. Aneazaa ka zemmo da eɛ kpeɛŋaa yaga zaa Uganda paaloŋ, kyɛ te yɔɔmine da naŋ nyɔgɛɛ ba sagediibu kpeɛŋaa, a naŋ kyɛnɛ de popeɛloŋ puoro neŋ Jehoova!

Yuoni 1982, N neŋ Heinz da gaaɛ Kampala naŋ e Uganda teŋkpɛŋ. A dɛndɛŋ kyuuri anuu na poɔŋ, te da kpeɛrɛɛ Sam neŋ Christina Waiswa yiri. Ba neŋ ba biiri banuu ane ba dɔgreba banaare zaaŋ da laŋ kpeɛrɛ. Gbɛɛ yaga, dayeni yoŋ ka Sam neŋ Christina Waiswa ane ba booree deme da maŋ nyɛ bondirii a di, kyɛ ba da maŋ yuoree ba nuuri a korɔ te bon na zaa ba naŋ taa. Saŋa na teŋ da kpeɛrɛ beŋ na, N neŋ Heinz da zannɛɛ yɛlɛ yaga naŋ soŋ te te misinaare toma na poɔŋ yi ba zieŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, te da zannɛɛ lɛ teŋ koŋ maŋ sããna koɔ̃. Te zannɛɛ lɛ teŋ na maŋ de koɔ̃ fẽẽ lɛ so a kyɛ de mine pɛge neŋ te baŋgyeraa zie. Yuoni 1983 poɔŋ, maaŋ neŋ Heinz da nyɛɛ zie naŋ seŋ neŋ a be a Kampala teŋkpɛŋ naŋ, azuŋ, te da yi te kpeɛrɛɛ be.

A naaŋ moɔloo toma da nomaŋ Kampala poɔŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, kyuu bonyenaa poɔŋ, te da tɔrɛɛ magazines naŋ gaŋ 4,000! Kyɛ a soŋ zie da la lɛ na a noba naŋ da maŋ sagede a yɛlɛ. Ba da taaɛ gyeremɛ ko Naaŋmen, a boɔrɔ a Baabole poɔ yɛlɛ meŋ. N neŋ Heinz kaŋa zaa da maŋ taaɛ Baabole zannezanneba naŋ ta ŋa 10 a gɛrɛ 15. Te da zannɛɛ yɛlɛ yaga yi ba zieŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, aneazaa ka daa zaa ba da maŋ kyɛŋ wa la a lammore, a leɛ kyɛŋ gaa die, kyɛ ba da ba maŋ ŋmoonɔ. Kyɛ ba da maŋ taaɛ popeɛloŋ.

Yuoni 1985 ane 1986 poɔŋ, zɔɔre ayi da lɛ lee Uganda paaloŋ. Gbɛɛ yaga, te da maŋ nyɛɛ bibiiri naŋ pɔnne marefa-bɛrɛ. Ba da maŋ be la a sori noɔreŋ aŋa sogyare a peɛre neɛzaa naŋ wa para a soriŋ yɛlɛ. A yuomo ŋa poɔŋ, gbɛɛ yaga te da maŋ puore sɔrɛɛ Jehoova ka o ko te bammo ka te toɔ̃ kaara te menne zieŋ soŋ, a kyɛ naŋ kyɛnɛ moɔlɔ a duorisoŋ a kyɛ ta zoro dabeɛ̃. Jehoova da kyɛlle woŋee te puoro. Gbɛɛ yaga, ka teneeŋ wa nyɛ neɛ naŋ boɔrɔ ka o zanne a Baabole, te da maŋ innee te dabeɛ̃ na yɛlɛ.

Te da lɛ nɔŋɛɛŋ ka te maŋ moɔlɔ a duorisoŋ korɔ noba naŋ yi teŋ-yobo a wa kpeɛrɛ Uganda paaloŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, te neŋ Murat ane Dilbar Ibatullin naŋ e kultaa deme naŋ yi Tatarstan (Central Russia) paaloŋ da zannɛɛ a Baabole. Murat da eɛ dɔkta. A kultaa deme ŋa wa deɛ suobu, a naŋ kyɛnɛ puoro Jehoova yelmennoŋ poɔŋ a wa ta zenɛ. A puoriŋ, N da pɔgɛɛ Tatjana Vileyska naŋ yi Ukraine paaloŋ. A pɔge ŋa da tuoree yelkpeɛne yaga ka lɛ vɛŋ ka o eŋɛ zaa kyoɔre oŋ boɔrɔ ka o ko o meŋɛ. Tatjana suobu deebo puoriŋ, o da leɛ gaaɛ Ukraine paaloŋ, a puoriŋ oŋ te sonnɔ a kɔkɔ-leɛroo toma baŋ leɛrɛ te gama na eŋnɛ a Ukraine kɔkɔre poɔŋ.a

