Itsehillinnän hedelmän kehittäminen
”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä. Sellaisia vastaan ei ole lakia.” – GALATALAISILLE 5:22, 23.
1. Ketkä ovat antaneet meille parhaat esimerkit itsehillinnästä, ja mistä raamatunkohdista se ilmenee?
JEHOVA JUMALA ja Jeesus Kristus ovat antaneet meille parhaat esimerkit itsehillinnästä. Aina siitä lähtien kun ihmiset olivat tottelemattomia Eedenin puutarhassa, Jehova on harjoittanut tätä ominaisuutta. (Vrt. Jesaja 42:14.) Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa mainitaan yhdeksän kertaa, että hän on ”hidas vihastumaan”. (2. Mooseksen kirja 34:6, UM) Se vaatii itsehillintää. Ja varmasti Jumalan Poika osoitti suurta itsehillintää, sillä ”kun häntä herjattiin, hän ei ryhtynyt herjaamaan takaisin”. (1. Pietari 2:23) Jeesus olisi kuitenkin voinut pyytää taivaalliselta Isältään tuekseen ”enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä”. – Matteus 26:53.
2. Mitä erinomaisia raamatullisia esimerkkejä meillä on siitä, että epätäydelliset ihmiset ovat harjoittaneet itsehillintää?
2 Meillä on myös erinomaisia raamatullisia esimerkkejä siitä, että epätäydelliset ihmiset ovat harjoittaneet itsehillintää. Tätä ominaisuutta ilmaisi muun muassa patriarkka Jaakobin poika, Joosef, elämänsä erään huomattavan tapauksen yhteydessä. Millaista itsehillintää Joosef osoittikaan, kun Potifarin vaimo yritti vietellä hänet! (1. Mooseksen kirja 39:7–9) Oli myös neljä heprealaista nuorukaista, jotka antoivat erinomaisen esimerkin. He harjoittivat itsehillintää kieltäytymällä Mooseksen lain rajoitusten vuoksi syömästä Babylonian kuninkaan herkkuja. – Daniel 1:8–17.
3. Ketkä huomataan erinomaisesta käytöksestään, ja mitä todisteita siitä on esitetty?
3 Etsiessämme nykyajan esimerkkejä itsehillinnästä voimme viitata Jehovan todistajiin joukkona. He ansaitsevat sen kiitoksen, jonka Uusi katolinen tietosanakirja (New Catholic Encyclopedia) heille antoi ja jonka mukaan heidät tunnetaan ”yhtenä parhaiten käyttäytyvistä ryhmistä maailmassa”. Erään filippiiniläisen yliopiston rehtori sanoi, että ”todistajat soveltavat tunnontarkasti käytäntöön sitä, mitä he ovat oppineet Raamatusta”. Muuan puolalainen reportteri kirjoitti Jehovan todistajien Varsovassa vuonna 1989 pitämästä konventista: ”Nuo 55 000 ihmistä eivät polttaneet ainoatakaan savuketta kolmen päivän aikana! – – Tämä yli-inhimillisen kurinalaisuuden osoitus herätti minussa kunnioittavaa ihailua.”
Jumalan pelkääminen ja pahan vihaaminen
4. Mikä on suurimpia apukeinoja itsehillinnän harjoittamisessa?
4 Suurimpia apukeinoja itsehillinnän kehittämisessä on Jumalan pelko, syvään juurtunut pelko olla miellyttämättä rakkaudellista taivaallista Isäämme. Se, miten tärkeää Jumalan kunnioittavan pelon tulisi meille olla, voidaan nähdä siitä tosiasiasta, että Raamattu mainitsee sen useita kertoja. Kun Aabraham oli uhraamaisillaan poikansa Iisakin, Jumala sanoi: ”Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi.” (1. Mooseksen kirja 22:12) Aabrahamin tunteet olivat epäilemättä suurella koetuksella, ja siksi häneltä varmasti vaadittiin paljon itsehillintää noudattaa Jumalan käskyä siihen saakka, että hän nosti veitsensä surmatakseen rakkaan poikansa Iisakin. Jumalan pelko tosiaankin auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää.
