Kommunistijohtajille on esitetty anomuksia

”MINÄ panen vihollisuuden sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille.” Jehova Jumala puhui näin Käärmeelle Eedenin puutarhassa. Tämä vihollisuus on jatkunut meidän aikaamme asti. Tämä vihollisuus on erityisen huomattava siinä vihassa, mitä kommunistijohtajat osoittavat Jehovan todistajia kohtaan. – 1. Moos. 3:15, Um.

Tämä vihollisuus on tosiaan ollut niin katkera, että Jehovan todistajien kohtalo Venäjällä ja Siperiassa on ollut tuntematon. Mutta äskeisinä vuosina on kumminkin lisääntynyt todistuksia siitä, että noissa paikoissa on tuhansia todistajia samoin kuin muissakin rautaesiripun takaisissa maissa.

Noihin todistajiin kiinnitettiin vain vähän huomiota – jos sitä kiinnitettiin lainkaan – aina vuoteen 1949 asti. Tuon vuoden heinäkuussa pidettiin Jehovan todistajien piirikonventti Berliinin Metsänäyttämöllä Saksassa. Silloin hyväksyi noin 18 000 läsnäollutta vastalauseen kommunistien Itä-Saksan todistajia kohtaan harjoittaman sorron johdosta. Noin 85 000 konventissa ollutta hyväksyi päätöksen seuraavana vuonna Jehovan todistajien Yankee Stadiumilla pitämässä kansainvälisessä konventissa. Se sisälsi vastalauseen ”kommunistivaltojen ja muiden hallitusvaltojen Jehovan todistajiin kohdistaman vainon johdosta”.

Sen jälkeen on vuotanut paljon tietoja todistajien toiminnasta ja kärsimyksistä rautaesiripun takana, joita todistajia on tuhansia. Tämä on julkaistu maallisissa sanomalehdissä sekä Vartiotorni-Seuran aikakauslehdissä.

Rautaesiripun takana olevat todistajat ovat halunneet päästä kosketuksiin ulkopuolella olevien veljiensä kanssa. He ovat vedonneet hallitseviin, mutta apua ei ole tullut. He ovat sentähden ilmaisseet toiveensa, että toisissa maissa olevat todistajat lähettäisivät anomuksen Venäjän hallitukselle heidän puolestaan. Ottaen huomioon lisääntyvät tosiseikat noiden todistajien vainosta näytti sopivalta esittää anomus Venäjän hallituksen päähenkilöille.

Näin ollen on 199 Jehovan todistajien kaikissa osissa maailmaa pitämää piirikonventtia hyväksynyt tällaisen anomuksen kesästä 1956 helmikuun vaiheille 1957. Näissä kokouksissa äänesti 462 936 henkeä innostuneesti näiden anomusten puolesta. Ensimmäinen Moskovaan näistä 199 piirikonventista lähetetty anomus hyväksyttiin Suomessa, ja se on toistettu tässä.

HYVÄKSYTTY ANOMUS

Pääministeri Nikolai A. Bulganin

Neuvostoliiton ministerivaliokunnan puheenjohtaja

Moskova, Neuvostoliitto

Herra

Me, 1 136 monista Jehovan todistajien seurakunnista piirikonventtiin yhteenkokoontuneet edustajat olemme tänään, kesäkuun 30. päivänä 1956 täällä Kemin kaupungissa, Suomessa, päättäneet seuraavalla kirjelmällä kiinnittää Teidän huomionne kristittyihin tovereihimme, joita on, kuten tiedätte, tuhansia laajassa valtakunnassanne.

Kahden viimeisen vuoden aikana olemme saaneet uutisia Venäjältä huomattavien uutistoimistojen ja palautettujen henkilöiden kautta, ja tämän mukaan (1) Vorkutan työleirillä on tai on ollut noin 2 000 Jehovan todistajaa; (2) huhtikuun alussa v. 1951 noin 7 000 Jehovan todistajaa vangittiin Baltian maista Bessarabiaan käsittävillä alueilla ja kuljetettiin tavarajunilla Tomskin ja Irkutskin erämaihin sekä Baikal-järven läheisyyteen Siperiaan; (3) Jehovan todistajia on ainakin viidessäkymmenessä vankileirissä Euroopan Venäjältä Siperiaan ja pohjoiseen Jäämerelle, jopa Novaja Semljan saarella Jäämerellä; (4) osa näistä, erikoisesti edellämainituista 7 000:sta, kuoli aliravitsemukseen Siperian oleskelunsa kahtena ensimmäisenä vuotena.

