Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g02 22/5 s. 14-15
  • Eksoottinen guanabana

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Eksoottinen guanabana
  • Herätkää! 2002
  • Samankaltaista aineistoa
  • Uuden-Seelannin pieni, karvainen hedelmä
    Herätkää! 1992
  • Sisällys
    Herätkää! 2002
  • Osteoporoosi – luiden haurastuminen
    Herätkää! 1997
  • Teetä kiinalaisittain
    Herätkää! 2005
Katso lisää
Herätkää! 2002
g02 22/5 s. 14-15

Eksoottinen guanabana

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA MEKSIKOSTA

KUVITTELEPA, että mansikan, kanelin, mangon ja ananaksen herkulliset maut yhdistettäisiin. Sellaiseksi jotkut kuvailevat guanabanan makua. Jollet asu tropiikissa, et luultavasti ole koskaan maistanut sitä. Se on annonakasveihin kuuluvan puun (Annona muricata) pitkulainen, vihreäkuorinen hedelmä, jonka pinnassa on piikkejä ja mehevässä, valkoisessa hedelmälihassa kiiltäviä, tummanruskeita siemeniä.

Guanabanapuu on ainavihanta, eikä se siedä kylmää. Kukkia pölyttävät pienet hyönteiset, kuten muurahaiset ja eräät kuoriaiset. Kukat eivät houkuttele puoleensa monia pölyttäjiä, koska niissä ei ole mettä eikä kirkkaita värejä. Lisäksi ne ovat dikogaamisia, eli niiden emit ja heteet valmistuvat eri aikaan. Kaupallista tarkoitusta varten kasvatettavat guanabanapuut täytyy siis pölyttää käsin, muuten puu tuottaa vain 12–20 hedelmää kautta kohti. Hedelmät korjataan lähes kypsinä, ja lopullisen kypsyyden ne saavuttavat hyvin nopeasti. Siksi ne myös pilaantuvat melko helposti.

Hedelmät voivat painaa jopa viisi kiloa, ja niistä saa hyvin niasiinia (B3-vitamiinia), riboflaviinia (B2-vitamiinia) ja C-vitamiinia. Noin 12 prosenttia hedelmästä on sokeria, mutta useimpien mielestä se on hiukan liian hapan syötäväksi ilman makeuttamista. Hedelmälihaa käytetään soseutettuna ja puristettuna lähinnä raikkaissa mehuissa ja sorbeteissa. Puun lehdistä valmistettua teetä on vanhastaan juotettu punatautipotilaille ja vilustuneille sekä huonosta ruoansulatuksesta kärsiville. Meksikossa sitä käytetään kouristuksien laukaisemiseen ja ihohuokosten supistamiseen. Juuria käytetään matolääkkeenä ja siemeniä loislääkkeenä ja hyönteismyrkkynä.

Haluaisit ehkä maistaa guanabanaa, jos sitä on kotiseudullasi saatavilla. Sinua odottaa todellinen makuelämys!

[Tekstiruutu/Kuvat s. 15]

Guanabanasorbetti

Vajaat 5 desilitraa guanabanasosetta

1 ruokalusikallinen sitruunamehua

200 grammaa sokeria

2,5 desilitraa vettä

2,5 desilitraa kevytkermaa

1. Soseuta hedelmäliha puristamalla se siivilän tai harsokankaan läpi. 2. Yhdistä sokeri ja vesi ja keitä seosta viisi minuuttia. Jäähdytä haaleaksi. 3. Lisää sose, kerma ja sitruunamehu. 4. Kaada seos matalaan astiaan, peitä ja laita pakastimeen, jossa se saa lähes jähmettyä. Vatkaa seosta voimakkaasti. Laita se takaisin pakastimeen ja anna jäätyä.

[Lähdemerkinnät]

Sivu 14 ylhäällä: Geo Coppens, CIRAD-FLHOR/IPGRI; sivu 15 ylhäällä oikealla: IPGRI-Americas

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa