2. Mooseksen kirja
13 Ja Jehova puhui edelleen Moosekselle sanoen: 2 ”Pyhitä minulle jokainen miespuolinen esikoinen, jokainen joka avaa kohdun Israelin poikien keskuudessa, sekä ihmisten että kotieläinten joukossa. Se on minun.”+
3 Ja Mooses sanoi edelleen kansalle: ”Muistettakoon* tämä päivä, jona te lähditte Egyptistä,+ orjahuoneesta, sillä Jehova* vei teidät täältä pois kätensä voimalla.+ Mitään hapatettua ei siis saa syödä.+ 4 Tänään te olette menossa pois, abibkuussa.*+ 5 Ja on tapahduttava, että kun Jehova on vienyt sinut kanaanilaisten ja heettiläisten ja amorilaisten ja hivviläisten ja jebusilaisten maahan,+ jonka hän esi-isillesi vannoi antavansa sinulle,+ maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa,+ niin sinun on suoritettava tämä palvontameno* tässä kuussa. 6 Seitsemän päivää sinun on määrä syödä happamattomia leipiä,+ ja seitsemäntenä päivänä on juhla Jehovan kunniaksi.+ 7 Happamattomia leipiä pitää syödä niinä seitsemänä päivänä,+ eikä sinulla saa olla nähtävillä mitään hapatettua,+ eikä luonasi saa olla nähtävillä mitään hapantaikinaa missään rajojesi sisäpuolella.+ 8 Ja sinun on kerrottava sinä päivänä pojallesi sanoen: ’Se johtuu siitä, mitä Jehova on minulle tehnyt, kun tulin pois Egyptistä.’+ 9 Ja sen täytyy olla sinulle tunnusmerkkinä kädessäsi ja muistona silmiesi välissä,*+ jotta Jehovan laki osoittautuisi olevan sinun suussasi,+ sillä Jehova toi sinut pois Egyptistä voimakkaalla kädellä.+ 10 Ja sinun on noudatettava tätä säädöstä määräaikanaan vuodesta vuoteen.*+
11 Ja on tapahduttava, että kun Jehova vie sinut kanaanilaisten maahan,+ niin kuin hän on sinulle ja esi-isillesi vannonut,+ ja kun hän todella antaa sen sinulle, 12 niin sinun on omistettava Jehovalle* jokainen, joka avaa kohdun,+ ja jokainen esikoinen, kotieläimen jälkeläinen,+ joka tulee olemaan sinun. Urospuoliset kuuluvat Jehovalle.+ 13 Ja jokainen aasin esikoinen sinun pitää lunastaa lampaalla, ja ellet sitä lunasta, niin sinun on taitettava siltä niska.+ Ja sinun pitää lunastaa jokainen ihmisen esikoinen poikiesi joukosta.+
14 Ja on tapahduttava, että jos poikasi tiedustelee sinulta myöhemmin+ sanoen: ’Mitä tämä tarkoittaa?’, niin sinun on sanottava hänelle: ’Jehova toi meidät pois Egyptistä, orjahuoneesta, kätensä voimalla.+ 15 Ja tapahtui, että farao osoitti uppiniskaisuutta eikä lähettänyt meitä pois,+ ja niin Jehova* surmasi kaikki esikoiset Egyptin maassa,+ ihmisen esikoisesta kotieläimen esikoiseen asti.+ Siksi minä uhraan Jehovalle kaikki urospuoliset, jotka avaavat kohdun,+ ja jokaisen esikoisen pojistani minä lunastan.’+ 16 Ja sen on oltava tunnusmerkkinä kädessäsi ja otsanauhana silmiesi välissä,*+ koska Jehova toi meidät pois Egyptistä kätensä voimalla.”+
17 Ja tapahtui faraon lähettäessä kansan pois, että Jumala ei johdattanut sitä filistealaisten maan kautta kulkevaa tietä vain siksi että se oli lähellä, sillä Jumala sanoi: ”Ehkä kansa tuntee mielipahaa nähdessään sotaa ja palaakin Egyptiin.”+ 18 Sen tähden Jumala pani kansan kiertämään Punaisenmeren erämaan tien kautta.*+ Mutta Israelin pojat lähtivät Egyptin maasta taistelumuodostelmassa.*+ 19 Ja Mooses otti mukaansa Joosefin luut, sillä tämä oli vannottamalla vannottanut Israelin poikia sanoen: ”Jumala kääntää totisesti huomionsa teihin,+ ja teidän on vietävä minun luuni täältä mukananne.”+ 20 Niin he lähtivät liikkeelle Sukkotista ja leiriytyivät Etamiin, erämaan laitaan.+
21 Ja Jehova kulki heidän edellään päivällä pilvipatsaassa johdattaakseen heitä tietä myöten+ ja yöllä tulipatsaassa antaakseen heille valoa, niin että he voivat kulkea päivällä ja yöllä.+ 22 Pilvipatsas ei siirtynyt pois kansan edestä päivällä eikä tulipatsas yöllä.+