ANOMUS

Jehovan todistajien puolueeton tutkinta osoittaa, että he eivät ole milloinkaan ansainneet tulla vangituiksi, karkoitetuiksi ja lähetetyiksi rangaistusleireihin, ja me pidämme nyt mitä ajankohtaisimpana ANOA hallitukseltanne, että nämä vilpittömät kristityt, jotka tunnetaan vakavasta oikeuden, totuuden ja rauhan rakkaudestaan, (a) vapautettaisiin ja (b) oikeutettaisiin järjestäytymään kristillisiin seurakuntiin sekä kierroksiin ja piireihin, jotka käsittäisivät kaikki valtakunnan alueella sijaitsevat seurakunnat vastuullisine palvelijoineen, kuten kaikissa muissa maissa; (c) oikeutettaisiin ylläpitämään säännöllisiä yhteyksiä Jehovan todistajien hallitsevaan elimeen Brooklyniin, New Yorkiin, Amerikan Yhdysvaltoihin; ja (d) oikeutettaisiin vastaanottamaan ja julkaisemaan ”Vartiotorni”-lehteä venäjäksi, ukrainaksi ja muilla kielillä, joilla se katsotaan tarpeelliseksi, sekä myös muita raamatullisia julkaisuja, joita Jehovan todistajat käyttävät maailmanlaajuisesti.

TOSIASIOITA

Jehovan todistajat ovat kristitty yhteiskunta, johon nykyään kuuluu enemmän kuin 640 000 palvelijaa, jotka toimivat noin 160 maassa, käytännöllisesti katsoen jokaisessa maapallon maassa. Heidän kahdesti kuussa ilmestyvien lehtiensä ”Vartiotorni” ja ”Herätkää!” jokaisen numeron yhteinen painosmäärä on yli 4 000 000 kappaletta neljälläkymmenelläneljällä kielellä.

Jehovan todistajat tulevat siis kaikista kansoista, mutta he ovat omassa keskuudessaan täysin ratkaisseet rauhallista, yleismaailmallista ja pysyvää rinnakkaiseloa koskevan ongelman. Omista riveistään he ovat poistaneet kaikki rotu-, kansallisuus- ja uskonnolliset raja-aidat ja ennakkoluulot ja heistä on tullut veljesjoukko, Kristuksen seuraajia, joita kaikkia sitoo kaksi suurinta käskyä: rakasta Jumalaasi ja rakasta lähimmäistäsi. Tämän huomioonottaen he eivät voi tappaa toisiaan, kuten aika ajoin taistelukentillä tekevät katolilaiset, protestantit ja muiden uskonnollisten järjestöjen jäsenet.

Jeesus Kristus sanoi Rooman käskynhaltija Pilatukselle: ”Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta”, osoittaen siten, että Rooman imperiumin, jonka edustaja Palestiinassa Pilatus oli, ei tarvinnut pelätä hänen uskonnollista toimintaansa. Hän ei taistellut voimassaolevaa poliittista hallitusta vastaan, hänellä ei ollut poliittisia harrastuksia eikä kunnianhimoa, hän ei ollut poliittinen puoluejohtaja, hän ei taistellut juutalaisten puolesta roomalaisia vastaan eikä päinvastoin. Ei, vaan hän viittasi kaiken pahan juureen ja suoritti hengellistä parantamista, mikä jatkuu nykyäänkin ja ulottuu kaikkiin maailman kansoihin hänen uskollisten seuraajiensa palveluksen ansiosta. Pilatukselle Jeesus sanoi myös: ”Sitä varten minä olen tullut maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta.” Tämän jälkeen Pilatus sanoi juutalaiselle papistolle, joka väärin ja ulkokultaisesti syytti Jeesusta: ”Minä en löydä hänestä mitään syytä.” – Joh. 18:36–38.

