Rakentaminen ikuisuutta silmällä pitäen
JONKUN kuultiin sattumalta sanovan: ”Me rakennamme täällä ikuisuutta silmällä pitäen.” Millaisia rakennuksia hän tarkoitti puhuessaan rakentamisesta ikuisuutta ajatellen?
Saadaksemme sen selville meidän on palattava ajassa taaksepäin sunnuntaihin, 30. päivään heinäkuuta 1978, jolloin 50000:lle Düsseldorfissa olleelle hämmästyneelle kuulijalle sekä 60000:lle Münchenin olympiastadionilla olleelle yhtä yllättyneelle läsnäolijalle ilmoitettiin virallisesti siitä, että Jehovan todistajain hallintoelin oli päättänyt ostaa Saksan liittotasavallasta maa-alueen, jolle rakennettaisiin täysin uusi haaratoimisto.
Miksi se kävi tarpeelliseksi?
1970-luvun lopulla Vartiotorni-seura alkoi vähitellen siirtyä käyttämään painomenetelmää, johon sisältyy tietokoneohjattu valoladonta ja -taitto. Kun Saksan haaratoimistoa kehotettiin seuraamaan päätoimiston esimerkkiä, ymmärrettiin, että tällainen suuri muutos vaatisi välttämättä uusien laitteitten hankintaa ja työskentelytilojen laajentamista.
Tarkkanäköisinä ymmärrettiin myös, että suurempia tiloja tarvitaan, jotta voitaisiin huolehtia ennen näkemättömällä vauhdilla kasvavan saarnaamistyön tarpeista. Jehovan lupaus siitä, että ”pienimmästä kasvaa heimo, vähäisimmästä väkevä kansa”, ei jäisi täyttymättä. Se ei voisi jäädä täyttymättä, sillä Jehova oli luvannut: ”Minä, Herra, sen aikanansa nopeasti täytän.” – Jesaja 60:22.
Jo vuonna 1947 Seura oli hankkinut Wiesbadenista rakennuksen haaratoimistoaan varten, ja näitä tiloja oli kerran toisensa jälkeen laajennettu, jotta voitiin pysyä kirjallisuuden kysynnän tasalla. Yhtä kaikki niiden kielten määrä, joilla kirjallisuutta painettiin, ja niiden julistajien määrä, jotka tarvitsivat kirjallisuutta, kasvoi jatkuvasti. Tiloja täytyi jälleen kerran laajentaa. Wiesbadenissa ei kuitenkaan ollut enää mitään mahdollisuutta siihen. Haaratoimistolle oli nyt löydettävä uusi paikka. Mutta mistä?
”Jehova jo tietää, mihin uusi Beetel tulisi rakentaa”, muistutti Jehovan todistajain hallintoelimen jäsen Martin Pötzinger Saksan haaratoimistokomitean jäseniä. ”Paikka on jo olemassa, mutta hän koettelee teidän hellittämättömyyttänne sen etsimisessä.” Alkoi etsintä, jonka aikana käytiin tutustumassa 123 maa-alueeseen yli 70:llä eri paikkakunnalla.
Jotkut haaratoimistokomitean jäsenet suhtautuivat varauksellisen innostuneesti ehdotukseen nro 99. Koska se ei tehnyt toisiin vaikutusta, etsintä jatkui. Juuri kun veljet olivat valitsemaisillaan erään toisen paikan, Jehova ilmeisesti ohjasi haaratoimistokomiteaan kuuluvia tarkastelemaan uudelleen ehdotusta nro 99. Tällä kertaa he kaikki olivat vakuuttuneita siitä, että Jehova oli todellakin valinnut juuri tämän paikan. Empimättä tehtiin järjestelyt 65 erillisen palstan ja tontin hankkimiseksi, joiden yhteispinta-alaksi tuli 30 hehtaaria.
Mitä sopivin paikka
Jehovan todistajat päättivät alusta pitäen suunnitella ja rakentaa kaiken itse. Useat sadat ihmiset muodostaisivat rakentajajoukon ytimen eli ”perheen”, jonka koko vaihtelisi sen mukaan kuin toiset liittyisivät siihen lyhyemmäksi aikaa, ehkä viikoksi tai pariksi tai mahdollisesti vain viikonlopuiksi.
