Totuudenmukaisten historiallisten ajankohtien kirja

1. Mitkä historian tapahtumat tunnemme henkilökohtaisesti?

MIELESSÄMME ei ole lainkaan epäilystä siitä, missä olemme tällä hetkellä, ja me tiedämme luonnollisesti, miten olemme siihen tulleet. Olemme myös täysin tietoisia henkilökohtaisesti kokemiemme tapausten ajasta. Tiedämme esimerkiksi missä olimme ja mitä teimme tunti sitten, vuorokausi sitten, viikko sitten. Useimmat meistä tietävät, kuinka vanhoja he ovat, ja me voimme kertoa melko täsmällisesti elämämme suurista tapahtumista.

2, 3. Mitkä ovat eräitä tärkeitä kysymyksiä menneistä historiallisista tapahtumista?

² Mutta miten on aikaamme edeltäneen kaukaisen menneisyyden laita? Mitä tiedämme ajankohdista ja tapahtumista, jotka eivät kuulu henkilökohtaiseen kokemuspiiriimme? Tiedämmekö esimerkiksi, minä vuonna Jeesus syntyi, tai, mikä on vieläkin tärkeämpää, hänen kuolinvuotensa? Olihan hän huomattavin ihminen, joka koskaan on vaeltanut maan päällä. Tiedämmekö, minä vuonna babylonialaiset hävittivät Jerusalemin? Tämä nimenomainen ajankohta on erittäin tärkeä, jos aiomme ymmärtää, miksi tietyt tapahtumat ovat toteutuneet meidän elinaikanamme. Millä kohdalla ajanvirtaa olemme nyt? Tiedämmekö, että seitsemäs vuosi tämän jälkeen päättää 6 000:nnen vuoden Aadamin luomisesta? Ja jos me elämme tuohon vuoteen 1975, niin mitä meidän pitäisi odottaa tapahtuvan?

³ Nämä ovat totisesti kiinnostavia ja tärkeitä kysymyksiä, mutta mistä voimme löytää todenmukaiset vastaukset niihin? Koska tapahtumilla, jotka ovat sattuneet kauan ennen meidän syntymäämme, on suuri merkitys näihin asioihin nähden, niin miten voimme tietää tosiseikat? Mihin muinoin kirjoitettuihin asiakirjoihin voimme luottaa totuuteen perustuvina ja tosina?

4. Mikä rohkaisu auttaa meitä löytämään vastaukset kysymyksiimme?

⁴ Rehellisen totuuden etsijän ei pitäisi ajatella, että se on toivoton yritys, ja luopua vastausten hakemisesta näihin kysymyksiin. Hänellähän on todellisuudessa käytettävänään historian vanhin kirja, ja, mikä vielä tärkeämpää, kirja, johon voidaan luottaa ja turvautua ylimpänä auktoriteettina, sellaisena, jolla kaikki muut todistukset voidaan mitata ja ratkaista. Tämä historiallinen asiakirja on onneksi nyt käännetty kielelle, jota tiedustelija osaa lukea. Tämä kirja on Pyhä Raamattu, Jehova Jumalan henkeytetty ja pyhä Sana. Jehova yksin tietää sekä lopun että alun. – Jes. 46:10.

5. Mikä arvo Raamatulla on historiakirjana?

⁵ Maalliset historioitsijat, jotka tunkeutuvat taaksepäin ajassa kertoakseen meille etäiseltä menneisyydestä mutta jotka ivallisesti hyljeksivät Raamatun kertomusta, joutuvat pakosta täyttämään niukkojen hajanaisten arkeologisten löytöjensä väliset aukot epäluotettavilla perimätiedoilla, kuvitelluilla laskelmilla ja suoranaisella arvailulla. Toisaalta rehelliset tutkijat – ja sellaisia on paljon – tunnustavat Raamatun todella aidon arvon kiistattomana todistuksena, jonka kaikki esiin kaivetut löydöt vahvistavat. Koetukselle pantuna Raamattu on todella osoittanut arvonsa muinaisten tapahtumien täydellisimpänä kertomuksena ja ensiluokkaisen täsmällisenä kirjana. Tämä totuudenmukaisten historiallisten ajankohtien kirja kädessämme meidät on sen tähden varustettu laskemaan koko matka taaksepäin Aadamin luomiseen vähäisin vaikeuksin täyttäen maallisen historian aukot luotettavilla tosiasioilla. Lisäksi voimme tehdä sen nopeasti ja pienin ponnistuksin.

