Valtakunnan julistajat kertovat
He turvasivat Jehovaan
JEHOVAN TODISTAJAT ovat saaneet Jehovalta käskyn saarnata Valtakunnan hyvää uutista koko maailmassa, niin että kaikkien kansojen ihmisillä on tilaisuus saada tietoa Jumalan uudesta maailmasta. Joissakin maissa työmme on kielletty, usein kristikunnan papiston yllytyksestä. Tällainen on tilanne eräässä Afrikan maassa. Mutta siellä Jehovan todistajat toimivat kuin kuningas Daavid. Hän sanoi: ”Jumalaan minä turvaan enkä pelkää.” (Psalmi 56:12) Veljiemme kokemukset tuossa maassa osoittavat, että he turvaavat Jehovaan ja jatkavat hänen tärkeän työnsä tekemistä.
Muuan todistaja, joka toimi koulun rehtorina, totteli hellittämättömästi ”Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä” ja sanoi olevansa puolueeton hallituksen asioihin nähden. (Apostolien teot 5:29) Hänet hakattiin pahasti ja odotettiin, että hänet tuomittaisiin petturina. Kaikki ajattelivat, että hänet tapettaisiin. Tämä Jehovan todistaja turvasi kuitenkin Jehovaan. Hän pysyi uskollisena ja selitti omantunnonsyynsä näkemykseensä. Mikä oli tulos? Hänet julistettiin syyttömäksi ja lähetettiin takaisin kotikaupunkiinsa, ja sitten häntä pahoinpidelleet valtion asiamiehet pyysivät häneltä anteeksi. Tämä uskollinen todistaja otettiin takaisin opettajan ammattiinsa ja ylennettiin koulujen tarkastajaksi!
Erään koulun johtaja erotti Jehovan todistaja -opettajan. Kuukautta myöhemmin tämä johtaja otti kirjan Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä erikoistienraivaajalta ja suostui raamatuntutkisteluun. Kun 6. luku oli tutkittu, hän erosi koulun johdosta, ja hän ja hänen vaimonsa alkoivat käydä kaikissa Jehovan todistajien kokouksissa. Eräänä sunnuntaiaamuna koki erotettu opettaja miellyttävän yllätyksen tavatessaan hänet erottaneen miehen ja saadessaan tietää, että tämäkin oli tulossa hengelliseksi veljeksi.
Vielä yksi kokemus tästä samasta maasta valaisee sitä, miten Jehovan todistajat juurruttavat kunnioitusta Jehovan järjestelyjä kohtaan ja miten he työskentelevät pitääkseen järjestön puhtaana. Muuan erikoistienraivaaja, joka toimii alueella, jossa ei ole seurakuntaa, kohtasi paljon vastustusta. Koska hän oli toisesta heimosta ja toiselta alueelta, totuuden viholliset halusivat karkottaa hänet kylästä. Kylän päällikkö kiinnitti kuitenkin huomiota hänen hyvään käytökseensä ja hänen palveluksensa hyviin tuloksiin ja ilmaisi, ettei hän sallisi hänen karkottamistaan. Päällikkö oli pannut merkille, että erikoistienraivaajan saapumisen jälkeen ihmiset kunnioittivat hallitsevia viranomaisia maksamalla veronsa ja tekemällä yhteisön hyväksi tietyönsä viikoittain. – Roomalaisille 13:1, 7.
Sitten eräänä yönä muuan toinen Jehovan todistaja saatiin kiinni aviorikoksesta naisen kanssa, joka ei ollut Jehovan todistaja. Tästä nousi skandaali, ja erikoistienraivaaja kutsuttiin päällikön eteen, joka moitti häntä sanoen: ”Tässä on aviorikoksesta kiinni saatu veljesi. Te Jehovan todistajat ette eroa yhtään muista uskonnoista.” Erikoistienraivaaja selitti kuitenkin: ”Vaikka olemme epätäydellisiä, eroamme toisista uskonnoista, koska emme suvaitse niiden tekoja, jotka tekevät törkeitä syntejä.”
Aviorikoksen tehnyt todistaja kärsi vankilarangaistuksen ja maksoi sakon. Lisäksi hänet erotettiin seurakunnasta katumattomana väärintekijänä. Tämä toimenpide teki päällikköön vaikutuksen ja sulki niiden suut, jotka pilkkasivat Jehovan todistajia. Päällikkö huomautti: ”Älkää puhuko pahaa Jehovan todistajista. Heillä on totuus. Muut uskonnot eivät ryhdy tuollaisiin toimenpiteisiin.”
Tuon maan uskolliset todistajat noudattavat Psalmin 37:3 kannustusta: ”Turvaa Herraan [”Jehovaan”, UM] ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta.” Turvaammeko me näiden kristittyjen tavoin Jehovaan?