Migreeni – mitä on tehtävissä?

Pirteä toimistotyöntekijä Joyce tarkastelee kädessään olevaa asiakirjaa. Yhtäkkiä osa siitä katoaa näkyvistä. Sitten näkökentässä alkaa tanssahdella välkkyviä pisteitä, jotka laajenevat omituisiksi sahalaitaisiksi ja geometrisiksi kuvioiksi. Muutaman minuutin kuluttua hän pystyy tuskin näkemään. Tajutessaan, mistä on kyse, hän nielaisee nopeasti pienen lääkekapselin, joka on tarkoitettu juuri tällaisiin tilanteisiin.

JOYCE kärsii migreenistä. Tämä sairaus poikkeaa tavallisesta päänsärystä monin tavoin. Esimerkiksi toisin kuin satunnaiset päänsäryt migreeni noudattaa tiettyä kaavaa. Lisäksi kohtaukset ovat sen verran ankaria, että ne häiritsevät potilaan normaaleja toimia.

Millaisia ovat migreenin oireet? Päänsärky on sykkivää, ja se voi olla toispuolista. Potilas saattaa voida pahoin, eikä hän ehkä siedä kirkkaita valoja. Kohtaus voi kestää muutamista tunneista muutamiin päiviin.

Useimmilla on toisinaan jännityspäänsärkyä, mutta vain joka kymmenes kärsii migreenistä. Sitä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Sairauden luonne vaihtelee yksilöittäin, mutta tavallisesti migreenipotilaat joutuvat vuoden mittaan olemaan poissa töistä useita päiviä. Migreeni voi tietää tulojen menetystä ja haitata sosiaalista ja perhe-elämää. Maailman terveysjärjestö luokitteleekin sen kahdenkymmenen merkittävimmän toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan syyn joukkoon.

Migreenikohtausta edeltäviä oireita voivat olla muun muassa käsien kylmyys, voimakas väsymys, nälkä ja mielialan muutokset. Juuri ennen päänsäryn alkamista saattaa esiintyä huimausta, korvien soimista, puutumisesta johtuvaa pistelyä, kaksoiskuvia, puhehäiriöitä tai lihasheikkoutta.

Migreenin syitä ei täysin ymmärretä, mutta sen ajatellaan olevan pään verisuoniin vaikuttava hermoston häiriö. Kivun sykkivä luonne liittyy ilmeisesti veren virtaukseen ärtyneiden suonten läpi. Aikakausjulkaisussa Emergency Medicine sanotaan: ”Migreenipotilaat ovat perineet poikkeuksellisen herkän hermoston, jonka toiminnan häiriintymiseen voi olla lukuisia syitä, kuten univaje, voimakkaat tuoksut, matkustaminen, aterioiden väliin jääminen, stressi ja hormonitoiminnan vaihtelut.” Migreenistä kärsivillä voi lisäksi olla taipumusta ärtyvän suolen oireyhtymään, ahdistuskohtauksiin ja masennukseen.

Helpotusta migreeniin

Hermoston perinnöllistä rakennetta ei voi muuttaa, mutta migreenikohtauksia voi yrittää ehkäistä. Jotkut ovat pitäneet päiväkirjaa ja saaneet siten selville, mitkä ruoat tai tilanteet vaikuttavat kohtausten syntyyn.

Kunkin migreenipotilaan tilanne on erilainen. Lorraine-niminen nainen huomasi, että hänen migreenikohtauksensa kävivät käsi kädessä kuukautiskierron kanssa: ”Kierron keskivaiheilla ylenmääräinen ponnistelu tai voimakkaat ärsykkeet – raskas työ, kylmyys tai kuumuus, kovat äänet, jopa voimakkaasti maustetut ruoat – laukaisivat kohtauksen. Siksi yritän tuolloin ottaa rauhallisesti.” Joyce, joka on potenut migreeniä yli 60 vuoden ajan, sanoo: ”Olen huomannut, että appelsiini, ananas ja punaviini aiheuttavat migreenin heti, joten yritän välttää niitä.”

