Kuuntelemisen taito

”Herätkää”-lehden Kanadan-kirjeenvaihtajalta

PIKKUPOIKA ryntäsi ulos isoäitinsä kodin takaovesta, mutta pysähtyi äkkiä kuullessaan takaansa huudon:

”ODOTA!”

”Mitä, isoäiti?”

”Mitä sinun pitikään käydä ostamassa minulle?”

”Leipää, . . . ja, tuota . . . kahvipaketti?”

”Oikein! . . . Mitä muuta . . . ?”

”Tuota . . . En muista!”

Poika unohti yhden tarvikkeen, sillä vaikka hän oli kuullut sen mainittavan, niin hän oli jossain vaiheessa lakannut kuuntelemasta eli kiinnittämästä huomiota.

Isoäiti auttoi ystävällisesti lapsenlastaan muistamaan kolmannen tarvikkeen – voin. Hän antoi viisaasti omalla vaatimattomalla tavallaan ikivanhan opetuksen: on välttämätöntä todella kuunnella, jos joutuu pitämään mielessään tärkeitä asioita. Hän tiesi, että huomion kiinnittäminen liittyy läheisesti tehtävien toimittamiseen huolellisesti.

Kuuleminen ei vaadi normaaleissa olosuhteissa ponnistelemista. Kuuntelemista täytyy taas pitää taitona, jota on kehitettävä ja harjoitettava. Kuunteleminen merkitsee siis ’kuulla kiinnostuneena ja tarkkaavaisena’. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kuunteleminen on taito!

Arvo liike-elämässä

Nykyaikaisessa teollisuudessa on otettu huomioon se seikka, jonka isoäiti tiesi. ”Huolimaton kuunteleminen on suurimpia ongelmia liikealalla nykyään”, sanoi erään yhdysvaltalaisen osakeyhtiön toimitusjohtaja. ”Liikeyritys on riippuvainen viestintäjärjestelmästään”, hän selitti, ”ja kun se pettää, voi syntyä kalliita väärinkäsityksiä.”

Ihmisten ”kuuntelutehokkuuden” työpaikalla sanotaan olevan alle 50 prosenttia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kaikista työpaikalla päivittäin suullisesti ilmoitettavista asioista alle puoleen kiinnitetään asiaan kuuluvaa huomiota.

Kuunteleminen työpaikoilla ei ole kuitenkaan nykyään vain yksipuolista. Johtajat alkavat yhä enemmän oppia kuuntelemaan työntekijöitä. Työntekijät ovat tyytyväisempiä ja tuotteliaampia ja ryhtyvät vähemmän todennäköisesti lakkoon, kun he huomaavat johtajan kuuntelevan aiheellisia valituksia.

Joskus työntekijät osoittavat pystyvänsä ratkaisemaan ongelmia ja lisäämään tuottoa aivan yhtä hyvin kuin heidän työnantajansa. Erään ilmastointilaitteita valmistavan tehtaan työntekijät keksivät ratkaisun erääseen hitsaustyöhön liittyvään ongelmaan, jota tehtaan johtajat eivät olleet pystyneet ratkaisemaan, ja ”auttoivat yhtiötä siten säästämään tuhansia dollareita vuodessa”, sanotaan tapausta koskevassa selostuksessa.

Lisäksi satakunta pohjoisamerikkalaista yhtiötä soveltaa nykyään niin kutsuttujen ”laadunvalvontapiirien” periaatteita. Piirit on alun perin kehitetty Japanissa, ja niitä toimii tällä hetkellä Yhdysvalloissa noin 2000–3000. Näissä ”piireissä” johtajat ja työntekijät kokoontuvat neuvottelemaan ongelmista ja ratkaisemaan niitä. Jotkin yhtiöt väittävät säästäneensä miljoonia dollareita käyttämällä hyväkseen työntekijöiden ehdotuksia.

Mitä arvoa sillä on sinulle

Jos niin monien suhteet paranevat siitä, ettei kuuntelemisen taitoa jätetä huomioon ottamatta työpaikalla, niin eikö se vaikuttaisi suotuisasti myös tavalliseen perheeseen, yhteiskuntaan ja maiden välisiin suhteisiin? Siitä ei ole epäilystäkään. Eikö niin kutsuttu sukupolvien välinen kuilu olekin todellisuudessa viestintäkuilu? Eivätkö vanhemmat usein syytäkin lapsiaan siitä, etteivät nämä kiinnitä huomiota heidän puheeseensa? Eivätkö nuoret valitakin nykyään, etteivät heidän vanhempansa kuuntele heitä, kun he yrittävät kertoa henkilökohtaisista ongelmistaan? Avioliiton ongelmien sanotaan usein johtuvan ”viestinnän puutteesta”. ”Sinä et kuuntele minua!” ovat tuttuja sanoja monissa perheriidoissa.

Kuunteletko tarkkaavaisesti, kun vaimosi, aviomiehesi, vanhempasi tai lapsesi puhuvat sinulle? Vai valmisteletko todellisuudessa koko ajan omaa vastaustasi? Hallitseeko kuuntelemistasi vastustamishalu vai halu olla rehellinen puhujalle? Oletko antanut jonkun väitteiden mennä ’ohi korvien’, koska olet kuullut ne aiemminkin? Jos olet, niin sinulta on voinut jäädä huomaamatta joitakin uusia, perusteltuja seikkoja, jotka olisivat voineet antaa sinulle aihetta muuttaa mielesi. Monet ihmisten ongelmat voitaisiin ratkaista hyvän ajatustenvaihdon avulla. Kuunteleminen liittyy siihen olennaisesti.