TE DA LEƐ GAAƐ PAALOŊ YUO A TE TOŊ A MISINAARE TOMA

Yuoni 1991, N neŋ Heinz da naŋ derɛɛ te pɛnnoo Austria paaloŋ, beŋ la ka a Austria Bɛɛtil da sɛge ko te ka te gaa Bulgaria paaloŋ. Ba da de la ba nu dɔgle te puoruu toma na zuŋ paalonne mine naŋ be Europe Sapare seŋ yuomo yaga, ka Bulgaria meŋ da poɔ. Kyɛ yɛlɛ da leɛrɛɛŋ, ba da terɛɛ sori ka Jehoova Sieree Deme moɔlɔ a duorisoŋ a paalonne ŋa pooreŋ. Aŋa lɛ maŋ daŋ yel na, N neŋ Heinz da maŋ deɛ te gama na mine a sɔgle gaaneŋ a teŋɛ ŋa saŋa na baŋ da de ba nu dɔgle te puoruu toma na zuŋ. Kyɛ pampana ŋa yɛŋ, ba da toŋ teŋ ka te gaa be te toŋ a naaŋ moɔloo toma.

Ba da yelka te ta leɛ gaa Uganda paaloŋ. Azuŋ, te da ba leɛ gaa be te de te bontaree, bee a te nyɛ te yɔɔmine naŋ bebe na. Kyɛ, te da gaaɛ Bɛɛtil naŋ be Germany paaloŋ a te de lɔɔre a mɔŋ gaa Bulgaria paaloŋ daadaalɛ. Ba da toŋ teŋ ka te gaa lantaapuor-bile kaŋa naŋ be Sofia a taa naaŋ moɔleba naŋ ta ŋa 20.

Te da tuoree yelkpeɛne yaga Bulgaria paaloŋ. A dɛndɛŋ soba, te da ba wono a kɔkɔre. Ayi soba, gama ayi yoŋ la da be Bulgaria kɔkɔre poɔŋ, ana la, The Truth That Leads to Eternal Life ane My Book of Bible Stories. Ata soba, a da eɛ kpeɛŋaa ko te ka te neŋ noba piili Baabole zannoo. Aneazaa ka te da tuoree a yelkpeɛne ŋa zaa, kyɛ te neŋ te yɔɔmine na da de la eŋnyagroŋ moɔlɔ a duorisoŋ. Kyɛ a Orthodox Church noba da ba nɔŋ ka te moɔlɔ a duorisoŋ korɔ noba, azuŋ ba da iri zɔɔrɔ neŋ teŋ.

Yuoni 1994 poɔŋ, a gɔmenante da de la ba nu dɔgle te puoruu toma na zuŋ. Azuŋ, noba da ba lɛ taa teɛroŋ soŋ a kyaare te. Ba da nyɔgɛɛ te yɔɔmine na mine. A yi duorisaama gama poɔŋ ane television zuŋ, ba da ŋmaɛ zirii naŋ ba soma fẽẽ zaa a kyaare te. Ba da yeleeŋ ka, Jehoova Sieree Deme maŋ boɔrɔŋ ka ba ko ba biiri bonso, ba ba maŋ sage ka ba ko ba biiri zĩĩ, a kyɛ maŋ yele korɔ ba taaba ka ba ko ba menne. Azuŋ a da eɛ kpeɛŋaa ko te ka te moɔlɔ a duorisoŋ. Gbɛɛ yaga, ka teneeŋ wa moɔlɔ a duorisoŋ, noba mine da maŋ gɔŋ eŋ teŋ, a boɔle polisiri eŋ te, kyɛbee a de boma za neŋ te. A da eɛ kpeɛŋaa ka te de te gama na mine waneŋ a paaloŋ, a da eɛ kpeɛŋaa ka te ha ziiri e te lammore na. Polisiri mine da wa sããŋɛɛ lammokpɛŋ kaŋa teŋ da erɛ. N neŋ Heinz daŋ ba tuore a yɛlɛ ŋa taa zaa. A noba ŋa neŋ a Uganda noba naŋ da nɔŋ a Baabole yel-eree ba yitaa. Boŋ da soŋ te teŋ naŋ kyɛnɛ taa popeɛloŋ?