MUUTOKSET KALENTEREISSA

6. Milloin nykyinen kalenterimme otettiin käytäntöön, ja miten tarkka se on?

⁶ Me mittaamme nykyään aikaa gregoriaanisen kalenterin mukaan, mutta tämä mittaperuste ei ole neljääsataakaan vuotta vanha. Paavi Gregorius XIII poisti käytännöstä vuonna 1582 juliaanisen kalenterin, joka tuona vuonna oli noin kymmenen päivää jäljessä auringon mukaan. Oikaistakseen poikkeavuuden paavi määräsi kymmenen päivää poistettavaksi lokakuusta, ja niin 5. päivästä lokakuuta tehtiin 15. lokakuuta vuonna 1582. Tämä nykyinen kalenteri on niin tarkka, että sen ja oikean aurinkovuoden välillä on tällä hetkellä ainoastaan noin 26,3 sekunnin ero, ja tämä ero kasvaa vain 0,53 sekuntia sadassa vuodessa. Ero on pienempi kuin yhdeksän minuuttia sadassatuhannessa vuodessa, pienempi kuin vuorokausi 16 miljoonassa vuodessa.

7. Milloin juliaaninen kalenteri otettiin käytäntöön, ja minkä eroavuuden se korjasi?

⁷ Vuonna 46, joka tunnetaan ”hämmennyksen vuotena”, Julius Caesar saattoi voimaan juliaanisen kalenterin, jonka gregoriaaninen kalenteri sittemmin syrjäytti. Tuona vuonna vanhemmat kalenterit olivat näet noin kolme kuukautta edellä auringon aikataulusta, joten tästä vuodesta piti tehdä 445-päiväinen, niin että aurinko voi ”tavoittaa” kalenterin.

8. Miten tapahtumat ajoitettiin Raamatussa, ja minkä pulman tämä asettaa nykyisen kalenterimme käytössä?

⁸ Jos Raamatussa kerrotut tapahtumat olisivat ajoitetut juliaanisen kalenterin tai toisten aikaisempien kalentereitten mukaan, niin olisi melko yksinkertainen asia muuttaa ajankohdat gregoriaanisen kalenterin mukaisiksi. Mutta niin ei ole. Raamattu kertoo nimenomaisista ja usein erillisistä ajanjaksoista ja tapauksista, ja ne on ajoitettu omilla erikoistavoillaan toisistaan riippumatta. Toisinaan ne on ajoitettu jonkun tietyn kuninkaan hallituksen alun mukaan (Neh. 2:1; Est. 1:1–3; Dan. 9:1, 2; Luuk. 3:1) tai jonkin sotilaallisen voiton tai suuren kansan hävityksen mukaan (1. Kun. 6:1; Hes. 1:1, 2; 8:1; 20:1; 40:1), tai ne on ajoitettu jonkin poikkeuksellisen tapahtuman, kuten Nooan ajan vedenpaisumuksen, mukaan. (1. Moos. 9:28, 29) Vaikea tehtävä on siis saada selville, milloin nämä raamatulliset tapahtumat sattuivat, jos ne lasketaan nykyisen kalenterimme mukaan.

9, 10. a) Miten tätä pulmaa voidaan valaista? b) Mitä matkailijamme on ensimmäiseksi tehtävä pulmansa ratkaisemiseksi?

⁹ Pulmaa voidaan valaista seuraavalla kertomuksella. Suomalainen matkailija, joka kävi katsomassa erästä historiallista nähtävyyttä Englannissa, lähti hotellistaan eräänä aamuna ja käveli hitaasti metsikköjen halki pysähtyen hetkeksi kauniilla näköalapaikoilla ja virkistävien lammikoiden äärellä, joita oli tien varrella. Jolloinkin iltapäivällä hän meni yli virran ja kulki polkua vuoren ylitse. Päivän päättyessä tuli mieleen kysymys, miten kauas hän oli vaeltanut. Hän muisti, että varhemmin päivällä etäisyydet pysähdyspaikkojen välillä oli selvästi merkitty jalkoina merkkipaaluihin, mutta sillan jälkeen merkkipaaluja ei ollut.

¹⁰ Sen selville saamiseksi, miten kauas vaeltajamme oli joutunut, ei riittänyt, että hän olisi palannut ja muuttanut jaloista metreiksi matkansa alkuosassa merkityt etäisyydet. Hänen olisi ennen kaikkea täytynyt mitata kulkemansa matka taaksepäin nykyisestä olinpaikastaan vuoren ja sillan yli viimeksi merkittyyn kohtaan asti. Kun tämä etäisyys olisi saatu selville, niin loppu olisi ollut suhteellisen helppo asia, jos hän olisi luottanut merkkipaaluissa oleviin numeroihin.

11. a) Mitä on siis tehtävä ensiksi saadaksemme tietää, millä kohdalla ajanvirtaa olemme? b) Mitä tarkoitetaan ”kiinteällä ajankohdalla”, ja miten arvokas tällainen ajankohta on?

¹¹ Samoin otettaessa selville, millä kohdalla ajanvirralla ihmiskunta on, pulmaa ei ratkaise pelkästään vanhojen kalentereitten muuttaminen nykyaikaisiksi järjestelmiksi. Ensin täytyy mitata taaksepäin ajassa yli sen juovan, joka erottaa nykyajan vanhasta raamatullisesta kertomuksesta, johonkin historian kiinteään ajankohtaan. Tällaisen kohdan täytyy olla sellainen, jossa pyhät ja maalliset tapahtumat sattuvat yhteen ja liittyvät toisiinsa täysin yhtäpitävästi käytössä olevien ajan mittausmenetelmien kanssa. Kun tällainen ajankohta on vahvistettu gregoriaanisen mittapuun mukaan, niin me tiedämme miten pitkälle olemme tulleet siitä kohdasta ja missä nyt olemme. Tästä käännekohdasta lähtien voimme mitata myös eteen- tai taaksepäin ajoittaessamme muita Raamatun historian tapahtumia, vaikka ne aikaisemmin ajoitettiinkin eri järjestelmän mukaan.

VUODEN 539 EAA. KIINTEÄ AJANKOHTA

12. Mikä kiinteä ajankohta meillä on Kyyroksen suorittaman Babylonin kukistamisen yhteydessä?

¹² Yksi tällainen kiinteä ajankohta liittyy Danielin 5. luvussa jakeissa 1–31 kerrottuihin tapahtumiin. Se koski aikaa, jolloin meedialaiset ja persialaiset Kyyros Suuren alaisuudessa hajottivat Belsassarin kuuluisat juomingit, valloittivat Babylonin kaupungin ja kukistivat kolmannen maailmanvallan. Tämä vuosi oli 539 eaa. gregoriaanisessa kalenterissa, neljä vuotta siitä, kun buddhalainen ajanlasku alkoi Intiassa.

13, 14. Mihin tärkeään löytöön vuoden 539 eaa. määrääminen Babylonin kukistumisvuodeksi perustuu?

¹³ Vuoden 539 eaa. vahvistaminen siksi vuodeksi, jona tämä historiallinen tapaus sattui, perustuu Nabunaidin aikakirjana tunnettuun kiviseen asiakirjaan. Tämä tärkeä löytö tehtiin lähellä Bagdadin kaupunkia olevista raunioista vuonna 1879 ja sitä säilytetään nykyään British Museumissa. Tässä asiakirjassa sanotaan mm.:

¹⁴ ”Tašritu- [tisri-, heprealaisten 7. kuukausi] kuussa, kun Kyyros hyökkäsi Akkadin sotajoukon kimppuun Opiksessa Tigris-virran varrella, Akkadin asukkaat kapinoivat, mutta hän (Nabunaid) surmasi hämmentyneet asukkaat. 14. päivänä Sippar valloitettiin taistelutta. Nabunaid pakeni. 16. päivänä [11.–12. lokakuuta 539 eaa. juliaanisen eli 5.–6. lokakuuta gregoriaanisen kalenterin mukaan] Gobryas (Ugbaru), Gutiumin käskynhaltija, ja Kyyroksen sotajoukko tulivat Babyloniin ilman taistelua. Jälkeenpäin, kun Nabunaid oli palannut, hänet vangittiin Babylonissa. . . . Arahšamnu- [hešvan-, heprealaisten 8. kuukausi] kuun 3. päivänä [28.–29. lokakuuta juliaanisen kalenterin mukaan] Kyyros tuli Babyloniin. Vihreitä oksia siroteltiin hänen eteensä. ’Rauhantila’ (sulmu) saatettiin voimaan kaupungissa.” – James B. Pritchard, Ancient Near Eastern Texts Relating to the Old Testament (Princeton 1955), s. 306. Tekstin engl. käännöksen julk. Sidney Smith teoksessa Babylonian Historical Texts Relating to the Capture and Downfall of Babylon (Lontoo 1924).

15, 16. Mikä selittää sen seikan, ettei Nabunaidin aikakirja mainitse mitään Belsassarista Babylonin kukistumisen yhteydessä?

¹⁵ Pane merkille, että Nabunaidin aikakirja esittää tarkat yksityiskohdat ajasta, jolloin nämä asiat tapahtuivat. Tämä taas auttaa nykyisiä oppineita tähtitieteen tuntemuksensa perusteella muuttamaan nämä ajankohdat juliaanisen tai gregoriaanisen kalenterin aikamääriksi. Selitykseksi siihen, miksi tämä aikakirja ei viittaa erityisesti Belsassariin Kyyroksen suorittaman Babylonin valloituksen ja myös vuoden 539 vahvistuksen yhteydessä, huomaa mitä professori Jack Finegan sanoo:

¹⁶ ”Nabunaid (Nabonidus) jakoi kuninkuuden oman vanhimman poikansa Belsassarin kanssa. Belsassar mainitaan kruununprinssinä babylonialaisissa piirtokirjoituksissa. . . . Koska Belsassar sen tähden oli todella hallitsijatoveri Babylonissa ja olisi hyvin voinut olla jatkuvasti loppuun asti, ei Danielin kirja (5:30) ole väärässä esittäessään hänet Babylonian viimeisenä kuninkaana. Persian Kyyros kukisti Babylonin kuningas Nabunaidin 17. vuonna. Nabunaidin aikakirja esittää täsmälliset ajankohdat. Persian sotavoimat valtasivat Sipparin tašritu-kuun 14. päivänä, 10. lokakuuta 539 eaa.; 16. päivänä, 12. lokakuuta, ’Kyyroksen sotajoukko tunkeutui Babyloniin ilman taistelua’; ja arahšamnukuun 3. päivänä, 29. lokakuuta, Kyyros itse tuli kaupunkiin.” – Light from the Ancient Past, 1959, s. 227–229.

17. Mitkä muut lähteet vahvistavat Babylonin kukistumispäivän, -kuukauden ja -vuoden?

¹⁷ Toiset tutkijat sanovat näin: ”Nabunaidin aikakirja . . . esittää, että Sippar kukistui Persian sotajoukkojen edessä VII/14/17a (10.10.539),b että Babylon kukistui VII/16/17 (12.10.) ja että Kyyros meni Babyloniin VIII/3/17c (29.10.). Tämä vahvistaa Nabunaidin hallituksen lopun ja Kyyroksen hallituksen alun. Kiinnostavaa on, että viimeinen Nabunaidille Urukista päivätty taulukko on päivätty päivä sen jälkeen kun Babylon joutui Kyyroksen käsiin. Uutinen sen valloituksesta ei ollut vielä saapunut noin 200 km:n päässä olevaan eteläiseen kaupunkiin.” – Brownin yliopiston tutkielmat, XIX osa, Parkerin ja Dubbersteinin Babylonian Chronology 626 B. C. – A. D. 75, 1956, s. 13.

18. a) Mistä ajankohdasta noin 20 historioitsijaa ja selittäjää on yhtä mieltä? b) Onko tähän yksimielisyyteen päästy vasta äskettäin?

