Jumalan voitto – sen merkitys ahdingossa olevalle ihmiskunnalle
”Meidän Jumalamme on saanut voiton ja voiman ja valtakunnan iäksi ja vallan Kristukselleen, nyt kun vainooja, joka syytti meidän veljiämme päivät ja yöt meidän Jumalamme edessä, on syösty alas.” – Ilm. 12:10, Jerusalemin Raamattu.
1. Mitä ilmaisu ”Jumalan voitto” tarkoittaa?
JUMALAN VOITTO! Me tarkoitamme tällä ilmaisulla jumalallisen persoonan saamaa voittoa. Me emme tarkoita vanhan ajan Kreikan jumalaistaruston siivekästä Nike (Voitto) -nimistä jumalatarta, jonka nimi on annettu maasta ilmaan ammuttavalle Yhdysvaltain sotavoimien ohjukselle, nimittäin Nike-Herkules-ohjukselle. Ei, vaan me tarkoitamme voittoa, jonka saavuttaa Jumala, taivaan ja maan Luoja, maan päällä olevan ihmiskunnan Luoja. Hänen saamallaan voitolla voi olla hyvä vaikutus ihmiskuntaan, joka nykyään on tukalassa ahdingossa.
2. Mihin sana ”voitto” on huomattavassa määrin yhdistetty?
2 Sana ”voitto” on kautta ihmisen historian huomattavassa määrin yhdistetty sotaan tai ainakin taisteluun, kamppailuun tai epäsuotuisiin olosuhteisiin, joista täytyy päästä voitolle. Kaikkien maan kansojen nykyinen ahdinko ja hätä on totisesti sellainen epäsuotuisa tilanne, josta tarvitsee päästä voitolle ihmiskunnan iankaikkiseksi hyödyksi.
3. Kun otamme huomioon, mikä merkitys ”Jumalan voittoon” liittyy, niin mitä kysymyksiä teemme Jumalasta, ja mitä sen pitäisi saada meidät tekemään?
3 Onko meidän sitten ilmaisusta ”Jumalan voitto” pääteltävä, että koko luomakunnan Jumala on ryhtymäisillään sotaan, taisteluun tai kamppailuun? Jos sellainen yhteentörmäys on Jumalan tarkoituksen mukainen, niin liittyykö se jotenkin ihmiskuntaan? Vaikuttaako se koko ihmiskuntaan – meidän hyödyksemme ahdingossamme? Jos vastaus näihin kysymyksiin on myönteinen, niin kaiken järjen mukaan meidän pitäisi olla kiinnostuneita sellaisesta sodasta. Meidän täytyisi tietää, mille puolelle meidän tässä sodassa pitäisi asettua, koska me todella haluamme Jumalan voittoa.
4. Miksi nykyinen kansainvälinen ahdinko ja hätä vaativat meitä hankkimaan tietoomme ”Jumalan voiton” oikean merkityksen?
4 Eri kansoilla on erilaisia käsityksiä hänestä, jota sanotaan ”Jumalaksi”. Uskonnonvastaisilla kommunisteilla on oma näkemyksensä Jumalasta. Niin kutsutulla kristillisellä maailmalla, kristikunnalla, on oma näkemyksensä Jumalasta. Muhamettilaisella maailmalla on oma käsityksensä Allahistaan. Juutalaisella maailmalla on oma nimenomainen näkemyksensä. Ihmiskunnan muilla ei-kristillisillä osilla on monenlaisia uskontoja ja vastaavasti omat käsityksensä Jumalasta. Sen vuoksi kullakin uskonnollisella ryhmällä tai ei-uskonnollisella ryhmällä saattaa olla oma käsityksensä siitä, mitä ”Jumalan voitto” tulevaisuudessa merkitsisi ihmiskunnalle. Johdonmukaisesti päätellen ei kaikkien näiden eri näkemysten välillä siitä, mitä ”Jumalan voitto” merkitsee, voisi olla mitään yksimielisyyttä. Ei sen tähden olisi outoa, vaikka lähestyvä todellinen Jumalan voitto poikkeaisi siitä, mitä ne kaikki odottavat sen olevan. Epäilemättä nykyinen kansainvälinen ahdinko ja hätä vaativat meitä ymmärtämään asian oikein.
5. Minkä tietolähteen puoleen meidän täytyy kääntyä saadaksemme tietoa tästä sodasta, ja mihin teemaan tämä tietolähde päättyy?
5 On ilmeistä, että meidän täytyy kääntyä jonkin tietolähteen puoleen, joka käsittelee sotaa, jonka kruunaa Jumalan voitto. Sellainen tietolähde on kirja, jota on levitetty kautta maapallon miljardeja kappaleita sadoilla tärkeillä ihmiskunnan kielillä. Se kirja on Pyhä Raamattu. Se on maailmassa ainoa kirja, joka kertoo tästä yleismaailmallisesta sodasta, jossa Jumala, taivaan ja maan Ainoa Luoja, saattaa itsensä kunniaan saamalla ratkaisevan voiton. Meidän siis täytyy etsiä arvovaltaista tietoa tästä tärkeästä aiheesta Pyhän Raamatun pyhistä kirjoituksista. Raamatulla me emme tarkoita ainoastaan ”Pyhän Raamatun kahtakymmentäneljää kirjaa”, joihin heprealaiset eli juutalaiset rajoittavat Raamatun käyttönsä, vaan koko Raamattua, joka sisältää noiden heprealaisten pyhien kirjoitusten lisäksi myös henkeytetyt kristilliset kirjoitukset. Tämän koko Raamatun viimeisen kirjan kirjoitti 1 900 vuotta sitten kristitty apostoli Johannes, ja sitä kutsutaan Ilmestyskirjaksi. Varsin sopivasti se päättää tämän Jumalan henkeytetyn Raamatun Jumalan voittoa koskevaan teemaan.
6. Mitä erilaisia ajatuksia on sen suhteen, hyötyykö kristikunta sellaisesta Jumalan voitosta?
6 On totta, että kristikunnan raamattuseurat ovat edistäneet paljon Pyhän Raamatun levittämistä ympäri maailman, ja kristikunta itse väittää pitävänsä kiinni Raamatusta. Onko kristikunta tämän huomioon ottaen se, joka hyötyy tulevasta Jumalan voitosta? Taistellaanko tuleva Raamatussa ennustettu sota kristikunnan takia ja sen säilymiseksi? Kristikunnan uskonnollinen väestö haluaisi ajatella niin. Ateistinen kommunismi ja ei-kristillinen maailma eivät halua ajatella niin, ja niillä on hyvä syy olla pitämättä sellaisesta.
7. Millaiset kristikunnan ja kommunistimaiden väestömäärät ovat toisiinsa verrattuina, ja miksi kristikunta ajattelee voivansa selviytyä voittajana sodassa?
7 Kun asioita tarkastellaan uskonnolliselta näkökannalta, tilanne näyttää päältäpäin katsoen olevan kristikunnalle edullinen. Sen kirkkokansa ja papisto ajattelevat, ettei kristikunta ole ristiriidassa Pyhän Raamatun Jumalan kanssa. Mutta radikaalit kommunistit ovat avoimessa sodassa Jumalan kanssa, eivät ainoastaan Raamatun Jumalan vaan minkä tahansa uskonnon jumalan kanssa. Euroopan kommunistiset maat väittivät kerran olevansa kristillisiä, mutta nyt ne eivät tunnusta kristikuntaa omakseen eivätkä pidä itseään osana siitä. Siitä huolimatta ne käyttävät mielellään hyväkseen uskonnollisia järjestöjä, joiden ne sallivat toimia maassaan, poliittisiin tarkoituksiin ja avuksi sodassa. Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa olevat jumalankielteisen kommunismin joukot näyttävät lukumäärältään ylittävän uskonnollisen kristikunnan joukot. Viimeisen arvion mukaan kristikunta kerskuu kirkkojensa jäsenmäärän olevan 985 363 400. Mutta kristikunta ajattelee voivansa selviytyä voittajana kaikista jumalankielteisistä joukoista, koska se pitää itsestään selvänä, että Jumala on sen puolella.
8. Miten kristikunnan kansat ovat sodan aikoina sälyttäneet taakan Jumalan niskoille, ja mikä on ratkaissut voiton saamisen?
8 Ei ole epätavallista, että uskonnolliset kansakunnat yhdistävät jumalansa kansallisiin sotiinsa. Niin on tapahtunut varhaisimmista ajoista saakka, jo ennen kristikunnan perustamista yleisen ajanlaskumme neljännellä vuosisadalla. Vanhan ajan egyptiläisillä, assyrialaisilla, babylonialaisilla, meedialaisilla ja persialaisilla, kreikkalaisilla ja roomalaisilla oli kaikilla omat jumalansa, joilta he pyysivät voittoa valloitussodissaan. Asioihin perehtyneet kommunistitkin tietävät sen. Omituista kyllä, kristikunnan kansat ovat taistelleet keskenään, ja sotatilan aikana nuo kansat ovat rukoilleet samaa Jumalaa. Katolilaiset ovat taistelleet katolilaisia vastaan. Katolilaiset ovat taistelleet protestantteja vastaan. Protestantit ovat taistelleet protestantteja vastaan. He ovat täten sälyttäneet Jumalan niskoille tehtävän ratkaista, kumpaa kristikunnan puolta hän suosisi voitolla ja minkä kansakuntien rukouksiin hän antaisi suosiollisen vastauksen. Niin oli asian laita ensimmäisessä maailmansodassa, joka alkoi kristikunnassa, ja niin oli asian laita toisessa maailmansodassa, joka samoin alkoi kristikunnassa. Jumalan ratkaisuko kaikissa noissa kristikunnan sodissa määräsi voittavan puolen, vai riippuiko voitto sotavarusteista ja taistelutaidosta?
9. Miksi se, että Jumala soisi kristikunnan voittaa, ei johtaisi ahdingossa olevaa ihmiskuntaa saamaan pysyvää huojennusta?
9 Mutta pakottaisiko uskonnollisen kristikunnan ja kansainvälisen jumalankielteisen kommunismin välinen ydinsota Jumalan asettumaan uskonnollisen osan puolelle uskonnonvastaista osaa vastaan? Niin kuin me kaikki tiedämme, valmistelut kansojen kapitalistisen demokraattisen ryhmittymän ja kansojen ateistisen kommunistisen ryhmittymän välillä käytävää ”lopullista sotaa” varten ovat olleet käynnissä vuosikymmeniä. Voitaisiinko elävän tosi Jumalan luottaa tulevan kristikunnan avuksi? Kristikunnan voitto merkitsisi sen säilymistä edelleen. Mutta ansaitseeko kristikunta tähänastisen historiansa perusteella tulla säilytetyksi? Kristikunnan papit myöntävät avoimesti, että kristikunnan ulkokultaisuus ja se, ettei se ole elänyt tosi kristillisyyden mukaan, on johtanut kansainvälisen kommunismin kohoamiseen maailmanvallaksi. Mitä syytä on siis uskoa, ettei kristikunnan säilyminen ajan mittaan johtaisi jumalankielteisen kommunismin nousemiseen uudelleen ja siten lopulta jälleen kummankin puolen yhteenottoon? Kristikunnan voitto ei siis tarjoa mitään taetta huojennuksesta ahdingossa olevalle ihmiskunnalle.