5. Mikä osuus pahan vihaamisella on itsehillinnän harjoittamisessamme?
5 Jehovan pelkoon liittyy läheisesti pahan vihaaminen. Me luemme Sananlaskujen 8:13:sta: ”Herran pelko on pahan vihaamista.” Pahan vihaaminen vuorostaan auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää. Raamattu kehottaa meitä kerran toisensa jälkeen vihaamaan – niin, inhoamaan – pahaa. (Psalmi 97:10; Aamos 5:14, 15; Roomalaisille 12:9) Paha on usein niin miellyttävää, niin houkuttelevaa, niin kiehtovaa, että meidän yksinkertaisesti täytyy vihata sitä vahvistaaksemme itseämme sitä vastaan. Pahan vihaaminen vahvistaa päättäväisyyttämme harjoittaa itsehillintää, ja siten se on meille suojaksi.
Itsehillintä on viisautta
6. Miksi on viisasta rajoittaa itsekkäitä taipumuksiamme harjoittamalla itsehillintää?
6 Itsehillinnän harjoittamisessamme auttaa suuresti myös se, että arvostamme sitä, miten viisasta on osoittaa tuota ominaisuutta. Jehova pyytää meitä harjoittamaan itsehillintää omaksi hyödyksemme. (Vrt. Jesaja 48:17, 18.) Hänen Sanansa sisältää paljon neuvoja, jotka osoittavat, miten viisasta on rajoittaa omia itsekkäitä taipumuksiamme harjoittamalla itsehillintää. Me emme kerta kaikkiaan voi paeta Jumalan muuttumattomia lakeja. Hänen Sanansa kertoo meille: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää, sillä se, joka kylvää lihaansa silmällä pitäen, niittää lihastaan turmeluksen, mutta se, joka kylvää henkeä silmällä pitäen, niittää hengestä ikuisen elämän.” (Galatalaisille 6:7, 8) Ilmeisen selvästi sen havaitsee, kun on kysymys syömisestä ja juomisesta. Liiallinen syöminen tai juominen aiheuttaa monia sairauksia. Itsekkyydelle periksi antaminen riistää ihmiseltä itsekunnioituksen. Sitä paitsi ihminen ei voi antaa periksi itsekkyydelle vahingoittamatta myös suhteitaan toisiin. Kaikkein vakavinta on se, että itsehillinnän puute vahingoittaa suhdettamme taivaalliseen Isäämme.
7. Mikä on yksi Sananlaskujen kirjan pääteemoista, ja mitkä raamatunkohdat osoittavat sen?
7 Meidän on siksi jatkuvasti vakuutettava itsellemme, että itsekkyys on tuhoisaa. Itsekuria korostavan Sananlaskujen kirjan yksi huomattava teema on se, että itsekkyys ei tosiaankaan kannata ja että itsehillinnän harjoittaminen on viisasta. (Sananlaskut 14:29; 16:32) Huomattakoon myös, että itsekuri sisältää paljon enemmän kuin vain pahan karttamisen. Itsekuria eli itsehillintää tarvitaan myös sen tekemiseen, mikä on oikein, ja se voi olla vaikeaa, koska se on vastoin syntisiä taipumuksiamme.
8. Mikä kokemus korostaa itsehillinnän harjoittamisen viisautta?
8 Itsehillinnän harjoittamisen viisautta valaisee erään Jehovan todistajan kokemus. Hän jonotti pankissa, ja muuan mies työntyi hänen edelleen. Vaikka todistaja oli hiukan harmissaan, hän harjoitti itsehillintää. Samana päivänä hänen piti tavata joku insinööri saadakseen allekirjoituksen joihinkin valtakunnansalin piirustuksiin. Kuka tämä insinööri olikaan? Hän oli juuri sama mies, joka oli tunkeutunut veljen edelle pankissa! Kävi ilmi, että insinööri oli hyvin ystävällinen, ja lisäksi hän veloitti tuolta todistajalta vähemmän kuin kymmeneksen normaalihinnasta. Miten onnellinen todistaja olikaan siitä, että hän oli harjoittanut itsehillintää aiemmin tuona päivänä eikä ollut päästänyt kiukkua valloilleen!