Tonteilla jo sijaitsevat kolme kerrostaloa olivat suureksi avuksi. Koska niissä oli paljon tyhjiä huoneistoja, osa rakentajista voitiin heti majoittaa niihin. Lisää majoitustilaa tuli sitä mukaa kuin alkuperäisiltä asukkailta vähitellen vapautui käyttöön noin 30 huoneistoa.
Alue osoittautui mitä sopivimmaksi myös muilla tavoin. Se sijaitsee keskellä Länsi-Saksaa pienessä Seltersin yhdyskunnassa Taunusvuorten länsipäässä. Se on lähellä liikenteen pääväyliä ja suuria kaupunkeja mutta kuitenkin suurelta osin maaseutua. Nimi Selters tunnetaan hyvin kaikkialla Saksassa – ja jossain määrin myös muualla maailmassa – sieltä saatavan kivennäisveden, seltteriveden, ansiosta. Ja nyt tästä keskuspaikasta tulisivat siis virtaamaan vielä terveellisemmät ja virkistävämmät hengelliset totuuden vedet. Erittäin sopiva paikka siis siinäkin mielessä.
Rakennuspaikka sijaitsee kukkulalla, jolta on näköala Seltersiin. Paikkaa kutsutaan nimellä Am Steinfels, mikä merkitsee suomeksi ’kallion luona’. Ja totta on, että kukkula on yhdeltä sivulta kallioinen. Kallion ja veden yhdistelmä saattaa muistuttaa Raamatun tutkijoita siitä, miten Jehova Jumala piti huolta kansastaan Israelista sen vaeltaessa erämaan halki kohti Luvattua maata. Jesajan 48:21:ssä kuvaillaan, mitä kerran tapahtui, kun siinä sanotaan: ”Eivät he janoa kärsineet, kun hän heitä kuljetti erämaitten halki; hän vuodatti heille vettä kalliosta, hän halkaisi kallion, ja vettä virtasi.” Samalla tavoin Jehova pitää nyt kuvaannollisella tavalla huolta kymmenistätuhansista vilpittömistä ihmisistä antaessaan totuuden vesien virrata Seltersin ’kalliosta’ Raamattuina ja Raamattuun perustuvana ja sitä selittävänä kirjallisuutena sammuttamaan heidän hengellisen janonsa. Todella sopiva paikka.
Ikuisuuttako silmällä pitäen?
Mikään rakennus ei kestä ikuisesti. Niinpä olisi julkeaa ajatella, että Seltersiin pystytetyt rakennukset olisivat poikkeus. Mutta yksi asia on ainakin varma. Nämä rakennukset ovat jo edistäneet ja edistävät edelleen toisenlaista rakentamista, jonka vaikutukset kestävät ikuisesti. Saatat ihmetellä, millaisesta rakentamisesta mahtaa olla kyse.
Ensinnäkin täällä painettu raamatullinen kirjallisuus rakentaa lukemattomien ihmisten uskoa ja välittää heille täsmällistä tietoa Jumalan tarkoituksista. Tämä puolestaan johtaa siihen, että he vihkivät elämänsä Jehovalle ja liittyvät niiden joukkoon, joilla on mahdollisuus saada ikuinen elämä hänen uudessa asiainjärjestelmässään. Tällaisen hengellisen rakentamisen vaikutukset kestävät ikuisesti.
Sitten on ystävyyssiteiden rakentaminen eli solmiminen. Noin joka seitsemäs Saksan liittotasavallassa asuva todistaja osallistui Seltersissä varsinaiseen rakennustyöhön joko useiden päivien, viikkojen tai kuukausien ajan tai viikonloppuisin. Heidän joukossaan oli eräs melkein 90-vuotias todistaja, joka saapui paikalle, vaikkei häntä ollutkaan kutsuttu. Kun hänelle sanottiin, että hänen olisi pitänyt täyttää ensin anomus ja odottaa sitten kutsua, hän vastasi pilke silmäkulmassaan: ”Eikös olekin niin, että jos minun ikäiseni olisi anonut etukäteen, te ette olisi kuitenkaan kutsuneet minua auttamaan rakentamisessa?” On todella kallisarvoinen etu, kun voi solmia ystävyyssiteitä kristittyjen kanssa, jotka ilmaisevat näin halukasta ja päättäväistä henkeä. Jotkin näistä ystävyyssiteistä tulevat varmasti kestämään ikuisesti.