Antakaamme Jumalan kirjoitetun sanan puhua Hänen puolestaan
10. Mistä saamme tietää, onko Jumala kummallakaan puolella, ja mikä on siis vastaus?
10 Nyt nousee pakostakin esiin kysymys, olisiko Jumala kummallakaan puolella sellaisessa uskonnollisen kristikunnan ja uskonnonvastaisen kommunismin välisessä sotilaallisessa yhteenotossa. Onko hän ollut kummallakaan puolella edes siinä ”kylmässä sodassa”, jota on käyty jo vuosia näiden kahden kansojen ryhmittymän välillä? Ainoa keino, jolla me puolueettomina ihmisinä voimme saada tyydyttävän, oikean vastauksen, on antaa Jumalan puhua itse puolestaan. Hän puhuukin henkeytetyn profeetallisen Sanansa, Pyhän Raamatun, sivuilla. Hänen vastauksensa on selvä ja kiistaton. Hän ei suosi kumpaakaan kansojen ryhmittymää. Ne molemmat ovat Häntä vastaan.
11, 12. Minkä jumalallisen säännön mukaan kristikunnan luokitteleminen Jumalan viholliseksi ei ole mikään erehdys?
11 On täysin selvää ja johdonmukaista, ettei Jumala taistele vihollistensa puolesta. Mutta onko kristikunta Jumalan vihollinen? Katso sen satoja tuhansia kirkkoja. Katso niitä tuhatta tai useampaakin lahkoa, joista se koostuu. Katso sen satoja tuhansia pappeja, jotka palvelevat kirkoissaan ja esittävät juhlallisia rukouksia Jumalalle Jeesuksen Kristuksen nimessä. On varmaankin tapahtunut jokin erehdys, jos kristikunta luokitellaan Jumalan vihollisten joukkoon. Mutta tässä ei ole tapahtunut mitään erehdystä. Jumala ei ole ainoastaan niitä vastaan, jotka ovat avoimesti hänen vihollisiaan, vaan myös niitä vastaan, jotka ovat Hänen vihollistensa ystäviä. Kun eräs Jerusalemin kuningas muinoin palasi takaisin annettuaan sotilaallista apua pahalle eli jumalattomalle kuninkaalle, Jumala sanoi hänelle: ”Oliko sinun autettava jumalatonta, ja rakastatko sinä niitä, jotka vihaavat Herraa? Sentähden on sinun päälläsi Herran viha.” (2. Aikak. 19:1, 2) Ja paljon myöhemmin tämä sama Jumala sanoi kristityn opetuslapsi Jaakobin kautta:
12 ”Ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.” – Jaak. 4:4.
13. Miksi se, että kristikunta on ”kylmässä sodassa” kommunismia vastaan, ei todista vääräksi sitä, että se on maailman ystävä?
13 Kuka voi kieltää sen, että kristikunta on tämän maailman erottamaton ystävä? ”Kylmä sota”, kristikunnan kansojen ja kommunistisen ryhmittymän välinen vihamielisyys, ei todista vääräksi sitä, että kristikunta on koko maailman hyvä ystävä. Kristikunnan kansojen ja kommunistisen ryhmittymän väliset vaikeudet eivät johdu uskonnosta. Kiistakysymys on poliittinen. Asia koskee kahta hyvin erilaista poliittista ideologiaa. Kristikunnan johtavilla kansoilla oli toisen maailmansodan aikana kommunistinen Neuvostoliitto liittolaisenaan. Ja nykyään 135 jäsenmaan muodostamassa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestössä ovat melkein kaikki kristikunnan maat jäseninä kommunistisen Neuvostoliiton, kommunistisen Kiinan ja muiden kommunistimaiden rinnalla. Todellisuudessa ainakaan puolet Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenistä ei ole ns. kristittyjä maita. Kristikunnan maat pitävät yllä diplomaattisia suhteita tämän maailman hallituksiin. Ne käyvät säännöllisesti kauppaa noiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Niiden välillä on kulttuurivaihtoa. Vatikaanivaltio, jonka johdossa on maailman suurimman uskonnollisen järjestön pää, vaihtaa diplomaattiedustajia niin monen maailman maan kanssa kuin se vain voi.
14. a) Sanoisiko Jaakob, että kristikunta on menettelytavallaan tullut maailman ystäväksi? b) Mikä on Jumalan asenne, ja mitä Hänen voidaan odottaa tekevän, kun kristikunta joutuu lopullisen hyökkäyksen kohteeksi?