Jehovan todistajia ei voida osoittaa syypäiksi mihinkään rikokseen. He tottelevat Jumalan käskyä: ”Te olette minun todistajiani, sanoo Jehova.” (Jes. 43:10, 12, ASV) He antavat ensin Jumalalle, mikä hänelle kuuluu, ja sitten maalliselle poliittiselle hallitsijalle, mikä hänelle kuuluu. (Matt. 22:21) Kristuksen opetuksen mukaan he muodostavat yleismaailmallisen veljeskunnan, johon kuuluu venäläisiä, kiinalaisia, suomalaisia ja monia muita kansallisuuksia, ja tämä veljeskunta kasvaa nopeasti kautta maapallon. Jehovan todistajat eivät vahingoita ketään. He pysyvät puolueettomina maailman riitaisuuksissa. Siksi he eivät osallistu mihinkään kapinalliseen toimintaan eikä vakoiluun. He eivät ole kansallisintoilijoita, itsekkäitä kapitalisteja eikä imperialisteja. Tosi kristittyinä he eivät voi olla sellaisia, eivätkä he voi taistella minkään poliittisen opin eikä ideologian puolesta, olkoon tämä kommunistinen, demokraattinen tai kapitalistinen. Amerikassa ja muissa länsimaissa Jehovan todistajia on sanottu ”kommunisteiksi” ja kommunistimaissa ”imperialisteiksi”, koska he ovat puolueettomia maailman asioihin nähden. Kommunistihallitukset ovat syyttäneet ja tutkineet heitä oikeudessa ”imperialistisina vakoilijoina” ja ovat tuominneet heitä jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Mutta he eivät ole milloinkaan osallistuneet mihinkään kapinalliseen toimintaan eikä vakoiluun.

Siksi on ehdottomasti väärin ja perusoikeuksia loukkaavaa vangita, eristää ja karkoittaa heitä, olipa tuomio sitten yksi päivä tai 25 vuotta.

Jehovan todistajat tunnetaan luotettavina, tunnollisina ja ahkerina työntekijöinä ei ainoastaan länsimaissa, vaan myöskin kommunistisissa maissa. He siis suorittavat heille kuuluvat velvollisuudet sen maan kansalaisina, jossa he elävät. He ovat ajattelevaa väkeä, joka ei usko väärän uskonnon sortoon eikä harhaoppeihin. He eivät varasta, he eivät juopottele ja siten alenna tuotantoa, eivätkä he milloinkaan osallistu sabotaashitekoihin. He seuraavat Pyhän Raamatun opetuksia, jonka painattamisen ja levittämisen Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitossa USSR:n hallitus on äskettäin valtuuttanut.

Kristuksen seuraajina Jehovan todistajat eroavat vielä eräässä huomattavassa kohdassa muista ihmisistä, nim. siinä, että he kuuliaisesti noudattavat Kristuksen käskyä: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tulee saarnattavaksi koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee täydellistetty loppu.” (Matt. 24:14, Um) Jehovan todistajat suorittavatkin tätä saarnaamistyötä kaikkien kansojen keskuudessa, ja he jatkavat sen tekemistä jopa elämänsä hinnalla vainoissa ja vastustuksen keskellä, kuten Jeesus sanoi: ”Te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.” Ja: ”Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle.” – Matt. 24:9; 10:16.

Haluaako teidän hallituksenne ottaa vastuun näiden sanojen toteutumisesta, sanojen, jotka tosi kristillisyyden Perustaja lausui?

TARJOUDUTAAN NEUVOTTELEMAAN

Me olisimme kovin iloisia, jos Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran hallitsevan elimen edustajat saisivat keskustella enemmän asiasta kanssanne, joko huomattavimman edustajanne kanssa USA:ssa tai suoraan hallituksenne kanssa Moskovassa.

Te olette sallineet monien lähetystöjen länsimaista vierailla pääkaupungissanne ja maassanne. Siksi haluaisimme ehdottaa teidän harkitsevan mahdollisuutta sallia Jehovan todistajien lähetystön saapua Moskovaan antamaan teille haluamanne lisätiedot ja anomaan lupaa vierailla kristittyjen veljiemme luona eri leireissä, joiden me uskomme pääsevän vapaiksi ennen pitkää teidän määräyksestänne.

