Lukijoiden kirjeitä

Ystävyys.  Kiitän teitä vilpittömästi kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: miksi ystävyyssuhteeni katkeavat?” (22.5.​1996). Ette voi kuvitellakaan, miten paljon tämä kirjoitus auttoi minua. Se teki minulle selväksi, että vaikeuksista huolimatta kestävät ystävyyssuhteet ovat mahdollisia. Toisinaan menetämme ystäviä, koska lykkäämme väärinymmärrysten selvittämistä. Kirjoitus auttoi minua ponnistelemaan voittaakseni heikkouteni tässä asiassa.

A. M. P., Brasilia

Kirjoitus ilmestyi juuri oikeaan aikaan. Läheinen ystävyyteni erään toisen tytön kanssa alkoi kolme kuukautta sitten jäähtyä; lopulta emme enää edes puhuneet toisillemme. Kun lehti ilmestyi, luimme ystäväni kanssa tuon kirjoituksen ja tajusimme, että olimme menetelleet tyhmästi. Puhuimme asiat selviksi ja selvitimme koko joukon väärinkäsityksiä. Nyt ystävyytemme kukoistaa jälleen.

N. T., Italia

Tulivuorenpurkaukset.  Muistan miten vuonna 1991 Pinatubo-tulivuoren purkaus oli uutisissa. Olin kuitenkin unohtanut sen, kunnes luin kirjoituksen ”Laharit – Pinatubon purkauksen jälkivaikutus” (22.5.​1996). En ollut koskaan aiemmin kuullut lahareista, ja minusta kirjoitus oli tosi kiinnostava. Garcian perheen osoittama rohkeus ja avuliaisuus – huolimatta siitä, että heidän oma kotinsa oli laharin kulkureitillä – oli merkittävää.

S. F., Kanada

Kirjoitus oli mielestäni todella vaikuttava. Oli liikuttavaa lukea kokemuksia kristityistä veljistä, jotka säilyttivät intonsa hengellisten asioiden puolesta, vaikka heidän olonsa olivat epämiellyttävät. Se on kannustanut minua siihen, etten antaisi pikku pulmien saada minua jäämään pois kristillisistä kokouksista tai vähentämään osallistumista saarnaamistyöhön. Kiitoksia kirjoituksesta!

S. D., Italia

Emme olleet mieheni kanssa koskaan kuulleet lahareista, mutta nyt ymmärrämme, miten vakavia ja vaarallisia ne ovat. Haluaisimme filippiiniläisten veljiemme tietävän, että rukoilemme heidän puolestaan ja niiden puolesta, jotka kykenivät auttamaan heitä.

C. A. B., Guatemala

Vihreä välähdys.  Luin juuri kirjoituksen ”Oletko koskaan nähnyt vihreää välähdystä?” (22.5.​1996). Ollessani joitakin vuosia sitten lentämässä Alaskan erämaiden yllä näin hämmästyksekseni sinivihreän välähdyksen, joka kesti vain ohikiitävän hetken. En ollut koskaan ennen nähnyt artikkelia, joka olisi selittänyt tätä tapahtumaa. Joskus ajattelin, että sen on täytynyt olla vain kuvittelua!

G. C., Alaska

Paniikkikohtaukset.  Haluaisin ilmaista kiitollisuuteni kirjoituksen ”Voitolle paniikkikohtauksista” (8.6.​1996) johdosta. Minulla on ollut sellaisia kohtauksia kuuden vuoden ajan. Palveltuani tienraivaajana (kokoaikaisena evankelistana) vuoden ajan minun oli lopetettava, koska kohtaukset kävivät minulle ylivoimaisiksi. Olin hyvin tuskastunut sen vuoksi, että hyvät ystävät eivät ymmärtäneet ongelmaani, koska näytin terveeltä. On vaikeaa kuvailla, kuinka onnellinen olin tätä kirjoitusta lukiessani.

O. S., Ukraina

Olen ollut kokoaikainen sananpalvelija kahdeksan vuotta. Useiden vuosien ajan olen kuitenkin tuntenut itseni arvottomaksi ja minulla on ollut paljon huolia. Luettuani tämän kirjoituksen, jossa kuvailtiin samanlaisia oireita kuin ne, joita minulla on ollut, aloin heti soveltaa siinä esitettyjä neuvoja käytäntöön. Mielialani on alkanut kohentua, ja olen levollisempi.

K. M., Thaimaa

Olen saanut paniikkikohtausten vuoksi lääkäreiltä hoitoa ja apua. Silti mieltäni on piinannut kysymys, olenko ehkä hengellisesti heikko tai laiska. Artikkelin lukeminen nosti valtaisan taakan harteiltani.

P. P., Suomi