Syvempää näkemystä uutisiin
’Iski ajan hermoon’
Joulukuun 22. päivänä 1984 New Yorkin maanalaisessa sattunut dramaattinen välikohtaus pääsi uutisotsikoihin. 37-vuotiasta Bernhard Hugo Goetzia lähestyi neljä nuorta, jotka hänen sanojensa mukaan uhkasivat ryöstää hänet. Goetz, joka oli aiemmin joutunut ryöstetyksi, veti esiin käsiaseen ja ampui jokaista neljää nuorukaista, niin että yksi heistä halvaantui loppuiäkseen.
Ampumiskohtaus herätti maanlaajuista keskustelua rikollisuudesta ja yleisestä turvallisuudesta. ”Tämä tapaus iski suoraan ajan hermoon”, sanoi kaapelitelevision uutisohjelman juontaja. ”Rikosoikeusjärjestelmän tilan johdosta tunnetaan selvää pettymystä ja vihaa.” New York Times -lehden pääkirjoitus sanoi yksityiskohtaisemmin: ”Hallitus on pettänyt [yleisön] kaikkein perustavinta laatua olevassa vastuussaan: julkisessa turvallisuudessa. Lain ottaminen omiin käsiin edellyttää sen ottamista pois virallisista käsistä. Mutta tuossa maanalaisen vaunussa joulukuun 22. päivänä laki ei ollut kenenkään käsissä.”
Yleisön suunnaton kiinnostus Goetzin tapausta kohtaan paljasti monien tunteet: ryöstetyksi joutumisen uhan herättämän kauhun sekä pettymyksen ja vihan tunteet sen johdosta, ettei yleisen turvallisuuden takaamiseksi tehdä enempää. Varkaiden aiheuttamat ongelmat eivät tietenkään ole uusia. (Vrt. 2. Korinttolaisille 11:26.) Mutta uutta on se, missä määrin rikollisuus ja muut huolestuttavat olosuhteet ovat saaneet ihmiset tulemaan ”voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata”. (Luukas 21:26) Tällainen pelko loppuu kuitenkin pian Jumalan valtakuntahallituksen alaisuudessa. Tuossa luvatussa uudessa järjestelmässä kaikki maan asukkaat elävät rauhassa ja sovussa ”kenenkään peljättämättä”. – Miika 4:4.
”Korkeampaa” koulutusta
”Useimmat yliopistot lupaavat tehdä ihmisestä sivistyneemmän ja siveellisemmän, mutta ne eivät todellisuudessa osoita tekevänsä sitä”, sanoo William J. Bennett, Yhdysvaltain uusi opetusministeri. ”Ne eivät täytä lupauksiaan.” On toinenkin syy, miksi hän suhtautuu kielteisesti yliopistokoulutuksen nykyiseen tilaan. ”Ihmiset olettavat, että yliopistollisen loppututkinnon suorittaneet ovat pappisluokkaa ja että kun saavuttaa jonkin oppiarvon, alkaa tapahtua ihmeellisiä asioita”, sanoo Bennett. ”Jos oma poikani – – tulisi luokseni ja sanoisi: ’Lupasit maksaa minulle Harvardin [yliopiston] lukukausimaksut; mitä jos antaisit minulle sen sijaan 50 000 dollaria, niin että voisin perustaa pienen liikeyrityksen?’, saattaisin pitää sitä hyvänä ajatuksena.”
Vaikka yliopisto saattaakin luvata valoisan tulevaisuuden, niin takaako se menestyksen? Ilmeisesti ei. Monilla ihmisillä on kuitenkin jotakin, mikä takaa sen. Tosi kristityt voivat nykyään todistaa saaneensa sivistyksellistä, moraalista ja jopa taloudellista hyötyä Jumalan sanan tutkimisesta ja sen soveltamisesta elämäänsä. He tietävät, että kuten Paavali sanoi, ”koko Raamattu on – – hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, – – jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön”. (2. Timoteukselle 3:16, 17) Raamatulliseen opetukseen ei liity mitään vaaraa. Turvautuminen Jumalan viisauteen, Jumalan, ’jonka ajatukset ovat korkeammat kuin meidän’, johtaa aitoon menestykseen. – Jesaja 55:9.
Aborttikysymys jakaa
William V. Shannon Boston Globe -lehdestä sanoo: ”Muuan roomalaiskatolinen piispa sanoi minulle yksityisesti lähes 10 vuotta sitten: ’Olen huolissani siitä, että me kirkkona ajamme tässä aborttikysymyksessä yksisuuntaista katua väärään suuntaan. – – Katsohan Puolaa. Se on luultavasti Euroopan katolisin maa. – – Ja kuitenkin puolalaisille naisille tehtiin viime vuonna 400 000 aborttia. Jos puolalaiset piispat eivät pysty tekemään loppua abortista Puolassa, joka on noin 90-prosenttisesti katolinen maa, niin kuinka me voimme toivoa lopettavamme sen maassamme, jossa me olemme vähemmistö?’” Shannon jatkaa: ”Se oli merkityksellinen kysymys silloin. Se on vielä merkityksellisempi nykyään, jolloin – – [Puolassa] tehtyjen aborttien määrä – – on noussut 800 000:een vuodessa.”
Aborttikysymys on arka aihe Vatikaanille sekä poliittisesti että kirkon sisällä. New York Times -lehdessä ilmestyi lokakuussa 1984 kokosivun ilmoitus, jonka takana oli 24 nunnaa ja 73 muuta katolilaista ja jossa tuotiin julki, ettei kirkon abortin kaikissa tilanteissa tuomitseva kanta ole ”ainoa oikea katolinen asenne” – väite, josta Vatikaani on eri mieltä. Ilmoituksessa lainattiin tietoja eräästä äskettäisestä tutkimuksesta, jossa ilmeni, että vain 11 prosenttia katolilaisista ei hyväksy aborttia missään tilanteessa. Aborttikysymys jakaa siis selvästi kirkkoa. Jumalan sana kehottaa kuitenkin tosi kristittyjä ’puhumaan yhtäpitävästi’ ja ’ajattelemaan yhtäpitävästi’. – 1. Korinttolaisille 1:10; 2. Korinttolaisille 13:11.