Sillä välin me emme voi tehdä mitään muuta kuin antaa maailman tietää Jehovan todistajista Venäjän vankiloissa, rangaistusleireillä ja karkoituspaikoissa. Me olemme velkaa ystävillemme ja uskonveljillemme sen, että maailma saa tietää heidän asemansa. Kuitenkin toivoisimme voivamme kertoa maailmalle, että te, Neuvostoliiton hallitus, olette määränneet Jehovan todistajat vapautettaviksi kaikista sellaisista paikoista, jotta he voisivat työskennellä maanne vapaina kansalaisina ja elää hiljaista ja vaatimatonta elämää, minkä he uskovat olevan sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen jättämän esimerkin kanssa. – 1. Tim. 2:1–6.

Luottaen siihen, että te tutkitte tämän anomuksen ja otatte huomioon siihen liittyvät seikat ja että saisimme suosiollisen vastauksen siihen, merkitsemme kunnioittaen

Jehovan todistajat

Kalle Salavaara

Tämän Päätöksen esitti

hyväksyttäväksi

Matti K. Tiainen, konventin järjestäjä

Sitä kannatti

Erkki Kankaanpää, konventin puheenjohtaja

Sen hyväksyi yksimielisesti Kemin piirikonventti,

minkä todistaa

MITEN VASTAANOTETTU

Kussakin konventissa allekirjoitti neljä Jehovan todistajaa kolme anomuskappaletta läsnäolevien puolesta. Yksi niistä lähetettiin suoraan pääministeri Bulganinille Moskovaan, toinen postitettiin sen maan Venäjän-lähettiläälle, missä konventti pidettiin, yksi toimitettiin Vartiotorni-Seuran päämajaan ja lisäkappaleet varattiin sanomalehdille, jotka käsittelivät sitä yleensä hyvin.

Miten Venäjän hallitus suhtautui tähän anomukseen? Tähän mennessä se on jättänyt sen huomioonottamatta. Sanaakaan ei ole kuultu. Ainakin yksi kappale on vastaanotettu Moskovassa, minkä todistaa Yhdysvaltojen postitoimiston kuitti, joka ilmoittaa, että anomus on toimitettu Venäjän hallitukselle ja vastaanotettu.

Anomus yritettiin esittää myöskin henkilökohtaisesti Venäjän paikallisille eri lähettiläille. Oli kumminkin melkein jokaisessa tapauksessa mahdotonta tavata itseään lähettilästä. Uruguayssa selitti lähettilään sihteeri anomuksen olevan täynnä valheita ja kieltäytyi ehdottomasti olemasta missään tekemisissä sen kanssa. Hän väitti, että Venäjällä suodaan palvontavapaus. Tulokset toisissa maissa, kuten Itävallassa, Alankomaissa ja Sveitsissä, tehdyistä yrityksistä olivat samanlaiset.

Ranskassa otti suurlähettilään sihteeri anomuksen vastaan. Mutta hän ei voinut ymmärtää, miksi ’Ranskassa asuvat ranskalaiset olisivat huolissaan Venäjällä asuvista venäläisistä’! Hänen kommunistisesti kasvatetulle mielelleen oli nähtävästi käsittämätöntä, että uskollisuus voisi ylittää kansallisrajat ja -eroavaisuudet.

Koska Yhdysvalloissa oleva suurlähettiläs oli poissa, niin järjestettiin tapaaminen arvoltaan seuraavan virkailijan, herra Striganovin, kanssa. Todistajat esittivät keskustelun kuluessa käyntinsä tarkoituksen, Jehovan todistajien ottaman asenteen ja että Venäjän hallitukselle olisi eduksi sallia todistajien elää rauhassa. He osoittivat myöskin, että väärinymmärrys ja -esitys oli epäilemättä saanut Venäjän hallituksen ottamaan sen asenteen, mikä sillä oli, ja he suosittelivat Puolan hallituksen omaksumaa menettelyä, se kun tutki todistajia ja vapautti todistajat vankeudesta huomattuaan heitä vastaan tehdyt syytökset perusteettomiksi.

