Valituslaulut
א [’Aʹlef]
2 Oi kuinka Jehova* suuttumuksessaan peittääkään pilviin Siionin tyttären!+
Hän on heittänyt Israelin kauneuden+ taivaasta maan päälle.+
Eikä hän ole muistanut jalkojensa alustaa+ suuttumuksensa päivänä.
ב [Bēt]
2 Jehova* on nielaissut, hän ei ole osoittanut sääliä millekään Jaakobin olinpaikoille.+
Vimmassaan hän on repinyt maahan Juudan tyttären linnoitetut paikat.+
Hän on saattanut maan tasalle,+ hän on häpäissyt valtakunnan+ ja sen ruhtinaat.*+
ג [Giʹmel]
3 Suuttumuksesta hehkuen hän on katkaissut Israelin jokaisen sarven.+
Hän on kääntänyt oikean kätensä takaisin vihollisen edestä,+
ja Jaakobissa hän palaa kuin liekehtivä tuli, joka on kuluttanut yltympäri.+
ד [Daʹlet]
4 Hän on jännittänyt jousensa kuin vihollinen.+ Hänen oikea kätensä+ on ottanut asentonsa
kuin vastustaja,+ ja hän on surmannut kaikkia silmien haluamia.+
Siionin tyttären telttaan+ hän on vuodattanut vihastuksensa niin kuin tulen.+
ה [He’]
5 Jehovasta* on tullut vihollisen kaltainen.+ Hän on nielaissut Israelin.+
Hän on nielaissut kaikki hänen asuintorninsa;+ hän on hävittänyt linnoitetut paikkansa.+
Ja Juudan tyttärelle hän antaa runsaasti surua ja valitusta.+
ו [Waw]
6 Ja hän kohtelee majaansa+ väkivaltaisesti niin kuin puutarhassa olevaa.+ Hän on hävittänyt juhlansa.
Jehova on saattanut juhlan ja sapatin unohtumaan Siionissa,+
eikä hän vihaisessa tuomiojulistuksessaan osoita kunnioitusta kuningasta eikä pappia kohtaan.+
ז [Zaʹjin]
7 Jehova* on hylännyt alttarinsa.+ Hän on ylenkatsonut pyhäkkönsä.+
Vihollisen käsiin hän on luovuttanut hänen asuintorniensa muurit.+
Jehovan huoneessa he ovat antaneet äänensä kuulua niin kuin juhlapäivänä.+
ח [Ḥēt]
8 Jehova on aikonut hävittää Siionin tyttären muurin.+
Hän on jännittänyt mittanuoran.+ Hän ei ole pysäyttänyt kättään nielaisemasta.*+
Ja hän panee vallin ja muurin suremaan.+ Yhdessä ne ovat murenneet.
ט [Tēt]
9 Siionin portit+ ovat vajonneet aina maahan saakka. Hän on tuhonnut ja murskannut hänen salpansa kappaleiksi.
Hänen kuninkaansa ja ruhtinaansa ovat kansakuntien keskuudessa.+ Lakia ei ole.+
Hänen omat profeettansakaan eivät ole saaneet näkyä Jehovalta.+
י [Jōd]
10 Siionin tyttären vanhimmat istuvat maassa ja pysyvät vaiti.+
He ovat panneet tomua päänsä päälle.+ He ovat vyöttäytyneet säkkikankaaseen.+
Jerusalemin neitsyet ovat painaneet päänsä alas maahan asti.+
כ [Kaf]
11 Silmäni ovat riutuneet pelkistä kyynelistä.+ Sisukseni ovat käymistilassa.+
Maahan on maksani vuotanut+ kansani tyttären romahduksen takia,+
koska lapsi ja imeväinen ovat nääntyneet kaupungin toreilla.+
ל [Laʹmed]
12 He sanoivat äideilleen: ”Missä on viljaa ja viiniä?”,+
sillä he nääntyvät niin kuin kaupungin toreilla surmattu,
sillä heidän sielunsa vuodatetaan heidän äitiensä povelle.
מ [Mem]
13 Minkä todistajana minä käytän sinua? Mihin vertaan sinua, oi Jerusalemin tytär?+
Minkä teen vertaiseksesi voidakseni lohduttaa sinua, oi Siionin neitsyttytär?+
Sillä murtumisesi+ on suuri kuin meri. Kuka voi parantaa sinut?+
נ [Nun]
14 Omat profeettasi ovat nähneet sinulle arvottomia ja epätyydyttäviä asioita+
eivätkä ole paljastaneet erhettäsi torjuakseen vankeutesi,+
vaan he näkivät jatkuvasti sinulle arvottomia ja eksyttäviä julistuksia.+
ס [Saʹmekh]
15 Sinulle ovat kaikki tiellä kulkijat lyöneet käsiään yhteen.+
He ovat viheltäneet+ ja ravistaneet päätään+ Jerusalemin tyttärelle:
”Onko tämä se kaupunki, josta oli tapana sanoa: ’Se on kauneuden täydellisyys, koko maan riemun aihe’?”+
פ [Pe’]*
16 Sinulle kaikki vihollisesi ovat avanneet suunsa.+
He ovat viheltäneet ja kiristelleet hampaitaan.+ He ovat sanoneet: ”Me nielaisemme hänet.*+
Tämä on todella se päivä, jota olemme toivoneet.+ Me olemme löytäneet! Me olemme nähneet!”+
ע [‛Aʹjin]*
17 Jehova on tehnyt sen, mitä hänellä oli mielessään.+ Hän on toteuttanut sanansa,+
sen mitä hän oli käskenyt muinaisista päivistä asti.+ Hän on repinyt maahan eikä ole osoittanut sääliä.+
Ja hän antaa vihollisen iloita sinusta.+ Hän on tehnyt vastustajiesi sarven korkeaksi.+
צ [Tsa·dēʹ]
18 Heidän sydämensä on huutanut Jehovan* puoleen,+ oi Siionin tyttären muuri.+
Anna kyynelten valua purona päivät ja yöt.+
Älä suo itsellesi turtumusta. Älköön silmäteräsi* pysykö hiljaa.
ק [Qōf]
19 Nouse! Huuda valittaen yöllä aamuvartioiden alkaessa.+
Vuodata sydämesi+ niin kuin vesi Jehovan* kasvojen eteen.+
Kohota kätesi+ hänen puoleensa lastesi sielun takia,
jotka nääntyvät nälkään kaikkien katujen päässä.+
ר [Rēš]
20 Näe, oi Jehova, ja katso+ sitä, jota olet kohdellut ankarasti tällä tavoin.
Pitäisikö naisten yhä syödä omaa hedelmäänsä, täysin kehittyneinä syntyneitä lapsia,+
tai pitäisikö pappi ja profeetta tappaa Jehovan* pyhäkössä?+
ש [Šin]
21 Poika ja vanha mies+ ovat maanneet katujen kamaralla.+
Jopa neitsyeni ja nuoret mieheni ovat kaatuneet miekkaan.+
Olet surmannut suuttumuksesi päivänä.+ Olet teurastanut+ säälimättä.+
ת [Taw]