Eniten kristityt arvostavat tietysti sitä ystävyyttä, jonka he voivat solmia Jehovan kanssa. Uusien haaratoimistotilojen rakentaminen tarjosi useita tilaisuuksia syventää tätä ystävyyttä ja noudattaa Jeesuksen opetuslapsilleen antamaa seuraavaa neuvoa: ”Tehkää itsellenne ystäviä epävanhurskaalla rikkaudella, niin että kun se loppuu, he ottaisivat teidät ikuisiin asuinpaikkoihin.” – Luukas 16:9.
Kymmenettuhannet Jehovan todistajat – rikkaat ja köyhät, nuoret ja vanhat – lahjoittivat miljoonia markkoja uusien rakennusten kustannusten peittämiseksi. Heidän anteliaisuutensa ansiosta koko rakennusohjelma voitiin viedä läpi tarvitsematta lainata varoja maailmallisilta rahalaitoksilta, siis tarvitsematta tehdä velkaa. Se joka käyttää ”epävanhurskasta rikkautta” oikealla tavalla, saavuttaa varmasti Jehovan ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, ystävyyden ja saa osakseen ikuisia siunauksia.
Kaikki ne, jotka olivat vähänkään tekemisissä rakennusohjelman kanssa, saivat tilaisuuden kehittää ja vahvistaa sellaisia kristillisiä ominaisuuksia kuin uskoa, kestävyyttä, toivoa ja rakkautta. Lisäksi sellaiset kristilliset ominaisuudet kuin pitkämielisyys, armollisuus, anteeksiantaminen ja itsehillintä joutuivat epätäydellisyyden vuoksi monesti tosi koetukselle varsinkin paineen alaisuudessa, jonka aiheutti kova työ ja se että haluttiin saavuttaa tiettyjä aikatavoitteita. Seltersissä asuneitten ja työskennelleitten oppimat kristillistä elämää koskevat käytännölliset läksyt tuottavat hyvää hedelmää, joka kestää ikuisesti.
Suuri päivä
Rakennussuunnitelmien julkistamisesta vihkiäispäivään, 21:nteen huhtikuuta 1984, oli ehtinyt kulua 2091 innokkaan toiminnan täyttämää päivää. Jehovan kannalta katsoen, jonka edessä ”tuhat vuotta [on] kuin yksi päivä”, tämä aika ei tietenkään ollut sen pitempi kuin ihmisten kahdeksan minuuttia ja viisi sekuntia. (2. Pietari 3:8) Ja varsinkin nyt kun suurin osa rakentamisesta on jo tehty, tuo aika tuskin tuntuu monista rakentajista paljoakaan pitemmältä kuin Jehovasta, josta Psalmi 90:4 sanoo: ”Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.”
Vihkiäistilaisuus oli suunniteltu lauantaiksi. Torstaina radion säätiedotuksessa sanottiin: ”Näyttää siltä, että me saksalaiset saamme nyt vuoden kauneimman viikonlopun.” Säätiedotus oli oikeassa. Lauantai valkeni kirkkaana ja aurinkoisena. Vihkiäisohjelmassa läsnä olleista tuo viikonloppu olisi silti ollut ”vuoden kaunein viikonloppu”, vaikka olisi satanut vettä tai lunta.
Seltersiin kutsuttujen määrä oli rajoitettu Beetel-perheen jäseniin, silloiseen rakentajien ryhmään, toisten Beetel-perheitten jäseniin (24 maata oli edustettuna), matkavalvojiin ja pitkän aikaa rakennustyössä olleisiin. Kutsu oli rakkaudellisesti esitetty myös jokaiselle Saksan todistajalle, joka oli ollut kastettuna 60 vuotta tai kauemmin. Oli todella suurenmoista, että yli 200 heistä saattoi saapua tähän tilaisuuteen!
Erityinen ilonaihe oli myös se, että lähes kaikki hallintoelimen jäsenet olivat läsnä ja että jokainen heistä esitti lyhyen rohkaisevan puheen. Seuran presidentti, veli F. W. Franz, piti vihkiäispuheen, jossa hän kertasi Jehovan todistajain nykyhistoriaa ja osoitti, että uudella Beetelillä olisi tärkeä osa tulevassa kasvussa.