14 Kristikunnan kansat yrittävät ylläpitää ystävällisiä suhteita kristikunnan ulkopuolella oleviin kansoihin. Ne sekaantuvat tämän maailman politiikkaan. Ja kun ne jäljittelevät maailmallisia kansoja ja tarttuvat kuolemaa tuottaviin aseisiin erimielisyyksiensä ratkaisemiseksi, kristikunnan kirkot ovat heti tukemassa poliittisia hallituksiaan, ja niiden papit yrittävät saada Jumalan mukaan kansainvälisiin selkkauksiin huutamalla Häntä avuksi rukouksessa. Sanoisiko kristitty opetuslapsi Jaakob kaikkea tätä ilmaukseksi kristikunnan osoittamasta ”maailman ystävyydestä”? Sanoisiko hän, että kristikunta sellaisena maailman ystävänä ’on tullut Jumalan viholliseksi’? Kyllä sanoisi! Muuta oikeata vastausta ei ole. Kaikesta uskonnollisuudestaan huolimatta kristikunta on tuomittu mitä moitittavimmaksi Jumalan viholliseksi. Se samoin kuin jumalankielteinen kommunismi ja muut maailmalliset ainekset on Jumalaa vastaan. Siksi Jumala on kristikuntaa vastaan. Jumala ei ole kristikunnan kanssa. Ei voida odottaa, että Jumala nousisi puolustamaan kristikuntaa, kun maailman radikaalit voimat yhdistyvät maailmanlaajuiseen hyökkäykseen uskontoa vastaan, ennen kuin ne itse ryhtyvät Harmagedonin sotaan. (Ilm. 17:1–16) Kristikunnan taholta ei ole odotettavissa mitään huojennusta ahdingossa olevalle ihmiskunnalle.
15. Mitä on sanottava siitä, suunnittelevatko riitapuolet uskonnollista sotaa, ja ketkä siis jatkuvasti kärsivät?
15 Kristikunnan ei voida odottaa pääsevän osalliseksi Jumalan voitosta tulevassa kaikkien aikojen sodassa. Sen kansakuntien valmistautuminen sotaan materialistista kommunistista ryhmittymää vastaan ei tapahdu todellisuudessa kristillisyyden säilyttämiseksi. Se tapahtuu poliittisen suvereenisuuden säilyttämiseksi, sen poliittisten hallitusmuotojen eloon jäämisen oikeuden puolesta. Riitapuolet eivät suunnittele uskonnollista sotaa. Kiista koskee pääasiassa sitä, kuka omistaa maan ja kuka tulee hallitsemaan maata. Ja koska poliittisesti jakaantuneet kansakunnat kiistelevät tästä kysymyksestä väkivaltaisesti, ihmiskuntaan kuuluvat kärsivät edelleen ahdinkoa ja tuskaa.
16. Mikä ensisijaisen tärkeä kiistakysymys on ratkaistava nyt ikuisiksi ajoiksi, ja mikä asiaankuuluva rukous saa siten vastauksen?
16 On tullut aika ratkaista tämä hallitusta koskeva kysymys: ”Kuka tulee hallitsemaan maata?” ikuisiksi ajoiksi, mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen ihmisen historiassa. Ainoa, joka voi ratkaista tämän kiistakysymyksen oikeudenmukaisesti ja saada aikaan kestävän rauhan, on Jumala, maan oma Luoja ja Omistaja. Kenellä on suurempi oikeus kuin Hänellä sanoa, kuka tulee hallitsemaan tätä koko ihmiskunnan maallista kotia? Muuttumattomassa kirjoitetussa Sanassaan Raamatussa hän on ilmoittanut tarkoituksekseen sanoa sanottavansa omana määräaikanaan. Tuo aika on käsillä! Hänen on tullut aika vastata rukoukseen, jota on esitetty hänelle menneitten sukupolvien aikana. Se on rukous, jonka hänen 1 900 vuotta sitten taivaasta maan päälle tullut oma Poikansa opetti. Se on rukous, jota Jeesus Kristus opetti tosi opetuslapsiaan rukoilemaan. Tottelevaisesti hänen uskolliset seuraajansa ovat rukoilleet tuota rukousta tähän saakka: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” – Matt. 6:9, 10.