9. Miten on viisasta menetellä, kun saamme palveluksessa osaksemme herjaavaa puhetta?
9 Kun saarnaamme Jumalan valtakunnan hyvää uutista ovelta ovelle tai seisomme kadunkulmassa yrittäen saada ohikulkijoita kiinnostumaan sanomastamme, kuulemme kerran toisensa jälkeen herjaavaa puhetta. Miten on viisasta menetellä? Sananlaskujen 15:1:ssä on viisas lausunto: ”Leppeä vastaus taltuttaa kiukun.” Toisin sanoen meidän on harjoitettava itsehillintää. Eivätkä Jehovan todistajat ole ainoita, jotka ovat havainneet tämän todeksi. Lääketieteen parissa työskentelevät arvostavat yhä enemmän itsehillinnän parantavaa arvoa.
Epäitsekäs rakkaus auttaa
10, 11. Miksi rakkaus on todellinen apu itsehillinnän harjoittamisessa?
10 Paavalin 1. Korinttolaiskirjeen 13:4–8:ssa esittämä kuvaus rakkaudesta osoittaa, että sen voima voi auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää. ”Rakkaus on pitkämielinen.” Pitkämielisyys vaatii itsehillintää. ”Rakkaus ei ole mustasukkainen, se ei kerskaile, ei pöyhisty.” Rakkauden ominaisuus auttaa meitä hillitsemään ajatuksemme ja tunteemme, pitämään aisoissa taipumuksemme olla mustasukkaisia, kerskailla tai pöyhistyä ylpeydestä. Rakkaus saa meidät olemaan aivan päinvastaisen kaltaisia; se tekee meistä nöyriä, vaatimattomia, kuten Jeesus oli. – Matteus 11:28–30.
11 Paavali jatkaa, että rakkaus ”ei käyttäydy sopimattomasti”. Itsehillintää vaatii myös se, että käyttäytyy säädyllisesti kaikkina aikoina. Rakkauden ominaisuus estää meitä olemasta ahneita, ’etsimästä vain omia etujamme’. Rakkaus ”ei ärsyynny”. Miten helppoa onkaan ärsyyntyä toisten sanomisista ja tekemisistä! Mutta rakkaus auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää ja pidättymään sanomasta tai tekemästä sellaista, mitä myöhemmin katuisimme. Rakkaus ”ei pidä kirjaa pahasta”. Ihminen on luonnostaan taipuvainen kantamaan kaunaa tai hautomaan mielipahaa. Mutta rakkaus auttaa meitä karkottamaan sellaiset ajatukset mielestämme. Rakkaus ”ei iloitse epävanhurskaudesta”. Vaatii itsehillintää olla nauttimatta siitä, mikä on epävanhurskasta, kuten pornografiasta tai television rappeuttavista sarjafilmeistä. Lisäksi rakkaus ”peittää” kaiken ja ”kestää” kaiken. Vaatii itsehillintää sietää kaikenlaista, kestää koettelevia tai rasittavia tilanteita ja toimia niin, että ne eivät masentaisi meitä, saisi meitä vastaamaan samalla mitalla tai houkuttelisi meitä lakkaamaan palvelemasta Jehovaa.
12. Mikä on yksi tapa osoittaa arvostustamme kaikkea sitä kohtaan, mitä Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat tehneet hyväksemme?
12 Jos me todella rakastamme taivaallista Isäämme ja arvostamme hänen suurenmoisia ominaisuuksiaan ja kaikkea sitä, mitä hän on tehnyt hyväksemme, me haluamme miellyttää häntä harjoittamalla itsehillintää kaikkina aikoina. Lisäksi jos tosiaan rakastamme Herraamme Jeesusta Kristusta ja arvostamme kaikkea sitä, mitä hän on tehnyt hyväksemme, me noudatamme hänen käskyään ’ottaa kidutuspaalumme ja seurata häntä jatkuvasti’. (Markus 8:34) Se varmasti vaatii meiltä itsehillinnän harjoittamista. Myös rakkaus kristittyjä veljiämme ja sisariamme kohtaan estää meitä loukkaamasta heitä jollakin itsekkäällä menettelyllä.
