Mietiskeletkö vai näetkö pelkkiä valveunia?
ETELÄMAAN paahtavan kuumuuden vaihduttua illan viileyteen lähti Iisak-niminen nuori mies teltastaan kävelylle ”kedolle mietiskelläkseen”. (UM) Raamattu ei kerro, mitä hän ajatteli. Mutta voimme olla varmoja siitä, ettei tämä ollut mitään joutavaa romanttista haaveilua. Iisakin lähestyvä avioliitto merkitsi hänelle uusia raskaita vastuita. Tästä liitosta syntyvä lapsi jatkaisi luvattuun ”Siemeneen” eli Messiaaseen johtavaa sukuhaaraa. Ei siksi ole mikään ihme, että Iisak tarvitsi aikaa selvitelläkseen ajatuksiaan. Mutta kun lähestyvä karavaani keskeytti hänen mietiskelynsä, hänen sydämensä alkoi varmasti takoa! Jollakin kameleista ratsastaisi hänen morsiamensa, Rebekka. – 1. Mooseksen kirja 24:62–67; 22:17, 18.
Tämä kertomus tähdentää jotakin, minkä pitäisi kuulua osana kaikkien kristittyjen jokapäiväiseen elämään, nimittäin MIETISKELYÄ. On totta, että sana ”mietiskellä” esiintyy Raamatussa vain muutaman kerran. Siitä huolimatta Jumalan sanassa korostetaan useaan otteeseen tällaisen syvällisen ajattelun tarpeellisuutta. ”Mieti näitä asioita, ole uppoutunut niihin, jotta edistymisesi olisi ilmeinen kaikille”, neuvoi apostoli Paavali. – 1. Timoteukselle 4:15.
Ajatusten pitäminen ”oikeilla jäljillä”
Vaikka mietiskelystä on aivan ilmeistä hyötyä, se on vaikeaa useimmille meistä. Useimmat ihmiset haluavat luultavasti mieluummin vain uneksia – antaa ajatustensa ajelehtia vaivattomasti ja vailla päämäärää aivan kuin tuuliajolla oleva vene. Se voikin olla hyvin rentouttavaa, silloin kun on aika levätä. Mutta uneksiminen kristillisten kokousten aikana, tutkittaessa tai työaikana on samaa kuin pitäisi autoa joutokäynnillä: bensiiniä kuluu mutta matka ei taitu.
Miten voit pitää ajatuksesi ”oikeilla jäljillä”? Saatat havaita, että on hyödyllistä syödä kevyesti ennen kristillisiä kokouksia, sillä raskas ateria voi tehdä sinut uneliaaksi. Muistiinpanojen tekeminen auttaa myös keskittymään paremmin. Mutta luultavasti tärkein seikka on mielen pitäminen kurissa. Me pystymme ajattelemaan paljon nopeammin kuin puhuja ehtii lausua sanoja. Yritä siksi ennakoida mitä puhuja seuraavaksi sanoo, sen sijaan että antaisit sanojen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Seuraa hänen ajattelutapaansa. Huomaa mitä raamatullisia perusteluja hän käyttää. Mieti esitettyjä asioita jälkeenpäin, sillä se auttaa sinua säilyttämään ne hengellisessä aarreaitassasi valmiina tulevaa käyttöä varten. Jeesushan sanoi: ”Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä aarteesta esiin hyvää – – sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.” – Luukas 6:45.
Onko ajatuksillasi tapana ”vaihtaa vapaalle” lukiessasi jotakin? Jos on, niin yritä silloin tutkia lyhyempi aika kerrallaan, mutta tee se useammin. Tietysti on ehdottoman välttämätöntä arvostaa sitä, mitä luemme. Mutta jos arvostuksen puute saa ajatuksesi harhailemaan, niin harkitse silloin, mitä taivaallinen Isämme sanoo Sananlaskujen 4:20–22:ssa: ”Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni. – – Kätke ne sydämesi sisimpään; sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.”
Tarkan huomion kiinnittäminen Jehovan sanoihin on elämän ja kuoleman kysymys. Ja näiden sanojen täytyy painua syvälle sydämeemme, mikäli haluamme niiden saavan meidät tekemään sitä, mikä on oikein. Juuri tässä mietiskely astuu mukaan kuvaan. Raamatun lukeminen mietiskelemättä on kuin sadekuuro, joka menee nopeasti ohi ja kuivuu pian: se virkistää hetkeksi, mutta siitä ei ole mitään pysyvää hyötyä. Mietiskely puolestaan on kuin pitkällinen sade, joka imeytyy maahan ja edistää kasvua. Miten sitten voi oppia mietiskelemään?