¹⁸ Nykyiset tunnustetut auktoriteetit hyväksyvät vuoden 539 eaa. kiistattomasti siksi vuodeksi, jona Kyyros Suuri kukisti Babylonin. Edellä olevien lainausten lisäksi seuraava antaa pienen näytteen historiakirjoista ja esittää läpileikkausta sekä yleisistä hakuteoksista että alkeisoppi kirjoista.d Nämä lyhyet lainaukset osoittavat myös, ettei tämä ole äskettäin esiintuotu ajankohta vaan perusteellisesti tutkittu ja yleensä hyväksytty viimeiset 60 vuotta.

”Vuonna 539 eKr. Babylon kukistui taistelutta akhamenidilais-persialaisen Kyyros Suuren edessä.” – The Encyclopedia Americana, 1956, III osa, s. 9.

”Kyyros valloitti Babylonin vuonna 539 eKr.” – Yale Oriental Series, Researches, XV osa, 1929; Dougherty, Nabonidus and Belshazzar, s. 46.

”Persialaiset valtasivat kaupungin vuonna 539 eKr.” (The World Book Encyclopedia, 1966, 2. osa, s. 10) ”Vuonna 539 eKr. persialaiset valloittivat Babylonin.” (Sama, s. 13) ”Nabunaid, kaldealaisen Babylonian viimeinen kuningas, joka hallitsi vuodesta 555 vuoteen 539 eKr.” – Sama, s. 193.

”Lyydian kukistuminen valmisti tien Persian hyökkäykselle Babyloniaan. Tämän maan valloitus osoittautui odottamattoman helpoksi. Vuonna 539 eKr. suuri Babylonin kaupunki avasi porttinsa Persian sotajoukoille.” – Hutton Webster, Ancient History, 1913, s. 64.

”Kyyros valloitti vuonna 539 eKr. myös Babylonin.” – W. L. Westermann, The Story of the Ancient Nations, 1912,s. 73.

”Mutta vuonna 539 eKr. Kyyros lähti valloittamaan Babyloniaa. . . . Sippar vallattiin miekaniskutta, ja kaksi päivää myöhemmin Kyyroksen armeijan etujoukot marssivat Babyloniin.” – F. K. Sanders, History of the Hebrews, 1914, s. 230.

”Todennäköisesti ei hänen [Nebukadnessarin] kuolemansa ja kaldealaisten valtakunnan kukistumisen välillä ollut pitkää aikaa ennen Kyyroksen hyökkäystä vuonna 539.” – W. F. Albright, The Biblical Period, uusittu painos kirjasta The Jews; Their History, Culture and Religion, toimittanut Louis Finkelstein, 1955, s. 49.

”Kyyros marssi Babyloniin 29. lokakuuta vuonna 539 eKr. ja esiintyi kansan vapauttajan osassa.” – The Zondervan Pictorial Bible Dictionary, 1965, s. 193; ks. myös s. 93, 104, 198, 569.

”Nebukadnessar oli ympäröinyt Babylonin valtavilla muureilla, mutta Belsassarin sotajoukon häviön jälkeen kaupunki antautui vähin vastuksin vuonna 539 eKr.” – Reither, World History at a Glance, 1942, s. 28, 29.

”Kun Uusbabylonian valtakunta kukistui persialaisten hyökätessä, niin Babylon avasi porttinsa Kyyrokselle vuonna 539 eKr. vastustamatta.” – The Interpreter’s Dictionary of the Bible, 1962, s. 335.

”Naboniduksen 17. vuonna (539 eKr.) Kyyros valloitti Babylonin.” – Fallows, The Popular and Critical Bible Encyclopædia and Scriptural Dictionary, 1913, 1. osa, s. 207.

”Kyyros Suuri lisäsi vuonna 539 eKr. Babylonian toisiin valtakuntiin, jotka hän oli voittanut ja yhdistänyt maagillisella helppoudella ja nopeudella.” – A New Standard Bible Dictionary, 1926, s. 91.

”Kaupunki [Babylon] vallattiin yllättäen vuonna 539 eKr.” – Peloubet, The Universal Bible Dictionary, 1912,s. 69.