Usko ja nöyryys apukeinoina
13. Miksi usko voi auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää?
13 Yksi tärkeä apukeino itsehillinnän harjoittamisessa on usko Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. Usko auttaa meitä luottamaan Jehovaan ja odottamaan hänen määräaikaansa asioiden korjaamiseksi. Apostoli Paavali ilmaisee saman asian sanoessaan Roomalaiskirjeen 12:19:ssä: ”Älkää itse kostako, rakkaat – –, sillä on kirjoitettu: ’Kosto on minun, minä tulen maksamaan takaisin, sanoo Jehova.’” Nöyryyskin voi auttaa meitä tässä. Jos olemme nöyriä, emme nopeasti loukkaannu kuviteltujen tai todellisten loukkausten vuoksi. Me emme ota pikaisesti lakia omiin käsiimme, vaan harjoitamme itsehillintää ja olemme halukkaita odottamaan Jehovaa. – Vrt. Psalmi 37:1, 8.
14. Mikä kokemus osoittaa, että nekin, joiden itsehillintä on hyvin heikkoa, voivat hankkia sitä?
14 Se, että me voimme oppia harjoittamaan itsehillintää, ilmeni selvästi erään hyvin kiivasluonteisen miehen kokemuksesta. Hän oli niin väkivaltainen, että kun poliiseja kutsuttiin rauhoittamaan hänen ja hänen isänsä aiheuttamaa tappelua, hän tainnutti nyrkeillään kolme poliisia, ennen kuin muut saivat hänet taltutetuksi. Aikanaan hän kuitenkin sai yhteyden Jehovan todistajiin ja oppi harjoittamaan itsehillintää, yhtä Jumalan hengen hedelmistä. (Galatalaisille 5:22, 23) Nykyään, 30 vuotta myöhemmin, tämä mies palvelee yhä uskollisesti Jehovaa.
Itsehillintä perhepiirissä
15, 16. a) Mikä auttaa aviomiestä harjoittamaan itsehillintää? b) Erityisesti missä tilanteessa tarvitaan itsehillintää, ja mikä kokemus osoittaa sen? c) Miksi vaimo tarvitsee itsehillintää?
15 Itsehillintää varmasti tarvitaan perhepiirissä. Voidakseen rakastaa vaimoaan niin kuin hän rakastaa itseään aviomiehen täytyy hyvin usein hillitä ajatuksiaan, sanojaan ja tekojaan. (Efesolaisille 5:28, 29) Aviomiehiltä vaatii itsehillintää noudattaa Pietarin 1. kirjeen 3:7:ssä olevia apostoli Pietarin sanoja: ”Te aviomiehet, asukaa jatkuvasti samalla tavoin heidän kanssaan tiedon mukaan.” Erityisesti silloin kun vaimo ei ole uskova, uskovan aviomiehen on tarpeellista harjoittaa itsehillintää.
16 Kerromme esimerkin: Eräällä vanhimmalla oli erittäin pahansisuinen vaimo, joka ei ollut uskova. Mies harjoitti kuitenkin itsehillintää, ja tämä hyödytti häntä siinä määrin, että hänen lääkärinsä sanoi hänelle: ”John, joko sinä olet luonteeltasi hyvin, hyvin kärsivällinen mies, tai sitten sinulla on voimakas uskonto.” Meillä on tosiaankin voimakas uskonto, sillä ”Jumala ei antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja tervemielisyyden hengen”, jonka ansiosta kykenemme harjoittamaan itsehillintää. (2. Timoteukselle 1:7) Lisäksi vaimolta vaaditaan itsehillintää, jotta hän voisi olla alamainen, erityisesti silloin, kun hänen aviomiehensä ei ole uskova. – 1. Pietari 3:1–4.
17. Miksi itsehillintä on tärkeää vanhempien ja lasten välisessä suhteessa?
17 Itsehillintää tarvitaan myös vanhempien ja lasten välisessä suhteessa. Jotta lapset hillitsisivät itsensä, vanhempien täytyy ennen kaikkea antaa hyvä esimerkki. Kun lapset tarvitsevat jonkinlaista kuria, sitä tulisi antaa aina tyynesti ja rakkaudellisesti, mikä vaatii todellista itsehillintää. (Efesolaisille 6:4; Kolossalaisille 3:21) Jotta lapset sitten osoittaisivat todella rakastavansa vanhempiaan, heiltä vaaditaan tottelevaisuutta, ja tottelevaisuus vaatii varmasti itsehillintää. – Efesolaisille 6:1–3; vrt. 1. Johannes 5:3.
