Saarnaaja
1 Kokoojan*+ sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.+ 2 ”Turhuuksien turhuutta”,*+ on kokooja sanonut, ”turhuuksien turhuutta! Kaikki on turhuutta!”+ 3 Mitä hyötyä on ihmiselle* kaikesta kovasta työstään, jonka parissa hän tekee kovasti työtä+ auringon alla?*+ 4 Sukupolvi menee+ ja sukupolvi tulee,+ mutta maa pysyy aina ajan hämärään asti.+ 5 Ja aurinko on leimahtanut loistamaan, ja aurinko on laskenut,+ ja se kiirehtii* sijalleen, josta se taas leimahtaa loistamaan.+
6 Tuuli* menee etelään ja kiertää ympäri pohjoiseen.+ Se* kiertää kiertämistään,+ ja takaisin kierroilleen+ tuuli* palaa.
7 Kaikki talvipurot+ lähtevät virtaamaan mereen,+ silti ei meri ole täynnä.+ Siihen paikkaan, josta talvipurot lähtevät, sinne ne palaavat lähteäkseen jälleen.+ 8 Kaikki asiat ovat väsyttäviä;+ ei yksikään pysty puhumaan siitä*. Silmä ei saa kyllikseen näkemisestä,+ eikä korva täyty kuulemisesta.+ 9 Mitä on tapahtunut, sitä tulee tapahtumaan,+ ja mitä on tehty, sitä tullaan tekemään, joten ei ole mitään uutta auringon alla.*+ 10 Onko mitään, mistä voidaan sanoa: ”Katso tätä, se on uutta”? Se on jo ollut olemassa ajan hämärästä;+ mitä on tullut olemaan, se on meitä edeltäneeltä ajalta.+ 11 Ei ole muistoa entisaikojen ihmisistä eikä tule olemaan niistäkään, jotka tulevat myöhemmin.+ Osoittautuu, ettei näistäkään ole muistoa niiden joukossa, jotka tulevat vielä myöhemmin.+
12 Minä, kokooja*, olin tullut Israelin kuninkaaksi Jerusalemissa.+ 13 Ja minä kohdistin sydämeni etsimään ja tutkimaan viisautta,+ joka liittyy kaikkeen siihen, mitä on tehty taivaiden alla – siihen onnettomaan aherrukseen, jonka Jumala on antanut ihmisten* pojille heidän siinä ahertaakseen.+ 14 Minä näin kaikki työt, jotka oli tehty auringon alla,+ ja katso, kaikki oli turhuutta ja tuulen* tavoittelua.+
15 Käyräksi tehtyä ei voida suoristaa,+ eikä puuttuvaa voida mitenkään laskea mukaan. 16 Minä puhuin sydämeni kanssa+ sanoen: ”Katso! Minä olen suuresti lisännyt viisauttani, enemmän kuin kukaan, joka on ollut Jerusalemissa ennen minua,+ ja minun sydämeni on nähnyt paljon viisautta ja tietoa.”+ 17 Ja minä ryhdyin kohdistamaan sydäntäni viisauden tuntemiseen ja mielettömyyden tuntemiseen,+ ja olen tullut tuntemaan tyhmyyden,+ että sekin on tuulen* tavoittelua.+ 18 Sillä viisauden runsaudessa on mielipahan runsautta,+ niin että joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.+