”Vuonna 539 eKr. seemiläisten johtoasema kukistui muinaisessa Idässä ja arjalaiset saivat johtoaseman, joka jatkui ainakin tuhat vuotta. Tämä Kyyroksen voitto Babyloniasta laski perustuksen kaikille myöhemmille kehitysvaiheille Kreikan ja Rooman vallan alaisuudessa.” – Whitcomb, Darius the Mede, 1959, Johdanto, s. 2.

”Kyyros valloitti myös Babylonin vuonna 539 eKr. ja tuli siten Mesopotamian ja Syyrian herraksi.” – Hayes ja Moon, Ancient and Medieval History, 1930, s. 92.

”Nabonidus (Nabunaid) . . . oli viimeinen Babylonian kuningas (555–539 eKr.)” – The Catholic Encyclopedia, 1907, 2. osa, s. 184.

”Vuonna 539 Babylonian kuningas kukistui Kyyroksen edessä.” – The New Funk & Wagnalls Encyclopedia, 1952, 10. osa, s. 3397.

”Kaldean valtakunta, pääkaupunkinaan Babylon, (toinen Babylonian valtakunta), kesti . . . vuoteen 539 e. Kr., jolloin se luhistui Kyyroksen, Persian valtakunnan perustajan, hyökätessä Babyloniin.” – H. G. Wells, Historian ääriviivat, 1923, s. 116.

”Kyyros valloitti Babylonian vuonna 539 eKr.” – The International Standard Bible Encyclopædia, 1960, 1. osa, s. 367.

”Vuonna 539 Kyyros valloittaa Babylonin kaupungin, Babyloniasta tulee Persian valtakunnan provinssi.” – Bibel-Lexikon, toim. Herbert Haag avustajineen, painettu Sveitsissä vuonna 1951. S. 150 kohdasta Babylonia.

19. Kuinka pitkä aika siitä on siis kulunut, kun persialaiset kukistivat Babylonin?

¹⁹ Koska niin monet oppineet ovat näin vankasti vahvistaneet vuoden 539 eaa. ja olleet siitä yksimielisiä, niin me olemme täysin varmat siitä, millä kohdalla me nykyään olemme 2 500 vuotta sitten tapahtuneeseen Babylonin kukistumiseen nähden. Lokakuun 6. päivänä 1968 oli kulunut 2 506 vuotta tuon kolmannen maailmanvallan kukistumisesta.e Toiset tärkeät tapahtumat, jotka sattuivat ennen vuotta 539, voidaan nyt ajoittaa hyvin täsmällisesti. Jos hyväksytään Raamatussa ilmoitetut ajankohdat, niin tämä on melko helppoa, ja eräät hairahduttavat salahaudat, joihin kristikunnan perinteelliset ajanlaskijat ovat langenneet, vältetään.

JERUSALEMIN HÄVITYS VUONNA 607 EAA.

20. a) Esiintyykö nimi ”Dareios” nuolenpääkirjoituksissa? b) Mistä olemme kuitenkin varmoja?

²⁰ Danielin Jumalaan Jehovaan uskovat tietävät, ettei Raamatun historiallinen tarkkuus perustu tuntemattomiin puutteellisiin, epätäydellisiin, henkeyttämättömiin maailmallisiin asiakirjoihin. Näin ollen se, että tähän mennessä löydetyissä pakanallisissa nuolenpääkirjoituksissa ei ole missään nimeä ”Dareios”, ei muuta mitenkään Raamatun todistuksen totuudenmukaisuutta. Jumalan henkeytyksestä kirjoitetut historialliset tosiasiat ovat selvät: ”Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas, ja Daarejaves [Dareios], meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.” (Dan. 5:30, 31) Jotkut tutkijat uskovat – ja todisteet ovat vahvat – että Dareios oli sama kuin Gubaru, Kyyroksen käskynhaltija, joka meni Babyloniin hänen kanssaan ja joka asetti käskynhaltijoita kaupunkiin.f Mutta Daniel puhuu yhä uudelleen Dareios Meedialaisesta, ei kuitenkaan käskynhaltijana vaan kuninkaana, puhutellen häntä henkilökohtaisestikin siten. – Dan. 6:1, 6–9, 12–25.

