4. Mooseksen kirja

35 Ja Jehova puhui edelleen Moosekselle Moabin aavikkotasangoilla Jordanin varrella+ Jerikon kohdalla sanoen: 2 ”Käske Israelin poikia, että heidän on annettava omistamastaan perinnöstä leeviläisille kaupunkeja+ asuttaviksi, ja heidän tulee antaa leeviläisille kaupunkien laidunmaata kaikkialta niiden ympäriltä.+ 3 Ja kaupunkien on oltava heidän asuttavinaan, kun taas heidän laidunmaansa tulevat olemaan heidän kotieläimiään ja omaisuuttaan sekä kaikkia heidän villieläimiään varten. 4 Ja kaupunkien laidunmaat, jotka teidän tulee antaa leeviläisille, ulottuvat kaupungin muurista ulospäin tuhat* kyynärää joka taholle. 5 Ja kaupungin ulkopuolella teidän on mitattava itäpuolella kaksituhatta kyynärää ja eteläpuolella kaksituhatta kyynärää ja länsipuolella kaksituhatta kyynärää ja pohjoispuolella kaksituhatta kyynärää, jolloin kaupunki jää keskelle. Tämä on heillä kaupunkien laidunmaana.

6 Nämä ovat ne kaupungit, jotka teidän tulee antaa leeviläisille: kuusi turvakaupunkia,+ jotka teidän tulee antaa, jotta tappaja* pakenisi niihin,+ ja niiden lisäksi teidän tulee antaa heille neljäkymmentäkaksi muuta kaupunkia. 7 Kaikkiaan kaupunkeja, jotka teidän tulee antaa leeviläisille, niitä sekä niiden laidunmaita,+ on neljäkymmentäkahdeksan kaupunkia. 8 Kaupungit, jotka annatte, tulevat Israelin poikien omaisuudesta.+ Niiltä joilla on monta, teidän tulee ottaa monta, ja niiltä joilla on vähän, teidän tulee ottaa vähän.+ Kunkin tulee antaa leeviläisille kaupunkejaan haltuun ottamansa perinnön mukaisessa suhteessa.”

9 Ja Jehova puhui vielä Moosekselle sanoen: 10 ”Puhu Israelin pojille, ja sinun on sanottava heille: ’Te olette menossa Jordanin yli Kanaanin maahan.+ 11 Ja teidän on valittava itsellenne sopivia kaupunkeja. Ne ovat teillä turvakaupunkeina, ja niihin on paettava tappajan, joka tahattomasti lyö sielun kuoliaaksi.+ 12 Ja näiden kaupunkien täytyy olla teillä turvapaikkoina verenkostajan* varalta,+ jottei tappaja kuolisi ennen kuin hän on kansankokouksen edessä tuomittavana.+ 13 Ja ne kaupungit, jotka annatte, ne kuusi turvakaupunkia, tulevat olemaan teidän käytettävissänne. 14 Kolme kaupunkia teidän tulee antaa Jordanin tältä puolelta,+ ja kolme kaupunkia teidän tulee antaa Kanaanin maasta.+ Ne ovat turvakaupunkeina. 15 Nämä kuusi kaupunkia ovat turvapaikkana Israelin pojille ja muukalaisasukkaalle+ sekä heidän keskuudessaan olevalle siirtolaiselle, jotta niihin pakenisi jokainen, joka tahattomasti lyö sielun kuoliaaksi.+

16 Jos nyt hän on rautaisella välineellä lyönyt toista niin, että tämä kuolee, hän on murhaaja.+ Murhaaja tulee ehdottomasti surmata.+ 17 Ja jos hän pienellä kivellä*, josta voisi kuolla, on lyönyt toista niin, että tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata. 18 Ja jos* hän on pienellä puisella välineellä, josta voisi kuolla, lyönyt toista niin, että tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata.

19 Verenkostaja+ on se, jonka tulee surmata murhaaja. Kun hän tapaa hänet, hänen tulee itse surmata hänet. 20 Ja jos joku on vihassa sysännyt toista+ tai on heittänyt häntä jollakin ollessaan väijyksissä,*+ jotta hän kuolisi, 21 tai on vihamielisyydessä lyönyt häntä kädellään, jotta hän kuolisi, lyöjä tulee ehdottomasti surmata. Hän on murhaaja. Verenkostajan tulee surmata murhaaja tavatessaan hänet.+

22 Mutta jos hän äkkiarvaamatta, ilman vihamielisyyttä on sysännyt häntä tai on heittänyt häntä jollakin esineellä olematta väijyksissä*+ 23 tai häntä näkemättä jollakin kivellä, josta hän voisi kuolla, tai jos hän aiheuttaa sen putoamisen hänen päälleen, niin että hän kuolee, olematta vihollisuussuhteessa hänen kanssaan ja tarkoittamatta hänen vahingoittamistaan, 24 niin kansankokouksen on tuomittava lyöjän ja verenkostajan välillä näiden tuomioperusteiden mukaan.+ 25 Ja kansankokouksen+ on vapautettava tappaja verenkostajan kädestä, ja kansankokouksen on palautettava hänet hänen turvakaupunkiinsa, johon hän oli paennut, ja hänen on asuttava siinä pyhällä öljyllä voidellun ylimmäisen papin+ kuolemaan asti.

26 Mutta jos tappaja menemällä menee sen turvakaupunkinsa rajan ulkopuolelle, johon hän pakenee, 27 ja verenkostaja+ tapaa hänet hänen turvakaupunkinsa rajan ulkopuolelta ja verenkostaja surmaa tappajan, hän ei joudu verivelkaan. 28 Sillä tappajan pitää asua turvakaupungissaan ylimmäisen papin kuolemaan asti,+ ja ylimmäisen papin kuoleman jälkeen hän saa palata omistamalleen maalle. 29 Ja näiden on oltava teille oikeussäädöksenä sukupolvesta toiseen kaikissa asuinpaikoissanne.

30 Jokainen, joka lyö sielun kuoliaaksi, tulee surmata murhaajana+ todistajien lausunnon perusteella,+ eikä yksi todistaja saa todistaa sielua vastaan hänen kuolemakseen. 31 Ettekä saa ottaa lunnaita kuoleman ansaitsevan murhaajan sielusta,+ sillä hänet tulee ehdottomasti surmata.+ 32 Ettekä saa ottaa lunnaita siitä, joka on paennut turvakaupunkiinsa, siinä tarkoituksessa että hän palaisi asumaan maassa ennen ylimmäisen papin* kuolemaa.

33 Ettekä saa saastuttaa sitä maata, jossa olette*, sillä veri saastuttaa maan,+ eikä maalle voi olla sovitusta verestä, joka siihen on vuodatettu, paitsi sen vuodattajan verellä.+ 34 Etkä saa saastuttaa maata, jossa asutte, jonka keskellä minä asun, sillä minä, Jehova, asun Israelin poikien keskellä.’”+