Hra Striganov väitti kuitenkin, että Venäjästä oli pantu kiertämään paljon valheita ja että jos siellä oli vangittu joku, niin se ei ole tapahtunut hänen uskontonsa takia, vaan siksi, että hän on rikkonut lakia vastaan. Hän moitti todistajien sotaan nähden omaksumaa asennetta ja väitti, että Venäjän laki on korkeampi kuin Jehovan laki ja että sitä on toteltava Venäjällä. Hän pilkkasi toistamiseen Jehovan nimen mainintaa ja kieltäytyi ottamasta anomusta vastaan menetellen, kuin se olisi ollut dynamiittia, eikä koskenutkaan siihen.

Mutta Jehovan todistajat eivät masennu helposti. He eivät luovu helposti taistelusta. Todistukseksi vilpittömistä ja taipumattomista ponnistuksistaan rautaesiripun takana olevien sorrettujen veljiensä auttamiseksi he lähettivät maaliskuun 1. pnä 1957 seuraavan yhteisanomuksen kommunistijohtajille.

Pääministeri Nikolai A. Bulganin

Herra.

Jehovan todistajiksi sanottujen kristittyjen maailmanlaajuisen joukon hallitseva elin kääntyy puoleenne.

Jehovan todistajat opettavat nykyään kaikkeuden Kaikkivaltiaan Jumalan ja Luojan, Jehovan, Sanaa alati laajenevan kristittyjen evankeliuminpalvelijoitten muodostaman järjestön, Pennsylvaniassa rekisteröidyn Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran, johdolla 162 maassa, valtakunnassa ja siirtomaassa kautta maailman. He ovat tosi kristittyjä, joita johdetaan Jehova Jumalan aidossa palvonnassa Pyhässä Raamatussa esitettyjen vanhurskaitten ohjeitten ja periaatteitten mukaan.

Sosialistisen Neuvostotasavaltain liiton rajojen sisäpuolella oli tuhansia näistä Jehovan todistajista, jotka yrittävät uskollisesti palvella Ylintä Jumalaa, Jehovaa, hyvin koettelevissa olosuhteissa. Monia heistä on otettu kiinni ja pidätetty ja pantu vankilaan. Toisia on lähetetty kauas kodeistaan maanpakoon Siperiaan. Tämä ei ole johtunut siitä, että he olisivat tehneet mitään rikoksia, eikä minkäänlaisen poliittisen toiminnan takia. Jehovan todistajat ovat kaikkein rauhallisin ja lainkuuliaisin ihmisryhmä maan päällä. He ovat joutuneet rangaistuiksi yksistään sen takia, että he ovat antautuneita kristittyjä, jotka tottelevat vilpittömästi Jeesuksen Kristuksen määräyksiä. On totta, että he etsivät ensiksi Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, sillä Kristus käski Matteuksen 6:33:nnessa kaikkia kristittyjä tekemään siten. Mutta he tottelevat siten tehdessään myöskin kaikkia sen maan lakeja, missä he asuvat, paitsi jos tehdään laki, mikä on Luojan ylimmän lain vastainen. He ovat omantunnontarkkoja ja huolellisia siinä, että ’maksavat sentähden keisarille kuuluvan keisarille ja Jumalalle kuuluvan Jumalalle’. – Matt. 22:21, Um.

Neuvostoliitossa olevat Jehovan todistajat ovat kestäneet nyt monta vuotta suuria vaikeuksia ja ankaraa vainoa. He ovat muodostaneet komiteoita ja lähetystöjä omien evankeliuminpalvelijoittensa keskuudesta saadakseen rekisteröidyksi uskonnollisen järjestönsä voimassa olevien säädösten mukaan, mutta heidät on jokaisessa tapauksessa torjuttu, ja sen sijaan että heidän olisi sallittu rekisteröidä kristillinen järjestönsä, heidän lähetystössä olevia evankeliuminpalvelijoitaan on otettu kiinni. On tullut hyvin tunnetuksi kautta maailman, että Jehovan todistajia on vangittu tuhansittain kaikkialla Neuvostoliitossa ja että heitä on karkotettuna Siperiassa kristillisen palvontansa takia.