Miten kuuntelemisen taitoa voidaan kehittää

Ensiksikin aktiivinen kuunteleminen on huomion kiinnittämistä ja keskittymistä siihen, mitä sanotaan. Entä jos puhuja on ikävystyttävä? (Kuuntelitko häntä? Vastaus sisältyy edellä mainittuun: ’Keskity siihen, mitä sanotaan.’) Vaikka puhujalla saattaakin olla puutteellinen tyyli ja koulutus, niin kuulostele hyödyllisiä, käytännöllisiä ja arvokkaita piirteitä. Unohda hetkeksi puhujan esiintymistapa tai hänen ulkonäkönsä. Onko se mitä hän kertoo sinulle, totuudenmukaista ja hyödyllistä? Älä osoita samanlaista ylimielisyyttä kuin eräs nainen, joka sanoi kahdelle luokseen tulleelle ihmiselle: ”Keskustelen näistä asioista vain sellaisten kanssa, joilla on vähintään maisterin oppiarvo!”

Toiseksi koska kuuntelet neljä kertaa niin nopeasti kuin puhuja pystyy puhumaan, käytä aika tietojen erittelemiseen ja luokittelemiseen. Yhdistä ne siihen, mitä jo tiedät. Ajattele tietojen soveltamisen seurauksia. Älä tee kuitenkaan hätiköityjä johtopäätöksiä. Kuuntele puhujaa loppuun asti. Pidä mahdolliset ennakkokäsityksesi aisoissa, jottei vastauksesi perustuisi tunteisiin. Ei ole aina hyvä noudattaa neuvoa: ”Ota huomioon, kuka puhuu.” Viisas ihminen tunnistaa totuuden, puhuipa sitä kuka tahansa. Kuule niin paljon, että voit tehdä oikeita johtopäätöksiä myöhemmin. Useimmat puhujat antavat tähän riittävästi aikaa. On siksi järkevää noudattaa erään viisaan johtajan neuvoa, joka sanoi eräässä kokouksessa ryhmälle: ”Kuunnelkaa nyt hitaasti.”

Karta taipumusta ’kumota suoralta kädeltä’ toisen ajatukset. Raamattu varoittaa, että voi olla nöyryyttävää yrittää vastata, ennen kuin on kuunnellut asian loppuun asti. (Sananlaskut 18:13) Kuka on loppujen lopuksi kaikkitietävä? Muista että aikaisemmin saamasi tiedot ovat muovanneet ne käsitykset, joita sinulla nyt on. Sinulla ei ole ollut niitä aina. Pidä mielesi avoimena. Järkevä ihminen tietää, että hänellä on vielä opittavaa.

Lopuksi valmistaudu toimimaan sen mukaisesti, mitä olet kuullut. Jos ohjeita ja neuvoja ei panna täytäntöön, saadaan hyvin vähän aikaan. Erään yhtiön työntekijöille kerrotaan koulutusohjelmassa: ”Tehokkaassa kuuntelemisessa . . . on neljä vaihetta – aistiminen (sanoman kuuleminen), ymmärtäminen (sen tulkitseminen), arvioiminen ja sen mukaan toimiminen.”

Milloin voit aloittaa?

Mikset aloittaisi itsestäsi aivan heti? Kuuntelemisen taidon hiominen on vain yksi tapa rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. Siitä on monia hyviä seurauksia: nimimuisti paranee, tärkeitä sopimuksia ja velvollisuuksia on helpompi muistaa, yksityiskohtien huomaaminen tulee yhä helpommaksi ja huolellisuus työssä lisääntyy – tässä vain muutamia hyötypuolia.

Aloita jo varhaisessa vaiheessa valmennuksen antaminen lapsillesi kuuntelemisen taidon suhteen. Miten varhain? ”Kehdosta asti”, sanovat jotkut tutkijat. Eräs opettaja sanoi ”kolmen ensimmäisen vuoden olevan parhainta oppimisaikaa”, ja tämän tajuaminen voi auttaa ymmärtämään, miksi on tärkeää aloittaa varhain. Vauvoille ja pikkulapsille lukeminen opettaa heidät kuuntelemaan ja auttaa heitä tottumaan sanoihin, kirjoihin ja ajatusten yhdistelemiseen. Monet vanhemmat ovat saaneet ihmeekseen huomata, että lapset pystyvät palauttamaan tarkan muistinsa avulla mieleensä monia erilaisia yksityiskohtia hämmästyttävän täsmällisesti ja helposti.

Onpa kysymyksessä mikä taito tahansa, niin lahjakkaankin ihmisen täytyy kehittää sitä; kuuntelemisen taidon kehittäminen vaatii samoin valmentamista, harjoittelemista ja kärsivällisyyttä. Se voi vaatia ahkeraa työskentelemistä. Sinun täytyy olla päättäväinen. Mutta kuten muunkinlaiset tiedot, niin myös hyvin hiottu kuuntelemisen taito voi tuottaa tyydytystä sinulle itsellesi ja myös muille ja voi edistää suuresti antoisia ihmissuhteita monissa elämän eri piirteissä.

[Kuva s. 21]

Kuunteletko tarkkaavaisesti, kun vaimosi puhuu sinulle?

[Kuva s. 22]

Voi olla nöyryyttävää yrittää vastata ennen kuin on kuullut asian loppuun asti