Ahkeruus – millaiset ovat seuraukset?

Herätkää!-lehden Japanin-kirjeenvaihtajalta

”VALTAVAN suosion saaneita ’kestävyysjuomia’ on saatavana yli 200:lla eri tuotenimellä, ja niiden vuotuinen kokonaismyynti on 900 miljoonaa jeniä [noin 45 miljoonaa markkaa]”, kertoo Mainichi Daily News, Japanin suurin sanomalehti. Näiden tuotteiden sanotaan antavan uupuneille työntekijöille nopeasti uutta puhtia ja tarmoa, ja niiden suosio ”todistaa japanilaisten haluavan kaikin keinoin menestyä työssään stressistä, unen puutteesta ja hautovasta kesäsäästä huolimatta”, tämä lehti jatkaa.

Tyynenmeren toisella puolella, Yhdysvalloissa, ”tekee lähes joka kahdeksas amerikkalainen oman ilmoituksensa mukaan vähintään 60-tuntista työviikkoa”, ilmenee sikäläisen tilastotoimiston kokoamista tiedoista. Niiden, jotka työskentelevät liikkeenjohdon keskiportaassa, on pakko uhrata työhön niin paljon aikaansa ja voimiaan, että joillakuilla työ on alkanut hallita heidän elämäänsä.

Lähes joka kulttuurissa ihaillaan niitä, jotka ovat ahkeria ja tunnollisia. Eräs muinoin elänyt raamatunkirjoittajakin on sanonut: ”Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.” (Saarnaaja 2:24.) Yleensä ihmiset uskovat kaikkialla yhä tällaisiin arvoihin. Useimmat ihmiset tekevät työtä aamusta iltaan viitenä, kuutena tai jopa seitsemänä päivänä viikossa, oli se sitten heidän mielestään ylevää tai ei.

Mitä kaikella tällä ahkeralla työllä sitten on saatu aikaan? Esimerkiksi sellaisiin maihin kuin Japaniin ja Saksaan toisen maailmansodan jälkeen syntynyt ”talousihme” on kehitysmaille kateuden aihe. Molemmat maat ovat kohonneet tappioasemasta taloudellisiksi suurvalloiksi, joiden toimet muun maailman on pakko ottaa huomioon. Miten työlle omistautuminen on kuitenkin vaikuttanut moniin ihmisiin?

Vaikka elintaso onkin noussut Japanissa huomattavasti, Mainichi Daily News -lehden raportin mukaan useimpien japanilaisten ”on vieläkin vaikeaa tuntea arjen keskellä itseään todella hyvinvoiviksi”. Mikä vielä pahempaa, heidän tavoitellessaan hellittämättä niin sanottua makeaa elämää monet sairastuvat tai jopa kuolevat liian työn ja stressin uuvuttamina. Vastaavasti eräästä amerikkalaisesta tutkimuksesta, johon osallistui 3000 johtajaa, ilmeni, että heistä joka kolmas tunsi työmääränsä liian suureksi ja itsensä loppuun ajetuksi eikä kyennyt innostumaan työstään.

Työssäkäyvät naiset tuntevat myös paineen voimakkaana. Erään Italiassa tehdyn tutkimuksen mukaan sikäläisillä työssäkäyvillä naisilla kokonaistyöaika on viikossa keskimäärin 30 tuntia pitempi kuin heidän aviomiehillään. Tehtaassa tai toimistossa tehdyn pitkän työpäivän jälkeen he joutuvat huolehtimaan kotitöistä. Eräs työssä käyvä nainen tunnusti Europeoaikakauslehdelle: ”Seuraelämä on minulle lähes tuntematonta. Minulla ei ole aikaa itselleni. En kestä enää tällaista.”

Entä perhe-elämä? ”Tavoitellessamme aineellista hyvinvointia uhraamme itsemme ja perheemme rahan ja vallan alttarille”, sanoo Herbert Freudenberger, työperäisestä uupumuksesta kärsivien hoitamiseen erikoistunut newyorkilainen spesialisti. Joidenkuiden ulkomailla työskentelevien englantilaisten liikemiesten vaimot tuntevat itsensä yksinäisiksi ja onnettomiksi sen seurauksena, että heidän miehensä ovat täysin uppoutuneet työhönsä. Eivätkä nämä naiset ole tässä suhteessa ainoita.

Ajatellaanpa vaikka, miten tällainen työlle omistautuminen on vaikuttanut perhe-elämään Japanissa, missä alle puolet kaikista keski-ikäisistä valkokaulustyöläisistä tulee kotiin ennen iltakahdeksaa. Jotkut vaimot eivät enää pidä miestään todellisena aviopuolisonaan; he eivät enää halua näiden viettävän enempää aikaansa kotosalla. Eräs televisiomainos tiivistää näiden vaimojen pettymyksen sanoiksi: ”Aviomiehet ovat parhaita terveinä ja poissa kotoa.”

Edellä kerrotusta käy selvästi ilmi, että ahkeruudella on sekä hyvät että huonot puolensa. Äärimmilleen vietynä se voi muodostua rasitukseksi. Mitä siis tarvitaan, jotta ahkeruus ei tulisi taakaksi, vaan se tosiaankin voisi olla hyve ja tuottaa iloa ja tyydytystä?

Toisaalta miten vakavaa on se, että työ tulee ihmisten elämässä tärkeimmäksi tai että he puskevat eteenpäin piittaamatta seurauksista? Seuraavaksi tarkastelemmekin näitä ahkeruuteen liittyviä näkökohtia.