Opettele mietiskelemään
Oletko koskaan tarkastellut pienen pientä villinä kasvavaa kukkaa ja ihaillut sen sopusuhtaisuutta ja kauneutta? Tai oletko katsellut tähtiä ja tuntenut ihastusta niiden loiston johdosta? Niin, nämäkin ovat yksinkertaisia mietiskelyn muotoja, jotka voivat lisätä kunnioitustasi Luojaamme Jehovaa kohtaan ja saada sydämesi tulvilleen kiitollisuutta ja arvostusta. (Psalmit 8:4, 5) Miksi et tilaisuuden tullen antaisi mielesi viipyä tällaisissa tervehenkisissä ajatuksissa?
Mietiskely voi kuitenkin olla myös paljon syvempää. Oletko koskaan katsellut, kun lehmä pureksii ruokaansa toistamiseen eli märehtii? Mietiskely on jossakin mielessä kuin märehtimistä. Lehmä ei kuitenkaan voi märehtiä tyhjällä mahalla sen enempää kuin mekään voimme mietiskellä, jos mielemme on tyhjä. Näin ollen Raamatun tutkiminen on arvokasta, sillä mitä enemmän tutkimme, sitä enemmän meillä on hengellisiä ajatuksia ”pureskeltavanamme”. Ja vaikka luokittelisit itsesi huonoksi tutkijaksi, havaitset kyllä, että kunhan vain ryhdyt tutkimaan, se käy vähitellen helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Uudet ajatukset liittyvät vanhoihin tuttuihin ajatuksiin. Näennäisesti irralliset ajatukset alkavat järjestäytyä yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Ja se mitä Salomo sanoi, pitää paikkansa: ”Ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.” (Sananlaskut 14:6) Mutta se vaatii aikaa. Ja jos Jumalan sanan tutkiminen ei tällä hetkellä kuulu elämäsi olennaisimpiin nautintoihin, niin miksi et pohtisi tai mietiskelisi sitä juuri nyt?
Kysy itseltäsi: Miksi hengellinen ruokahaluni on niin huono? Nautinko mahdollisesti liiaksi henkistä kioskiruokaa, kuten romanttisia kirjoja tai kevyitä television ja radion sarjaohjelmia? Asetanko itseni tarpeettomasti alttiiksi hengellisyyttä heikentäville vaikutteille? Kun ajattelet tätä asiaa syvällisesti nyt, se voi auttaa sinua tekemään tarpeellisia muutoksia.
Varhaiskristittyjen ei ollut niin helppo saada käsiinsä Raamattuja kuin meidän on nykyään. Kuitenkin he pystyivät käyttämään Jumalan sanaa taitavasti. (Huomaa esimerkiksi Apostolien tekojen 7:2–53:ssa oleva Stefanuksen asiantunteva raamatullinen puhe.) Kun he kuulivat Pyhää Raamattua luettavan kokouksissa ja kun he silloin tällöin lukivat sitä itse, he yrittivät epäilemättä painaa mieleensä mahdollisimman paljon siitä, mitä he oppivat.
Oletko sinä heidän tavoin yrittänyt opetella ainakin avainraamatunkohdat ulkoa? Se ei itse asiassa ole kovinkaan vaikeaa, jos vain päätät tehdä niin. Tarkastapa yksinkertaisena testinä, voitko muistaa seuraavien tuttujen Raamatun jakeiden sisällön: Matteus 24:14, 1. Mooseksen kirja 3:15, Ilmestys 21:3, 4, Psalmit 83:19, Johannes 17:3 ja 2. Timoteukselle 3:1–5.
”Yön vartiohetkinä”
Psalmista viittaa ainakin yhteen etuun, joka tulee siitä, että opettelee ulkoa Raamattua: ”Kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.” (Psalmit 63:7) Usein, kun meidän on vaikea saada unta, meillä on taipumus vaipua haaveiluun. Silloin on kuitenkin paljon parempi rukoilla niin kuin Daavid rukoili: ”Kelvatkoot sinulle minun suuni sanat ja minun sydämeni ajatukset [mietteet, UM] sinun edessäsi, Herra.” (Psalmit 19:15) Sellainen, joka osaa Raamatun jakeita ulkoa, voi paljon helpommin toimia sopusoinnussa tämän rukouksen kanssa.
Joku voi myös herätä keskellä yötä ja tuntea itsensä hyvin alakuloiseksi. Silloin voi saada hyötyä ja virvoitusta siitä, että toistaa hitaasti ja arvostavasti joitakin innoittavia raamatunkohtia, esimerkiksi 2. Mooseksen kirjan 34:6:ssa olevat sanat: ”Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa.” Tai jos jokin syvä huoli pitää sinut hereillä, yritä muistella seuraavia lohdullisia sanoja: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, on varjeleva teidän sydämenne ja mielenkykynne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” – Filippiläisille 4:6, 7.
