1. Mooseksen kirja

2 Näin tulivat valmiiksi taivaat ja maa ja koko niiden armeija.+ 2 Ja seitsemänteen päivään mennessä Jumala sai tekemänsä työn valmiiksi, ja hän ryhtyi lepäämään* seitsemäntenä päivänä kaikesta työstään, jonka hän oli tehnyt.+ 3 Ja Jumala ryhtyi siunaamaan seitsemättä päivää ja pyhittämään sitä*, koska sinä päivänä Jumala on levännyt* kaikesta työstään, jonka hän sen tehdäkseen* on luonut.+

4 Tämä on taivaiden ja maan historia* niiden luomisaikaan, sinä päivänä jona Jehova* Jumala* teki maan ja taivaan.+

5 Eikä maassa ollut vielä yhtään kedon pensasta eikä vielä ollut versomassa mitään kedon kasvillisuutta, koska Jehova Jumala ei ollut vielä antanut sataa+ maan päälle eikä ollut ihmistä viljelemässä maata. 6 Mutta usva*+ nousi säännöllisesti maasta, ja se kasteli maan koko pinnan.+

7 Sitten Jehova Jumala muodosti ihmisen maan tomusta*+ ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen,*+ ja ihmisestä tuli elävä sielu.*+ 8 Lisäksi Jehova* Jumala istutti puutarhan Eedeniin,*+ itään päin*, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka hän oli muodostanut.+ 9 Siksi Jehova Jumala kasvatti maasta kaikenlaisia puita, haluttavan näköisiä ja hyviä ravinnoksi, ja myös elämän puun+ keskelle puutarhaa sekä hyvän ja pahan tiedon puun.+

10 Ja Eedenistä lähti* virta, joka kasteli puutarhaa, ja sieltä se alkoi jakautua, ja siitä tuli neljä päähaaraa. 11 Ensimmäisen nimi on Pison; se kiertää koko Havilan maan,+ jossa on kultaa. 12 Ja sen maan kulta on hyvää.+ Siellä on myös bdelliumpihkaa+ ja onyksikiveä.+ 13 Ja toisen virran nimi on Gihon; se kiertää koko Kuusin* maan. 14 Ja kolmannen virran nimi on Hiddekel;*+ se kulkee Assyriasta*+ itään. Ja neljäs virta on Eufrat.*+

15 Niin Jehova Jumala otti ihmisen ja asetti hänet Eedenin puutarhaan+ viljelemään sitä ja huolehtimaan siitä.+ 16 Ja Jehova Jumala antoi ihmiselle myös tämän käskyn: ”Jokaisesta puutarhan puusta saat syödä kylliksesi.+ 17 Mutta hyvän ja pahan tiedon puusta, siitä sinä et saa syödä, sillä sinä päivänä, jona syöt siitä, sinä kuolemalla kuolet.”*+

18 Ja Jehova* Jumala sanoi edelleen: ”Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.”*+ 19 Ja Jehova Jumala muodosti* maasta kaikkia kedon villieläimiä ja kaikkia taivaiden lentäviä luomuksia, ja hän alkoi tuoda niitä ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen tämä kullekin antaisi, ja minkä nimen ihminen sille antoikin, kullekin elävälle sielulle,+ se oli sen nimi.+ 20 Niin ihminen antoi nimet kaikille kotieläimille ja taivaiden lentäville luomuksille ja kaikille kedon villieläimille, mutta ihmiselle ei löytynyt* auttajaa hänen täydennyksekseen. 21 Siksi Jehova Jumala vaivutti ihmisen sikeään uneen,+ ja hänen nukkuessaan hän otti yhden hänen kylkiluistaan ja sulki sitten lihan sen kohdalta. 22 Sen jälkeen Jehova* Jumala rakensi Aadamista* ottamastaan kylkiluusta naisen ja toi hänet Aadamin* luo.+

24 Sen vuoksi mies jättää isänsä ja äitinsä+ ja hänen on liityttävä vaimoonsa* ja heidän on tultava yhdeksi lihaksi.+ 25 Ja he olivat molemmat kaiken aikaa alasti,+ Aadam* ja hänen vaimonsa, eivätkä he kuitenkaan tunteneet häpeää.+