Kohtauksia laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ei ole helppoa, sillä niitä on yleensä useita. Esimerkiksi joku voi joskus syödä suklaata täysin ongelmitta mutta saada siitä toisella kertaa migreenin, koska kuvassa saattaa olla mukana myös jokin muu tekijä.

Silloinkin kun migreeniä aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen tai välttäminen on mahdotonta, kohtauksia voidaan yrittää ehkäistä muilla tavoin. Asiantuntijat suosittelevat säännöllistä unirytmiä läpi koko viikon. He sanovat, että jos viikonloppuna haluaa nukkua pitempään, kannattaa nousta tavalliseen aikaan, puuhastella jotain muutaman minuutin ja mennä sitten takaisin vuoteeseen. Päivittäisen kofeiinimäärän muutokset voivat laukaista migreenikohtauksen, joten ei ole hyvä juoda enempää kuin kaksi kupillista kahvia tai kaksi tölkkiä kolajuomaa päivässä. Koska myös nälkä voi olla osasyy migreenikohtaukseen, aterioita ei tulisi jättää väliin. Stressiä, joka on yleinen migreenin syy, ei ole helppo välttää, mutta kannattaa yrittää löytää aikaa rentoutumiseen ja esimerkiksi lukea Raamattua tai kuunnella rauhoittavaa musiikkia.

Miten hoidetaan?

Migreenin hoitoon on tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja.a Yksi parhaista on uni. Reseptittä saatavat kipulääkkeet voivat helpottaa oloa jonkin verran ja auttaa potilasta nukkumaan.

Vuonna 1993 markkinoille tuli uusi, erityisesti migreenin hoitoon tarkoitettu reseptilääkeryhmä, triptaanit. Lääkärilehti The Medical Journal of Australia kutsui tätä ”merkittäväksi edistysaskeleeksi” ja jatkoi: ”Triptaanien – – tulo merkitsi migreenille ja sarjoittaiselle päänsärylle miltei samaa kuin penisilliini bakteeri-infektioille!”

Migreeni ei ole hengenvaarallinen sairaus, joten sen hoitaminen ei pelasta elämää, toisin kuin infektioiden hoitaminen on pelastanut. Yhtä kaikki triptaanit ovat helpottaneet suuresti joidenkin sellaisten migreenipotilaiden elämää, joiden toimintakyvyn sairaus on lamauttanut säännöllisesti vuosien ajan. Vaikka jotkut migreenistä kärsivät ovat sanoneet triptaaneja ihmelääkkeiksi, potilaiden on silti otettava huomioon edellä esitetyt neuvot.

Kaikilla lääkkeillä on etunsa ja haittansa. Mitä varjopuolia triptaaneilla on? Ensinnäkin yksi tabletti voi maksaa yhtä paljon kuin ateria hienossa ravintolassa, joten niitä määrätään yleensä vain keskivaikeaa tai vaikeaa migreeniä sairastaville. Lisäksi triptaaneista ei ole apua kaikille, ja joidenkuiden ei ole viisasta edes kokeilla niitä muiden terveysongelmiensa vuoksi. Vaikka migreenipotilaiden perintötekijöistä johtuviin fyysisiin ongelmiin ei tunneta parannuskeinoa, julkaisussa Emergency Medicine sanotaan lopuksi: ”Uusien ja entistä tehokkaampien migreenilääkkeiden ansiosta potilaiden ei tarvitse enää kärsiä.”

[Alaviite]

[Kuva s. 23]

Jotkut ovat pitäneet päiväkirjaa ja saaneet siten selville, mitkä ruoat tai tilanteet vaikuttavat kohtausten syntyyn.

[Kuva s. 23]

Rauhoittava musiikki voi lievittää stressiä, joka on yleinen migreenin syy.

[Kuva s. 23]

Migreeni on perinnöllinen, lamauttava sairaus, jota voidaan usein hoitaa tehokkaasti.