Luukas

23 Niin he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen luo.+ 2 Sitten he rupesivat syyttämään häntä+ sanoen: ”Tämän miehen olemme todenneet villitsevän+ kansakuntaamme ja kieltävän maksamasta veroja+ keisarille* ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi.”+ 3 Pilatus teki hänelle nyt kysymyksen: ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?” Vastaukseksi hänelle hän sanoi: ”Sinä itse sanot sen.”+ 4 Sitten Pilatus sanoi ylipapeille ja ihmisjoukoille: ”En löydä tästä miehestä mitään rikosta.”+ 5 Mutta he alkoivat olla itsepintaisia ja sanoivat: ”Hän kiihottaa kansaa opettamalla kautta koko Juudean, jopa Galileasta alkaen tänne asti.” 6 Sen kuultuaan Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen, 7 ja saatuaan tietää, että hän oli Herodeksen* hallintoalueelta,+ hän lähetti hänet Herodeksen luo, joka hänkin oli Jerusalemissa niinä päivinä.

8 Kun Herodes näki Jeesuksen, hän iloitsi suuresti, sillä hän oli jo pitkähkön aikaa tahtonut nähdä+ hänet, koska oli kuullut+ hänestä, ja hän toivoi näkevänsä hänen tekevän jonkin tunnusmerkin. 9 Hän alkoi nyt kysellä häneltä varsin monin sanoin, mutta hän ei vastannut hänelle mitään.+ 10 Mutta ylipapit ja kirjanoppineet nousivat yhä uudelleen seisomaan ja syyttivät häntä kiihkeästi.+ 11 Silloin Herodes sekä hänen sotilasvartiostonsa kohtelivat häntä halventavasti,+ ja hän teki hänestä pilaa+ pukemalla hänet loistavaan* vaatteeseen ja lähetti hänet takaisin Pilatuksen luo. 12 Sekä Herodes että Pilatus+ tulivat nyt ystäviksi keskenään juuri sinä päivänä, sillä ennen sitä heidän välillään oli vallinnut jatkuva vihollisuus.

13 Pilatus kutsui sitten koolle ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan 14 ja sanoi heille: ”Te toitte tämän miehen minun luokseni sellaisena, joka kiihottaa kansaa kapinaan, ja katso, minä kuulustelin tätä miestä teidän edessänne, mutta en löytänyt hänestä mitään perustetta+ niihin syytöksiin, joita te esitätte häntä vastaan. 15 Eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meidän luoksemme, ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.+ 16 Sen tähden minä kuritan+ häntä ja päästän hänet vapaaksi.” 17* —— 18 Mutta he huusivat yhtenä joukkona sanoen: ”Pois tämä,+ mutta päästä meille vapaaksi Barabbas!”+ 19 (Tämä oli heitetty vankilaan eräästä kapinan lietsonnasta, joka oli tapahtunut kaupungissa, ja murhasta.) 20 Taas Pilatus huudahti heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen vapaaksi.+ 21 Silloin he alkoivat kirkua sanoen: ”Pane paaluun! Pane hänet paaluun!”*+ 22 Kolmannen kerran hän sanoi heille: ”Mitä pahaa tämä mies sitten on tehnyt? En ole löytänyt hänestä mitään, mikä ansaitsee kuoleman; sen tähden minä kuritan häntä ja päästän hänet vapaaksi.”+ 23 Tällöin he aloittivat suuriäänisen painostuksen ja vaativat, että hänet pantaisiin paaluun, ja heidän äänensä alkoivat päästä voitolle.+ 24 Niin Pilatus antoi päätöksen, että heidän vaatimuksensa täytettäisiin:+ 25 hän päästi vapaaksi+ miehen, joka oli heitetty vankilaan kapinan lietsonnasta ja murhasta ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän luovutti heidän tahtonsa valtaan.+

26 Ja kun he veivät häntä pois, he ottivat kiinni Simonin, erään kyreneläisen, joka oli tulossa maaseudulta, ja he panivat hänet kantamaan kidutuspaalua Jeesuksen jäljessä.+ 27 Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja naisia, jotka lakkaamatta löivät itseään murheesta ja valittivat hänen tähtensä. 28 Jeesus kääntyi naisten puoleen ja sanoi: ”Jerusalemin tyttäret, lakatkaa itkemästä minua. Itkekää päinvastoin itseänne ja lapsianne,+ 29 sillä katso, päivät tulevat, jolloin ihmiset sanovat: ’Onnellisia ovat hedelmättömät naiset ja ne kohdut, jotka eivät ole tuottaneet jälkeläistä, ja ne rinnat, jotka eivät ole imettäneet!’+ 30 Silloin he rupeavat sanomaan vuorille: ’Kaatukaa päällemme!’ ja kukkuloille: ’Peittäkää meidät!’+ 31 Sillä jos he tekevät tätä, kun puu on tuore, niin mitä tapahtuukaan, kun se on kuihtunut?”+