Te da maŋ laŋna neŋ la te yɔɔmine. Lɛŋ da soŋ te teŋ naŋ kyɛnɛ taa popeɛloŋ. Ba nɔŋ la a yelmeŋɛ, a kyɛ taa nimipa neŋ yelzaa teŋ toɔ̃ erɛ sonnɔ ba na. Te zaa da maŋ sonnɛɛ taa. N neŋ Heinz wa nyɛɛŋ ka, te na baŋ taaɛ popeɛloŋ neŋ toma zaa baŋ na ko te poɔŋ, ka teneeŋ maŋ teɛrɛ lɛ teŋ na baŋ e soŋ noba yɛlɛ, a gaŋ teŋ na teɛrɛ te yelkpeɛne yɛlɛ.

Yuomo mine puoriŋ, a da wa eɛ mɔlɔ ko te ka te moɔlɔ a duorisoŋ. Yuoni 1998 poɔŋ, a gɔmenante da ko teŋ sori teŋ tonɔ te puoruu toma na. Azuŋ ba da leɛrɛɛ te gama na yaga zie eŋ a Bulgaria kɔkɔre poɔŋ. Yuoni 2004 poɔŋ, ba da mɛ la Bɛɛtil paala a baare Bulgaria paaloŋ, a de o eŋ Jehoova nuuriŋ. Zenɛ ŋa, lantaapuoree naŋ ta 57 la be Bulgaria paaloŋ, ka naaŋ moɔleba naŋ ta 2,953 bebe. Yuoni 2024 poɔŋ, noba naŋ wa a Yezu Kũũ Leɛteɛroo lammo na noɔre taɛ 6,475. Wagre kaŋa naŋ pare, te da taaɛ te yɔɔpɔgeba banuu yoŋ naŋ be Sofia teŋkpɛŋ naŋ, kyɛ pampana ŋa yɛŋ te taaɛ lantaapuoree naŋ ta awae a bebeŋ. Te sereŋ da nyɛɛ a daŋyelbo ŋa naŋ nyɛ eebo, be yeleeŋ ka, ‘yɛ poɔ bonbile na leɛ la turi.’—Aiz. 60:22.

LƐ TEŊ DA E A TOƆ̃ ARE TE YELKPEƐNE MINE NOƆREŊ

N bibiiloŋ saŋa zaa N laafeeloŋ yɛlɛ da ba paale. Gbɛɛ yaga, dɔktare da maŋ nyɛɛ baaloŋ kaŋa ba naŋ boɔlɔ ka tumor N eŋɛŋ. A da wa taɛ saŋa kaŋa gba, ka a baaloŋ ŋa be N zu poɔŋ. Ba da ko maŋ baaloŋ saŋ naŋ e kpeɛŋaa naŋ na baŋ soŋ ka a baaloŋ seɛ. N da lɛ gaaɛ India baŋ te wɛre ma, ba da de la aware 12 a moɔrɔ ka ba iri a tumor yaga yi N zuŋ. Saŋa na baŋ da wa wɛre ma baare na, te da te kpeɛrɛɛ a India Bɛɛtiliŋ. Saŋa na a baaloŋ naŋ wa seɛ na, te da leɛ gaaɛ Bulgaria a te tɔnne te toma na.

Heinz da taaɛ Huntington baaloŋ. A baaloŋ be la o booree poɔŋ. O da koŋ baŋ kyɛŋ, a yeli yɛlɛ velaa, bee a e yelzaa. Azuŋ wagre naŋ gɛrɛ poɔŋ na, maaŋ la da maŋ erɛ yelzaa a koroo. Saŋa kaŋa, N zaaŋ da maŋ bale, azuŋ N da maŋ teɛreŋ ka N koŋ baŋ lɛ somoo. Kyɛ te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ e baapaalaa baŋ boɔloo Bobi da maŋ vɛŋeŋ ka o neŋ Heinz laŋ gaa a naaŋ moɔloo. Aneazaa ka Heinz da koŋ baŋ yeli yɛlɛ soŋ bee a kyɛŋ soŋ, kyɛ Bobi da ba zoro vi ka o ne Heinz laŋ gaa a naaŋ moɔloo. Wagre zaa Bobi da maŋ be la te zieŋ a sonnɔ ma saŋa na maŋ wa bale a koŋ baŋ lɛ soŋ Heinz na. Aneazaa ka N neŋ Heinz deɛ gbɛre ka te koŋ dɔge biiri a donfaa ŋaŋ, kyɛ Jehoova ko teŋ Bobi aŋa te bie!—Mak. 10:​29, 30.