Jumalan hallitusvallan puolesta esitettyyn rukoukseen vastaaminen
17. a) Mitä kyseisessä rukouksessa anotaan, ja onko kristikunta osoittautunut vastaukseksi siihen rukoukseen? b) Minkä sen tähden täytyy hävitä ja minkä tulla ja keiden rukoukseen vastaukseksi?
17 Tässä rukouksessa rukoillaan Jumalan hallitusvaltaa, Jumalan hallitusta, siis, Jumalan voittoa! Ymmärtämättä tämän rukouksen merkitystä miljardit kristikuntaan kuuluvat ihmiset ovat rukoilleet sitä satojen vuosien ajan kodeissaan ja kirkoissaan, mutta kristikunnan kansojen käymät veriset sodat eivät ole saaneet aikaan tuota valtakuntaa. Heidän tapansa ei ole Jumalan tapa hallituksensa tuottamiseksi. Kristikunta ei ole osoittautunut Jumalan valtakunnaksi. Se ei ole osoittautunut Kristuksen valtakunnaksi, niin kuin nimitys kristikunta saa ajattelemaan. Kristikunta ei ole täyttänyt Raamatun ennustuksia Kristuksen valtakunnan koko ihmiskunnalle varaamista ihanuuksista, kauneuksista ja siunauksista. Kristikunta on esittänyt väärin Kristuksen valtakunnan. Jumala ei voi hyväksyä kristikuntaa Poikansa Jeesuksen Kristuksen oikeaksi valtakunnaksi. Kristikunnan täytyy hävitä! Kristuksen hallitseman Jumalan todellisen valtakunnan täytyy tulla! Jumalan rakkaan Pojan meille opettama rukous ei jää vaille vastausta. Hänen aidot ulkokultailemattomat opetuslapsensa eivät ole esittäneet tuota rukousta turhaan.
18. a) Mistä vastaus rukoukseen merkitsee voittoa? b) Miten papit ovat osoittautuneet syyllisiksi poliitikkojen suhteen pakanain aikoja koskevassa asiassa?
18 Toisin kuin Jeesuksen Kristuksen aidot seuraajat kristikunnan ja muun maailman suuret massat eivät halua Jumalan valtakuntaa. Sen tähden Hänen valtakuntansa perustaminen hallitsemaan täysin koko maata merkitsee todella Jumalan voittoa. Mistä hän saa voiton? Kaikista uskonnollisista ja poliittisista valloista, jotka jättävät huomioon ottamatta sen, että Jumala omistaa maan, ja jotka taistelevat ihmistekoisten poliittisten hallitusten kansallisen suvereenisuuden jatkumisen puolesta. Ne, jotka taistelevat sen puolesta, että poliittisten ihmishallitusten herruus jatkuisi maan päällä, kieltäytyvät tunnustamasta sitä, että pakanain ajat ovat päättyneet. Jumala määräsi maailmallisille kansakunnille nuo pakanain ajat, joiden aikana ne voivat hallita koko maapalloa Hänen valtakuntansa puuttumatta asiaan, ja nuo ajat kuluivat umpeen vuoden 1914 syksyllä. (Luuk. 21:24) Kristikunnan papit eivät ole koskaan osoittaneet tätä tosiasiaa kansojen poliittisille hallitsijoille. He eivät ole koskaan osoittaneet, että pakanain aikojen lopussa oli käyvä päinvastoin kuin niiden alkaessa vuonna 607 eaa.