21. Minkä hätkähdyttävän havainnon Daniel teki Dareioksen hallituksen ensimmäisenä vuonna?

²¹ Niinä muutamina kuukausina, jotka Dareios oli valtaistuimella, Daniel teki hätkähdyttävän ajanlaskua koskevan havainnon: ”Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi – hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.” (Dan. 9:1, 2) Epäilemättä kysymys siitä, milloin tämä 70 vuoden aikaraja saavutettaisiin, painoi kovasti Danielin mieltä. Hänen ei onneksi tarvinnutkaan odottaa kauan vastausta.

22. Miten kauan Dareios I hallitsi, ja kuka seurasi häntä Babylonian kuninkaaksi?

²² Dareios I:n hallitus oli lyhyt. Maininta ”ensimmäisenä hallitusvuotena” merkitsee sitä, että hän oli kuninkaana ainakin yhden koko vuoden. (Dan. 9:1; 11:1) Kyyros nousi hänen jälkeensä valtaistuimelle vuoden 538 loppupuolella, ja Jehovan profeetta Daniel pysyi korkeassa virassaan. ”Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.” (Dan. 6:2, 28) Toistuvat sanat ”meedialaisten ja persialaisten laki” ilmaisevat, että näiden kahden kuninkaan ja heidän valtakuntiensa välillä oli hyvin läheinen yhteys. – Dan. 6:8, 12, 15.

23. a) Mikä suuri ennustus oli toteutumaisillaan? b) Minä ajankohtana juutalaiset olivat jälleen kotimaassaan? Mistä nopeuttavista kehitysvaiheista se johtui?

²³ Jehova oli kaksisataa vuotta aikaisemmin julistanut profeettansa Jesajan kautta: Minä ”sanon Koorekselle: ’Minun paimeneni!’ Hän täyttää kaiken minun tahtoni, hän sanoo Jerusalemille: ’Sinut rakennettakoon!’ ja temppelille: ’Sinut perustettakoon!’” (Jes. 44:28) Tämä kaksisataa vuotta vanha ennustus oli viipymättä toteutuva. Kyyros nousi valtaistuimelle, ja hänen ”ensimmäisenä hallitusvuotenaan”, ainakin ennen vuoden 537 kevättä, ”herätti Herra . . . Kooreksen . . . hengen”. Hän julkaisi kuuluisan käskyn, joka salli juutalaisten palata uudelleen rakentamaan Jehovan temppeliä ja josta kirjoitettiin jäljennöksiä ja levitettiin kautta valtakunnan. Näin jäi riittävästi aikaa juutalaisille asettua jälleen kotimaahansa, ’pystyttää paikallensa alttari’ ja ”seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen” alkaa uhrata polttouhreja Jehovalle. Tämän ajankohdan, ”seitsemännen kuun ensimmäisen päivän”, on laskettu parhaiden saatavissa olevien tähtitieteellisten taulukkojen mukaang olevan 5. lokakuuta (juliaanisessa) eli 29. syyskuuta (gregoriaanisessa kalenterissa) vuonna 537 eaa. – Esra 1:1–4; 3:1–6.

24. Milloin siis autioituksen 70 vuotta alkoivat ja milloin ne loppuivat?

²⁴ Tässä on siis hyvin tarkalleen vahvistettu toinen virstanpylväs – aika, jolloin Juudan maan autioituksen 70 vuotta päättyivät – noin 1. päivä lokakuuta vuonna 537 eaa. (Jer. 25:11, 12; 29:10) Nyt on yksinkertaista saada selville, milloin nuo 70 vuotta alkoivat. On vain lisättävä 537:ään 70, jolloin saamme 607. Juudan maan autioitus ja sen asukkaitten pois siirtäminen tuli täysin suoritetuksi noin 1. päivänä lokakuuta vuonna 607 eaa.

25. Mihin kysymykseen annettava vastaus liittyy vuoteen 607 eaa.?

²⁵ Tässä raamatullisessa ajanlaskussa olevan vuoden 607 eaa. tärkeys käy ilmeisemmäksi seuraavassa kirjoituksessa, kun koetamme vastata odotteita herättävään kysymykseen: milloin Aadam luotiin?

[Alaviitteet]

[Kuva s. 486]

Näennäisesti valloittamaton mahtava Babylon kukistui v. 539 eaa.