Jumalan suoman avun käyttäminen hyväksi
18–20. Mitä kolmea hengellistä apukeinoa meidän täytyy käyttää hyväksemme voidaksemme kehittää ominaisuuksia, jotka auttavat meitä harjoittamaan itsehillintää?
18 Kasvaaksemme Jumalan pelossa, epäitsekkäässä rakkaudessa, uskossa, pahan vihaamisessa ja itsehillinnässä meidän on käytettävä hyväksemme kaikkia apukeinoja, joita Jehova Jumala on antanut. Tarkastelkaamme kolmea hengellistä apukeinoa, joista voi olla meille hyötyä pyrkiessämme harjoittamaan itsehillintää. Ennen kaikkea on kallisarvoinen rukousetu. Me emme koskaan halua olla niin kiireisiä, ettemme ehdi rukoilla. Meidän tulisi tosiaan haluta ’rukoilla lakkaamatta’ ja ’olla hellittämättömiä rukouksessa’. (1. Tessalonikalaisille 5:17; Roomalaisille 12:12) Tehkäämme itsehillinnän kehittämisestä rukousasia. Mutta kun emme onnistu harjoittamaan itsehillintää, anokaamme katuvaisina taivaalliselta Isältämme anteeksiantoa.
19 Toinen apukeino itsehillinnän ilmaisemiseksi tulee sen ravinnon nauttimisesta, jota saadaan Jumalan sanasta ja kirjallisuudesta, joka auttaa meitä ymmärtämään ja soveltamaan Raamattua. On hyvin helppoa laiminlyödä tämä pyhän palveluksemme osa. Meidän täytyy harjoittaa itsehillintää ja sanoa toistuvasti itsellemme, ettei ole olemassa mitään tärkeämpää lukemista kuin Raamattu ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä saatava aineisto, ja siksi meidän täytyy asettaa ne etusijalle. (Matteus 24:45–47) On sattuvasti sanottu, että elämä ei ole koskaan sitä ja tätä, vaan sitä tai tätä. Olemmeko todella hengellisiä miehiä ja naisia? Jos olemme tietoisia hengellisestä tarpeestamme, me harjoitamme itsehillintää, jota vaaditaan voidaksemme sulkea television ja valmistautua kokouksiimme tai voidaksemme lukea kenties juuri postista tulleen Vartiotornin.
20 Kolmanneksi on se, että annamme seurakunnankokouksillemme ja konventeillemme sen arvon, jonka ne ansaitsevat. Pidämmekö kaikkia tällaisia kokouksia ehdottoman välttämättöminä? Tulemmeko niihin valmistautuneina osallistumaan niihin ja osallistummeko sitten niihin sikäli kuin meillä on siihen tilaisuutta? Mitä suuremman arvon annamme kokouksillemme, sitä paremmin vahvistumme päätöksessämme harjoittaa itsehillintää kaikissa olosuhteissa.
21. Mainitse joitakin palkintoja, joista voimme iloita kehittäessämme hengen hedelmää itsehillintää.
21 Mitä palkintoja voimme odottaa pyrkiessämme uutterasti harjoittamaan itsehillintää kaikkina aikoina? Ensinnäkään me emme koskaan joudu korjaamaan itsekkyyden karvaita hedelmiä. Säilytämme itsekunnioituksen ja puhtaan omantunnon. Säästämme itsemme monilta vaikeuksilta ja pysymme elämään johtavalla tiellä. Lisäksi voimme tehdä suurinta mahdollista hyvää toisille. Ennen kaikkea me noudatamme Sananlaskujen 27:11:n neuvoa: ”Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.” Se onkin suurin palkinto, minkä voimme mitenkään saada – etu ilahduttaa rakkaudellisen taivaallisen Isämme, Jehovan, sydän!
Muistatko?
◻ Miten Jumalan pelko auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää?
◻ Miksi rakkaus auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää?
◻ Miten itsehillintä auttaa perhesuhteissa?
◻ Mitä apukeinoja meidän täytyy käyttää hyvin hyödyksemme voidaksemme kehittää itsehillintää?
[Kuva s. 15]
Joosef harjoitti kiusauksessa ollessaan itsehillintää
[Kuva s. 17]
Lapsen kurittaminen tyynesti ja rakkaudellisesti vaatii todellista itsehillintää