1. Samuelin kirja
16 Lopulta Jehova sanoi Samuelille: ”Kuinka kauan sinä suret Saulia,+ vaikka minä olen hylännyt hänet olemasta Israelin kuninkaana?+ Täytä sarvesi öljyllä+ ja mene. Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain+ luo, sillä olen katsonut hänen poikiensa joukosta itselleni kuninkaan.”+ 2 Mutta Samuel sanoi: ”Kuinka voin mennä? Heti kun Saul on kuullut siitä, hän varmasti tappaa minut.”+ Ja Jehova sanoi vielä: ”Sinun tulee ottaa mukaasi* karjalaumasta hieho, ja sinun on sanottava: ’Olen tullut uhraamaan Jehovalle.’+ 3 Ja sinun on kutsuttava Iisai teurasuhrille, ja minä puolestani ilmoitan sinulle, mitä sinun tulee tehdä,+ ja sinun on voideltava+ minulle se, jonka sinulle osoitan.”
4 Ja Samuel ryhtyi tekemään niin kuin Jehova oli puhunut. Kun hän tuli Betlehemiin,+ kaupungin vanhimmat alkoivat vapista+ hänet tavatessaan, ja he sanoivat: ”Merkitseekö tulosi rauhaa?”+ 5 Tähän hän sanoi: ”Rauhaa. Olen tullut uhraamaan Jehovalle. Pyhittäytykää,+ ja teidän on tultava kanssani teurasuhrille.” Sitten hän pyhitti Iisain ja hänen poikansa, minkä jälkeen hän kutsui heidät teurasuhrille. 6 Ja tapahtui, että kun he tulivat sisään ja hän huomasi Eliabin,+ hän heti sanoi: ”Varmaankin on Jehovan edessä hänen voideltunsa*.” 7 Mutta Jehova sanoi Samuelille: ”Älä katso hänen ulkonäköään äläkä hänen vartensa pituutta,+ sillä olen hylännyt hänet. Sillä ei Jumala näe* niin kuin ihminen näkee:+ ihminenhän näkee sen, mikä näkyy silmille,*+ mutta Jehova näkee, millainen sydän+ on*.” 8 Sitten Iisai kutsui Abinadabin+ ja antoi hänen kulkea Samuelin editse, mutta tämä sanoi: ”Tätäkään Jehova ei ole valinnut.” 9 Seuraavaksi Iisai antoi Samman+ kulkea ohi, mutta hän sanoi: ”Tätäkään Jehova ei ole valinnut.” 10 Niin Iisai antoi seitsemän poikansa kulkea Samuelin editse, mutta Samuel sanoi Iisaille: ”Jehova ei ole valinnut näitä.”
11 Lopulta Samuel sanoi Iisaille: ”Tässäkö ovat kaikki pojat?” Tähän hän sanoi: ”Nuorin on vielä jäljellä,+ ja katso, hän on laiduntamassa lampaita.”+ Silloin Samuel sanoi Iisaille: ”Lähetä toki noutamaan hänet, sillä emme istuudu aterialle, ennen kuin hän tulee tänne.” 12 Niinpä hän lähetti viestin ja pani hänet tulemaan. Ja hän oli punertava,+ kaunissilmäinen ja komeannäköinen nuorukainen*. Sitten Jehova sanoi: ”Nouse, voitele hänet, sillä tämä se on!”+ 13 Niinpä Samuel otti öljysarven+ ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Jehovan henki alkoi vaikuttaa Daavidissa siitä päivästä lähtien.+ Myöhemmin Samuel nousi ja lähti Ramaan.+
14 Ja Jehovan henki poistui+ Saulista, ja huono henki+ Jehovalta piti häntä kauhun vallassa. 15 Ja Saulin palvelijat sanoivat hänelle: ”Katsohan, Jumalan* huono henki pitää sinua kauhun vallassa. 16 Käskeköön vain herramme palvelijoitasi, jotka ovat edessäsi, että he etsisivät miehen, joka on taitava+ soittamaan harppua.+ Ja on tapahduttava, että kun Jumalan huono henki tulee sinuun, hänen on soitettava kädellään, ja sinun tulee varmasti hyvä olla.” 17 Niin Saul sanoi palvelijoilleen: ”Katsoisitteko minulle miehen, joka osaa soittaa hyvin, ja teidän on tuotava hänet luokseni.”+
18 Ja yksi palvelijoista vastasi ja sanoi: ”Katso! Minä olen nähnyt betlehemiläisen Iisain pojan, joka on taitava soittamaan,+ ja hän on urhoollinen, väkevä mies+ ja sotilas+ sekä älykäs puhuja+ ja komeavartaloinen mies,+ ja Jehova on hänen kanssaan.”+ 19 Silloin Saul lähetti sanansaattajia Iisain luo ja käski sanoa: ”Lähetä luokseni poikasi Daavid, joka on katraan parissa.”+ 20 Niin Iisai otti aasin, leipää ja nahkaleilillisen+ viiniä ja vuohenvohlan ja lähetti ne poikansa Daavidin mukana Saulille.+ 21 Näin Daavid tuli Saulin luo ja palveli häntä,*+ ja hän rakasti häntä lopulta hyvin paljon, ja hän tuli hänen aseenkantajakseen.+ 22 Niinpä Saul lähetti sanomaan Iisaille: ”Annathan Daavidin edelleenkin palvella minua, sillä hän on saanut suosion silmissäni.” 23 Ja tapahtui, että kun Jumalan henki tuli Sauliin, Daavid otti harpun ja soitti kädellään, ja Saul sai huojennuksen ja hänen tuli hyvä olla, ja huono henki poistui hänestä.+