Avuksi ongelmia ratkaistaessa
Ongelmia on nykyään yllin kyllin. Esimerkiksi vanhemmilla on jatkuvasti ratkaistavanaan vaikeita pulmia. Lapsen koulutus, hänen terveytensä, vaatteensa, hänen edistymisensä kristillisessä seurakunnassa ja hänen valitsemansa ystäväpiiri ovat vain muutamia huolenaiheita. Mutta miten sitten voi kahlata läpi lukemattomilta näyttävät mahdollisuudet ja valita niistä parhaan menettelytavan? Hätiköiden tehtyjä ratkaisuja saa usein katua jälkeenpäin. Niinpä Raamattu sanoo: ”Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata.” – Sananlaskut 15:28.
Voidaksemme mietiskellä jotakin ongelmaa meillä täytyy olla tietoa kyseisestä asiasta, ja Vartiotorni-seuran julkaisuista me voimmekin löytää runsaasti tosiasioihin perustuvaa tietoa. Myös toisilta kokeneilta kristityiltä vanhemmilta tai seurakunnan vanhimmilta saatujen neuvojen harkitseminen voi auttaa panemaan asiat oikeaan perspektiiviinsä.
Mietiskely voi auttaa sinua läpäisemään uskon koetuksia. Esimerkiksi toisinaan meidän ymmärryksemme joistakin raamatunkohdista tai profetioista muuttuu. ”Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka”, sanoo Raamattu Sananlaskujen 4:18:ssa. Joitakuita nämä tarkistukset kuitenkin häiritsevät. Mutta ”vanhurskaat” käyttävät aikaa mietiskelläkseen ja omaksuakseen nämä uudet Raamatun totuudet sen sijaan että he päättelisivät hätäisesti, että ’uskollinen orja’ on erehtynyt.
Auttaa kestämään
Jeesus varoitti: ”Panettelija tulee jatkuvasti heittämään joitakuita teistä vankilaan, jotta teidät pantaisiin täysin koetukselle.” (Ilmestys 2:10) Se, että joutuu yhtäkkiä törkyiseen vankilaan yksin, ilman Raamattua ja vailla kristittyjä tovereita, joiden puoleen voisi kääntyä, voi tosiaan olla järkyttävä kokemus.
Useita vuosia sitten tuomittiin Etelä-Afrikassa ryhmä nuoria todistajia kärsimään monta kuukautta yksinäiskopissa kristillisen puolueettomuutensa vuoksi. Onneksi he saivat ottaa mukaansa Raamatun. Yksi heistä sanoikin: ”Ilman Raamattua olisin ollut aivan ’maassa’, sillä olin tuskin lainkaan opetellut sitä ulkoa.” Eräs toinen veli, joka ryhtyi lukemaan Raamattua – mutta ei mietiskelemään, mitä siinä sanotaan – havaitsi kuitenkin heikkenevänsä pian hengellisesti. Siksi hän alkoi miettiä enemmän lukemaansa. Aikanaan hän huomasi, miten ilahduttavaa voikaan olla rukoilla aluksi Jehovaa, lukea sitten Raamatun jakeita ja pohtia: ’Miten voin soveltaa tämän käytäntöön tai miten voin välttää tämän vaaran? Miten tämä auttaa minua tuntemaan Jehovan? Mitkä muut raamatunkohdat liittyvät tähän?’ ja niin edelleen. Tämä sai aikaan sen, että huolimatta silloisesta epätoivoisesta tilanteestaan hän sanoo: ”Se oli elämäni uskoavahvistavin kokemus!”
”Kaiken päivää”
Kohtaammepa sitten uskon koetuksia tai vain elämän jokapäiväisiä vaikeuksia, meillä tulisi Jehovan uskollisina palvelijoina olla samanlainen asenne kuin oli psalmistalla: ”Kuinka sinun [Jumalan] lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.” (Psalmit 119:97) Olosuhteet voivat estää meitä mietiskelemästä varsinaisesti ”kaiken päivää”. Mutta jatkuvana huolenamme tulisi kaikesta huolimatta olla Jumalan sanan ohjeiden noudattaminen.
Ota oppia Jeesuksesta Kristuksesta, joka etsi tilaisuuksia rukoilla ja mietiskellä. (Matteus 14:13) Jos hän tunsi sen tarpeelliseksi ja varasi aikaa sille, niin eikö meidänkin nykyään tulisi tehdä samoin?
[Kuva s. 27]
Uneksimisen sijasta meidän on paljon parempi pitää mielemme kurissa ja kiinnittää tarkkaa huomiota siihen, mitä sanotaan!