19. Minkä ja miten Jumala poisti maan päältä pakanain aikojen alkaessa?
19 Pakanain aikojen alkaessa tuon vuoden syksyllä Jumala poisti maan päältä esikuvallisen Jumalan valtakunnan ja antoi pakanavaltojen, ts. ei-juutalaisten valtojen, hallita kaikkia maita kautta maapallon. Jumala teki sen antamalla pakanallisen Babylonian sotajoukkojen syöstä valtaistuimelta esikuvallisen Messiaan, Jerusalemin kuninkaan, ja tuhota pyhän kaupungin ja sen temppelin ja sallimalla Jerusalemin ja Juudan maan tulla autioiksi seitsemäksikymmeneksi vuodeksi.
20. a) Mitä Jumala sen vastakohdaksi teki pakanain aikojen päättyessä? b) Miksi maan päällä olevat poliittiset hallitsijat eivät nähneet Jumalan toimintaa?
20 Tämän vastakohdaksi Jumala pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914 ennallisti valtakuntansa, ei esikuvallisella tavalla, niin että sillä olisi ollut esikuvallinen Messias-kuningas, vaan todellisella tavalla, vastakuvallisella tavalla. Sen tähden hän ei tuona vuonna perustanut jälleen Daavidin kuninkaallisen suvun valtakuntaa Jerusalemiin lähi-itään. Sen sijaan hän perusti valtakunnan Jeesuksen Kristuksen käsiin, joka ihmisenä maan päällä ollessaan oli muinaisen kuningas Daavidin luonnollinen jälkeläinen. Ja koska Jeesus Kristus ei enää ole ihminen maan päällä vaan hänet on herätetty marttyyrikuolemasta taivaalliseen henkielämään, Jumala perusti tämän kuningas Daavidin Jälkeläisen valtakunnan taivaisiin, sinne, mitä sanotaan ”taivaalliseksi Jerusalemiksi”. (Matt. 1:1; 1. Piet. 3:18; Hepr. 12:22) Sen tähden tämän messiaanisen valtakunnan syntymä vuonna 1914 ei ollut kristikunnan eikä pakanamaailman poliittisten hallitsijoitten nähtävissä. Silti syntymä oli tapahtuva ajallaan, ja se ilmeni niistä vaikutuksista, jotka se aiheutti sekä taivaassa että maan päällä.
21–23. a) Miksi ”sodan” käymistä taivaassa ei ole syytä pilkata epäuskoisesti? b) Miten Johannes Ilmestyskirjan 12. luvussa kuvailee sen syytä?
21 Käsitämmekö me, että taivaassa oli seurauksena sota sen messiaanisen valtakunnan onnistuneen syntymän johdosta, joka tuli esiin Jumalan taivaallisesta järjestöstä kuin syntyvä lapsi naisesta? Tätä ei ole syytä pilkata epäuskoisesti, sillä jokaisella sodalla on vaikutuksensa, ja tällä taivaallisella näkymättömällä sodalla on ollut vaikutuksensa meihin täällä maan päällä oleviin ihmisiin. Tämän sodan vaikutukset eivät saa meitä hymyilemään, sillä me tunnemme ne tuskallisesti. Juuri tämä antaa asialle todellisuutta. Tämän näkymättömästä taivaallisesta syystä annettiin kristitylle apostoli Johannekselle profeetallinen näky. Hän kuvailee sen meille seuraavasti:
22 ”Hän [ts. Jumalan taivaallinen järjestö] synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö. . . . Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
23 ”Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa. Ja minä [Johannes] kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: ’Nyt on tullut pelastus [meidän Jumalamme voiton hetki, The New English Bible (NE)] ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti. Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!’” – Ilm. 12:5–12.
24. a) Kuinka kauan ”sota taivaassa” kesti? b) Miksi sodan tulos oli johtava ”voi”-huutoon maalla ja merellä?
24 Sitä, kuinka kauan ”sota taivaassa” pyhien enkelien ja saatanallisten demonien välillä kesti, ei ole mainittu kertomuksessa, mutta on tuskin todennäköistä, että se kesti ensimmäistä maailmansotaa kauemmin, joka päättyi 11. marraskuuta 1918. Olipa miten tahansa, meille läheisempi asia on kuitenkin se, kuinka tuo sota vaikutti meihin maan päällä oleviin, jotka olimme tietämättömiä sen käymisestä taivaassa. Pyhiä taivaita kehotettiin riemuitsemaan Jumalan voitosta, mutta entä me täällä maan päällä olevat? Kuuluva ääni taivaassa sanoi: ”Voi maata ja merta!” Miksi meille, olemmepa maalla tai merellä, sanottiin ”voi”? Siksi, että ”perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa”! – Ilm. 12:12.