Kaikki Jehovan todistajat antautuvat juhlallisesti palvelemaan Jehova Jumalan palvelijoina, eivätkä he voi poiketa tästä. Heillä on tinkimätön käsky saarnata Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Heidän täytyy olla yhtä uskollisia Jumalalle ja samojen teokraattisten lakien johtamia kuin Jeesuksen Kristuksen esimerkilliset apostolitkin olivat, jotka kohtasivat paljon vastustusta ja ruumiillista kärsimystä palvontansa takia. Me tapaamme Pyhästä Raamatusta Apostolien tekojen 5:17–40 yhden esimerkin varhaiskristittyjä kohdanneista koettelemuksista. Ja tuossa tilaisuudessa esitti ei-kristitty lakimies Gamaliel hallitsevalle neuvostolle periaatteen, mikä on pitänyt paikkansa tähän päivään asti ja mihin me kunnioittavasti kiinnitämme Teidän huomionne Neuvostoliitossa nykyään toimeenpantujen Jehovan todistajien pidätysten yhteydessä: ”Jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa; mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa.”

Jehovan todistajat ovat Jumalan palvelijoita. Heidän työnsä on Jumalasta lähtöisin. Jehovan todistajien täytyy sentähden elää – niinkuin he tekevätkin Jehova Jumalan avulla – jatkuvasti kaikissa maissa, Neuvostoliitossakin, kristillistä elämää ja palvoa Korkeinta.

Tosi kristityt rakastavat toisiaan, ja he pitävät hyvää huolta kristityistä tovereistaan. He tulevat toistensa avuksi aina, milloin tarvitaan aineellista tai hengellistä apua. Jehovan todistajat ovat sellaisia kristittyjä, ja siksi ovat Jehovan todistajat pyytäneet kaikissa osissa maailmaa kuluneina yhdeksänä kuukautena Teitä Teidän kunnioitetussa asemassanne Neuvostoliitossa tutkimaan Teidän maassanne todistajatovereihinsa kohdistettuja väärinkäyttöjä ja antamaan palvontavapauden veljillemme Kristuksessa.

Anomuksia on lähetetty Teille kymmenillä kielillä Jehovan todistajien 199 konventista. Joka ainoa kappale on lähetetty kirjattuna ilmapostina. Ja lisäksi on jäljennökset tästä anomuksesta toimitettu myöskin kussakin maassa olevien Neuvostoliiton diplomaattisten edustajien kautta sen varmistamiseksi, että tämä tärkeä sanoma saavuttaisi Teidät.

Yhteensä 462 936 Jehovan todistajaa ympäri maailmaa on kannattanut tätä anomusta, ja he odottavat uutisia toimenpiteistä, joihin Sosialistinen Neuvostotasavaltain liitto ryhtyy siellä olevien kärsivien kristittyjen Jehovan todistajien vapauttamiseksi.

Meillä on valtuus ympäri maailmaa asuvien Jehovan todistajien hallitsevana elimenä toimittaa Teille täten Neuvostoliitossa olevien Jehovan todistajien pulmia koskeva yhteisanomus. Ja meidän velvollisuutemme on Ylimmän Jumalan, Jehovan, palvelijoina pyytää Hänen edessään Teitä harkitsemaan tätä vakavaa ongelmaa. Me olemme yhä valmiit lähettämään lähetystömme Moskovaan ehdotettuun keskusteluun.

Me pyydämme kunnioittavasti 462 936 anomuksen tehneen Jehovan todistajan edustajina Teidän pikaista vastaustanne. Vastuu on nyt Teidän Korkeimman Jumalan Jehovan edessä: ”Teidän saatetaan muuten ehkä havaita taistelevan itse Jumalaa vastaan.” – Apostolien teot 5:39, Um.

Esittäjät Pennsylvaniassa rekisteröidyn

VARTIOTORNIN RAAMATTU- JA TRAKTAATTISEURAN johtajat

N. H. Knorr, presidentti

F. W. Franz, varapresidentti

Grant Suiter, sihteeri-rahastonhoitaja

H. H. Riemer, apulaissihteeri-rahastonhoitaja

T. J. Sullivan, johtaja

L. A. Swingle, johtaja

M. G. Henschel, johtaja

Liite

Jehovan todistajat ovat täyttäneet kolminkertaisen velvollisuuden painottamalla tätä asiaa. He ovat todistaneet Jehovan ylimmyydestä, he ovat osoittaneet Jehovan vihollisille heidän menettelynsä vääryyden, ja he ovat yrittäneet auttaa rautaesiripun takana olevia veljiään.

He lepäävät luottaen Jehovan lupaukseen: ”Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa? Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian.” – Luuk. 18:7, 8.