32 Mutta myös kahta muuta miestä, pahantekijää, vietiin teloitettavaksi hänen kanssaan.+ 33 Ja kun he tulivat paikalle, jota kutsutaan Pääkalloksi,*+ he panivat siellä paaluun hänet ja ne pahantekijät, toisen hänen oikealle ja toisen hänen vasemmalle puolelleen.+ 34 [Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi,+ sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.”]* Sen lisäksi he heittivät arpaa jakaakseen hänen päällysvaatteensa.+ 35 Ja kansa seisoi katselemassa.+ Mutta hallitusmiehet hymyilivät ivallisesti ja sanoivat: ”Muita hän pelasti; pelastakoon+ itsensä, jos tämä on Jumalan Kristus, se Valittu.”+ 36 Sotilaatkin tekivät hänestä pilaa,+ tulivat lähelle ja tarjosivat hänelle hapanviiniä+ 37 ja sanoivat: ”Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.” 38 Hänen yläpuolellaan oli myös kirjoitus*: ”Tämä on juutalaisten kuningas.”*+

39 Mutta toinen ripustetuista pahantekijöistä sanoi hänelle herjaavasti:+ ”Etkö sinä ole Kristus? Pelasta itsesi ja meidät.” 40 Vastaukseksi toinen nuhteli häntä ja sanoi: ”Etkö sinä lainkaan pelkää Jumalaa, nyt kun olet saman tuomion alaisena?+ 41 Ja me tosiaankin oikeudenmukaisesti, sillä me saamme täysin, mitä ansaitsemme teoistamme, mutta tämä ei ole tehnyt mitään sopimatonta.”+ 42 Ja hän sanoi vielä: ”Jeesus, muista minua, kun pääset valtakuntaasi.”+ 43 Ja hän sanoi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle tänään*: sinä tulet olemaan minun kanssani+ paratiisissa.”*+

44 Nyt oli noin kuudes tunti, ja kuitenkin koko maahan tuli pimeys yhdeksänteen tuntiin* asti,+ 45 sillä auringonvalo jäi pois; sitten pyhäkön* esirippu+ repesi keskeltä.+ 46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.”+ Tämän sanottuaan hän antoi henkensä.+ 47 Kun upseeri* näki, mitä tapahtui, hän alkoi kirkastaa Jumalaa sanoen: ”Tämä mies oli todella vanhurskas.”+ 48 Ja kun kaikki ihmiset, jotka olivat joukoittain kokoontuneet sinne tätä näytelmää varten, näkivät, mitä tapahtui, he löivät rintaansa ja alkoivat palata takaisin. 49 Lisäksi kaikki hänen tuttavansa seisoivat matkan päässä.+ Myös naiset, jotka olivat yhdessä seuranneet häntä Galileasta, seisoivat katselemassa tätä.+

50 Ja katso, Joosef-niminen mies, joka oli Neuvoston jäsen*, hyvä ja vanhurskas mies+ – 51 tämä ei ollut äänestänyt heidän suunnitelmansa ja menettelynsä puolesta+ – hän oli juudealaisten* kaupungista Arimatiasta ja odotti Jumalan valtakuntaa;+ 52 tämä mies meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.+ 53 Ja hän otti sen alas+ ja kääri hienoon pellavakankaaseen, ja hän pani hänet kallioon hakattuun muistohautaan,+ johon ei ollut vielä pantu ketään.+ 54 Nyt oli valmistuspäivä,+ ja sapatin+ iltahämärä oli lähestymässä*. 55 Mutta ne naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat mukana ja katsoivat muistohautaa+ ja sitä, miten hänen ruumiinsa sijoitettiin,+ 56 ja he menivät takaisin valmistamaan tuoksuyrttejä ja hyvänhajuisia öljyjä.+ Mutta tietenkin he lepäsivät sapattina+ käskyn mukaan.