Heinz da lɛ taaɛ cancer baaloŋ. A posaanaa la ka, yuoni 2015 poɔŋ, N sere nɔŋnaa da kpieŋ. N serɛ vɔlaa kpɛ maŋ yaga zaa. Onaŋ da maŋ sonnɔ ma maŋ ba lɛ zoro dabeɛ̃ yaga. A da eɛ kpeɛŋaa ko ma ka N sagedi ka o kpieŋ. N maŋ teɛrɛɛ o yɛlɛ yaga zaa, azuŋ a waa ŋa oŋ voorɔ N teɛroŋ poɔŋ! (Luk. 20:38) Gbɛɛ yaga, N maŋ teɛrɛɛ lɛ oŋ maŋ yi nimimaaroŋ poɔŋ a yele yɛlɛ korɔ ma, ane kawan-sonne na oŋ da korɔ ma na. N niŋe paɛŋ neŋ lɛ na N neŋ o naŋ de yuomo yaga laŋ puore Jehoova na.

N PUOREE JEHOOVA BAREKA NEŊ O SOMMO

Jehoova soŋ maŋ maŋ toɔ̃ are N yelkpeɛne zaa noɔreŋ. Aneazaa ka N da zoree vi, kyɛ N leɛ la misinaare naŋ nɔnɔ noba. (2 Tim. 1:7) N puoree Jehoova bareka. Pampana ŋa, maaŋ neŋ N yɔɔpɔge zaa laŋ tonɛɛ a wagre zaa puoruu toma. O sonnɛɛ o serɛ baŋ tonɔ a gbandige zukaara toma Europe tenne ba naŋ yele Serbia kɔkɔre. Jehoova iree N saa puore sɔroo na noɔre!

A Baabole zannoo maŋ ko maŋ sukyirimaaroŋ. Ka maaŋ wa be awonaa poɔŋ, N maŋ puore sɔrɛɛ Jehoova ‘nimizeɛ yaga zaa,’ aŋa lɛ Yezu naŋ da e na. (Luk. 22:44) Jehoova maŋ tu la N yɔɔmine zieŋ a ire N puore sɔroo nɔɛ korɔ ma. Ba maŋ wulo maŋ nimimaaroŋ ane nɔmmo. Gbɛɛ yaga, te maŋ laŋ pɛlɛɛ te niŋe. Ba niŋe maŋ paalɛɛ yɛlɛ na maŋ erɛ korɔ ba na. Lɛ maŋ vɛŋeŋ maŋ taa popeɛloŋ.

Gbɛɛ yaga, N maŋ teɛrɛɛ a kũũni leɛ-iruu yɛlɛ gaa tɔɔre. N maŋ ŋmaaɛ foto N teɛroŋ poɔŋ a nyɛ N booree deme zaa naŋ lantaa paradiisi poɔŋ. Ka N dɔgreba are te yiri nimitɔɔreŋ, a e baapaalba naŋ veɛlɛ aŋa lɛ na baŋ da veɛlɛ ba kultaa bebiri na. Ka N yɔɔpɔge maala bondirii. A nyɛ Heinz naŋ are o wiri lomboriŋ. Ka maaŋ wa teɛrɛ a yɛlɛ ama taa, a maŋ soŋ maŋ maŋ toɔ̃ are N yelkpeɛne noɔreŋ, lɛ soŋ ma maŋ puore Jehoova bareka.

Ka maaŋ wa teɛre yelsonne na zaa Jehoova naŋ e ko ma, ane yelsonne na zaa oŋ na e ko ma nendaare kaŋa na, a maŋ vɛŋeŋ maŋ taa teɛroŋ na Deevid naŋ da taa saŋa na oŋ yeli yɛlɛ naŋ be Yieme 27:​13, 14: ‘N naŋ taaɛ nyaa ka N na nyɛɛ Jehoova soŋ nyɔvore deme paaloŋ. Kyɛnlɛ Jehoova. Taa nyaa, o na eŋɛɛ ho sukyiri kpeɛ̃o. Kyɛnlɛ Jehoova.’