Kudu joka nolasi leijonat

SUURIKOKOISEN antiloopin – isokudukoiraan – havaittiin viime vuonna ilmaantuneen erään Etelä-Afrikassa sijaitsevan Lowveldin eläinpuiston ylellisen metsästysmajan eteen. Se näytti valppaalta ja hyvin aggressiiviselta, joten ei ollut ihme, että paikallinen johtajakudu pahastui tästä röyhkeästä tunkeutumisesta reviirilleen. Muuan silminnäkijä kertoi tuon johtajakudun hyökkäyksestä: ”Se puhisi, tömisti maata ja otti hyökkäysasennon. Se lähti hyökkäykseen sarvet ojossa. Törmätessään toiseen kuduun se koki elämänsä järkytyksen.” Tungettelija ei hievahtanutkaan. Kudu hyökkäsi uudelleen. Ei vieläkään tulosta. Se purki turhautuneena raivoaan nostattamassaan pölypilvessä ja ”repi kaikki ympärillä olleet puut maahan ennen kuin se lähti tiehensä”. Se ei ole tullut takaisin; ilmeisesti se pitää tulokasta voittamattomana.

Viidakon kuninkaat eivät onnistuneet yhtään paremmin. Puistonvartija Carlson Mathebula kertoi 12 leijonan saartaneen kudun. Hän kuvaili yhteenottoa seuraavasti: ”Äkkiä kaksi naarasleijonaa alkoi väijyä sitä. Mahtavasti karjaisten toinen leijonista loikkasi kudun selkään samalla kun toinen juoksi kudun vierelle ja iskeytyi sen kaulaan kiinni. – – Molemmat putosivat pelästyneinä maahan ja jäivät makaamaan liikkumattomina. Uusi naarasleijona liittyi kahakkaan. Se ryntäsi kudun luokse ja yritti voimakkaalla huitaisulla saada siltä jalat alta, mutta kudu vain seisoi paikallaan.” Epäonnistuttuaan isokudun kaatamisessa nuo 12 leijonaa olivat niin suutuksissaan, että ne ”tuhosivat sademittarin, puutarhasadettajan ja puutarhakalusteet ennen kuin ne luikkivat häpeissään tiehensä”.

Lihastakaan liikuttamatta tuo kudu oli häätänyt paikallisen kudulauman niiden reviiriltä ja ajanut leijonalauman pakoon. Johannesburgissa Etelä-Afrikassa ilmestyvässä Sunday Times -sanomalehdessä kirjoitettiin tästä kudusta superantilooppina, joka painaa 300 kiloa ja on tehty pronssista. Keith Calder, pronssikudun tekijä, sanoi: ”Se että leijonat ja isokudu pitivät sitä niin aitona, on minulle kohteliaisuus.”