Tosiasiassa jokainen Länsi-Saksan todistaja oli tavalla tai toisella edistänyt uusien haaratoimistotilojen menestyksellistä rakentamista joko osallistumalla itse rakentamiseen, antamalla siihen varoja tai rukoilemalla sille Jehovan tukea. Siksi kaikki ansaitsivat olla läsnä tuona suurena päivänä. Niinpä tehtiinkin järjestelyt koko ohjelman välittämiseksi puhelinyhteydellä kuulijoille, jotka olivat kokoontuneet vuokratiloihin 11 kaupunkiin ympäri maata. Niinpä Seltersissä ja näissä 11 kaupungissa ohjelmasta nautti yhteensä 97562 kuulijaa. Kaikki saivat muistoksi tyylikkään 16-sivuisen, joko englannin- tai saksankielisen esitteen, jossa oli näistä rakennuksista paljon hyödyllistä tietoa ja nelivärikuvia. Myös ne todistajat, jotka eivät voineet olla kuulemassa vihkiäisohjelmaa, saivat tällaisen esitteen.
Ohjelmassa kaikkia muistutettiin siitä ainutlaatuisesta edusta, joka kristityillä nykyään on, kun he saavat työskennellä uskollisesti Jehovan kanssa. (2. Korinttolaisille 6:1, 2) Juuri tämä oli ollut erään konventtipäivän teemana siinä vuonna 1978 pidetyssä konventissa, jossa ilmoitettiin alkavasta rakennusohjelmasta. Tämä sama ajatus sopi hyvin myös vihkiäisohjelman teemaksi, koska heillä kaikilla oli ollut ainutlaatuinen etu työskennellä uskollisesti Jehovan ohjauksessa ja hänen henkensä tukemana sellaisen hankkeen hyväksi, joka koituisi hänen ylistyksekseen. Tämä ainutlaatuinen etu työskennellä uskollisesti Jehovan kanssa uusien haaratoimistotilojen hyväksi oli kuitenkin vasta esimakua siitä edusta, joka Jehovan kansalla on tulevaisuudessa: etu saada työskennellä Jehovan kanssa ikuisesti.
Vihkiäisohjelma päättyi täsmälleen kello 17.42 – aivan liian pian. Mutta jotkut saattoivat yhä nauttia erikoisesta teokraattisesta toiminnasta tuona viikonloppuna. Sunnuntaina hallintoelimen jäsenet hajaantuivat Länsi-Saksan Jehovan todistajien seitsemään eri konventtisaliin, jotka olivat tupaten täynnä, ja puhuivat näin yhteensä 14248 kuulijalle. Nämä kutsuvieraat välittivät kuulemansa suurenmoiset asiat myöhemmin todistajatovereilleen kotiseurakunnissaan.
Maanantaiaamu valkeni kirkkaana ja aurinkoisena, ikään kuin ”vuoden kaunein viikonloppu” ei olisi halunnutkaan päättyä. Näiden ilahduttavien toiminnan täyttämien päivien jälkeen Seltersin Beetel-perhe palasi työhön uudessa kodissaan ja uusilla työpaikoillaan, jotka on rakennettu kalliolle. Perheenjäsenet olivat onnellisia ja tunsivat olonsa turvalliseksi.
Kalliolle rakennettu uusi Beetel (joka merkitsee ”Jumalan huonetta”) oli juuri vihitty sen Jumalan palvelukseen, josta Daavid sanoi: ”Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni.” (Psalmit 144:1) Sen perustus oli sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti laskettu kalliolle. Siksi se kestää – nuo kirjaimelliset rakennukset kestävät niin kauan kuin Jehova itse päättää. Entä sitten se tärkeämpi hengellinen rakentaminen, jota näiden rakennusten on tarkoitus helpottaa? Niin, se on rakentamista ikuisuutta silmällä pitäen!
[Kartta/Kuva s. 17]
(Ks. painettu julkaisu)
Länsi-Saksa
Selters
[Kuvat s. 18]
Hallintorakennus
Valtakunnansali
[Kuvat s. 19]
Ruokasali
Beetelin kirjasto