25, 26. a) Mitä ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä asioita koskevia kysymyksiä esitetään niille, jotka pilkkaavat Saatanan ja hänen demonienkeliensä olemassaoloa? b) Minkä syytä ja seurausta koskevan kysymyksen teemme lopuksi?
25 Ne, jotka pilkkaavat Raamattua, saattavat pitää tätä ajatusta Saatanan ja hänen demonienkeliensä heittämisestä alas maamme läheisyyteen naurun asiana. Mutta voivatko he nauraa ja nauravatko he sille ”voi”-huudolle, ahdistukselle, jota sekä maa että meri kokevat nykyään? Eivät, nuo pilkkaajat eivät voi luonnollisilla silmillään nähdä Saatanaa, mutta heillä on syytä tietää, että hän ja hänen demonienkeleittensä joukot ovat meidän ympärillämme, meidän läheisyydessämme. Jos he eivät usko sitä, niin sanokoot sitten, miksi Kansainliitto, joka järjestettiin kohta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, ei osoittautunut maailmanrauhan ja turvallisuuden kansainväliseksi järjestöksi? Miksi se ei estänyt sotahenkisten poliittisten diktaattoreitten nousua Euroopassa? Miksi se ei estänyt toisen maailmansodan puhkeamista vuonna 1939, sodan, joka huipentui Hirošiman ja Nagasakin asukkaille ahdistusta aiheuttaneiden kahden atomipommin räjäyttämiseen?
26 Mistä myös johtuu, ettei Yhdistyneiden Kansakuntien järjestö perustamisestaan lähtien toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945 ole ehkäissyt kaikkia sotia ja vallankumouksia, alueellisia hyökkäyksiä ja muita poliittisia levottomuuksia tähän asti? Mistä johtuu suurten maailmanvaltojen pelottava varustautuminen ydinsotaa varten? Mistä johtuu valuuttakriisi? Mistä johtuvat jatkuvat vaikeudet työväestön ja pääomanomistajien välillä, jopa valtion palveluksessa olevien ja valtiovallan välillä? Mistä johtuu kaikki kiihkeä kansallismielisyys? Mistä johtuvat kaikki roturiidat ja ennakkoluulot? Miksi rikollisuus lisääntyy? Miksi moraali luhistuu? Miksi sukupuolitaudit lisääntyvät epidemianomaisesti? Miksi saastuminen turmelee ihmiskunnan maallista kotia? Miksi maapallon lisääntyvä väestö kärsii yhä enemmän ravinnon puutteesta? Miksi, niin kuin Jeesus Kristus ennusti meidän ajastamme, on ”ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät”? (Luuk. 21:25, 26) Jokaisella seurauksella on syynsä. Mikä on kaikkien näiden ahdistavien seurausten todellinen syy?
[Tekstiruutu/Kuvat s. 542]
Pääseekö kristikunta osalliseksi Jumalan voitosta? Se sekaantuu maailman poliittisiin asioihin. Raamattu sanoo: ’Joka tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen’
[Kuva]
Paavi Paavali VI puhumassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa 4. lokakuuta 1965
[Kuva]
Tämänsisältöinen kirjoitus oli Vatikaanin paviljongissa New Yorkin maailmannäyttelyssä 1964–1965
Tietäköön maailma tämän: kirkko katselee maailmaa syvästi ymmärtäen, vilpittömästi ihaillen ja vilpittömänä aikomuksenaan, ei valloittaa vaan palvella sitä, ei väheksyä vaan arvostaa sitä, ei tuomita vaan vahvistaa sitä ja pelastaa se.
Paavi Paavali VI