Mitä hyötyä voi olla siitä että keskustelee uskonnosta?

VANHEMMAT odottavat malttamattomasti lapsensa ensimmäisiä sanoja. Kun he erottavat jokelluksen keskeltä pari tavua, ehkä ”äidin” tai ”isän” äänteitä, heidän sydämensä sulaa onnesta. Ystävät ja naapurit saavat kuulla uutisen tuota pikaa. Lapsen ensimmäinen kommunikointi on todella hyvä uutinen, joka tuo iloa.

Pienokaisen kuulo-, näkö- ja hajuaistimukset saavat sen reagoimaan niihin. Reaktiot ovat luonnollisesti erilaisia. Mutta jos lapsi ei jonkin ajan kuluttua vielä reagoisi näihin ärsykkeisiin, vanhemmat huolestuisivat aiheellisesti siitä, kehittyykö lapsi normaalisti.

Pikkuvauvat reagoivat myönteisimmin niihin ihmisiin, jotka ne tuntevat. Kun äiti hellii lasta, se alkaa yleensä hymyillä aurinkoisesti. Toisaalta vieraan sukulaisen kosketus voi saada lapsen herahtamaan itkuun tai jopa vastustamaan tarmokkaasti sitä, että tuo vieras pitää sitä sylissään. Useimmat sukulaiset eivät luovuta tällaisen kokemuksen vuoksi. Kun lapsi oppii tuntemaan heidät paremmin, vierauden muuri murenee heidän ilokseen ja lapsi uskaltautuu vähitellen hymyilemään.

Samalla tavoin monet aikuiset empivät puhua uskonkäsityksistään avoimesti jonkun sellaisen kanssa, jota he eivät ole tunteneet jo pitkään. He eivät ehkä ymmärrä, miksi joku vieras haluaisi keskustella henkilökohtaisesta asiasta – uskonnosta. Sen vuoksi he antavat muurin nousta itsensä ja niiden välille, jotka puhuvat Luojasta. He jopa kieltäytyvät keskustelemasta siitä, mikä pohjimmiltaan on luontaista ihmisille: halusta palvoa.

Todellisuudessa meidän tulisi olla kiinnostuneita saamaan tietoa Luojastamme, ja siihen voi tarjoutua tilaisuus keskustellessamme toisten kanssa. Tämä johtuu siitä, että Jumala on jo kauan liittynyt avoimeen viestintään. Katsotaanpa miten.

’Kuule ja opi’

Ensimmäisen kerran Jumala kommunikoi ihmisen kanssa puhuessaan Aadamille Eedenin puutarhassa. Mutta kun Aadam ja Eeva olivat tehneet syntiä, he mieluummin kätkeytyivät, kun Jumala kutsui heitä halutessaan keskustella heidän kanssaan edelleen (1. Mooseksen kirja 3:8–13). Raamatussa kerrotaan kuitenkin yksityiskohtaisesti miehistä ja naisista, jotka olivat iloisia siitä, että Jumala kommunikoi heidän kanssaan.

Jumala kertoi Nooalle siitä uhkaavasta tuhosta, joka oli koittamaisillaan hänen aikansa pahalle maailmalle, minkä vuoksi Nooasta tuli ”vanhurskauden saarnaaja” (2. Pietarin kirje 2:5). Toimiessaan Jumalan edustajana oman sukupolvensa edessä Nooa ei ainoastaan osoittanut uskovansa siihen, että Jumala oli kanssakäymisissä ihmisten kanssa, vaan myös julisti julkisesti olevansa Jehovan puolella. Millaista vastakaikua Nooa sai? Valitettavasti useimmat hänen aikalaisensa eivät ”panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois” (Matteus 24:37–39). Meidän onneksemme Nooan seitsemän perheenjäsentä kuitenkin kuuntelivat, noudattivat Jumalan ohjeita ja säilyivät elossa maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta. Kaikki nykyään elävät ihmiset ovat heidän jälkeläisiään.

Myöhemmin Jumala kommunikoi kokonaisen kansan, muinaisen Israelin, kanssa. Hän antoi sille Mooseksen kautta kymmenen käskyä ja noin 600 yhtä sitovaa muuta lakia. Jehova odotti israelilaisten noudattavan niitä kaikkia. Mooses määräsi, että Jumalan lakia oli luettava ääneen seitsemän vuoden välein lehtimajanjuhlan aikana. ”Kokoa kansa”, hän käski, ”miehet, naiset ja lapset sekä muukalaiset, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella.” Mitä tarkoitusta varten? ”Että he kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin pitämään kaikki tämän lain sanat.” Kaikkien piti kuulla ja oppia. Voi vain kuvitella, miten mielellään he ovat keskustelleet kuulemastaan! (5. Mooseksen kirja 31:10–12.)

Runsaat viisisataa vuotta myöhemmin järjesti Juudan kuningas Joosafat ruhtinaat ja leeviläiset kampanjaan, jolla oli määrä elvyttää Jehovan puhdas palvonta. Nämä miehet matkustivat kaikkiin Juudan kaupunkeihin opettamaan asukkaille Jehovan lakeja. Määräämällä, että niistä oli keskusteltava julkisesti, kuningas osoitti olevansa rohkea tosi palvonnan puolesta. Hänen alamaistensa oli puolestaan kuultava ja opittava. (2. Aikakirja 17:1–6, 9.)

Todistaen keskustelemalla

Jumala lähetti oman Poikansa, Jeesuksen, maan päälle palvelemaan Edustajanaan (Johannes 1:14). Kun kolme opetuslasta näki omin silmin Jeesuksen muodon muuttuvan heidän edessään, he kuulivat Jumalan oman äänen julistavan: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt; kuunnelkaa häntä.” (Matteus 17:5.) He tottelivat auliisti.

Samoin Jeesus käski apostoliensa julistaa Jumalan tarkoituksia toisille. Mutta kun hänen maanpäällistä palvelustaan oli jäljellä puolisen vuotta, hän kertoi taivasten Valtakuntaa koskevan saarnaamistyön olevan niin valtava, että tarvittaisiin lisää opetuslapsia. Hän opetti 70:tä seuraajaansa keskustelemaan Jumalan valtakunnasta vieraiden ihmisten kanssa ja lähetti heidät sitten viemään tätä sanomaa julkisesti (Luukas 10:1, 2, 9). Vähän ennen paluutaan taivaaseen Isänsä luokse Jeesus kehotti seuraajiaan puhumaan tästä sanomasta toisille oma-aloitteisesti ja antoi heille jopa käskyn: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Tosi kristityt noudattavat nykyään joka puolella maailmaa tuota käskyä keskustelemalla Jumalan valtakunnan hyvästä uutisesta lähimmäistensä kanssa. Näiden keskustelujen avulla he voivat todistaa Luojaa, Jehovaa, koskevasta totuudesta (Matteus 24:14).

Rauhaisia, rakentavia keskusteluja

Millä tavalla Jeesuksen opetuslasten oli määrä keskustella uskonkäsityksistään toisten kanssa? Heidän ei pitänyt ärsyttää vastustajia eikä kiistellä näiden kanssa. Heidän piti sen sijaan etsiä niitä, jotka kuuntelivat hyvää uutista mielellään, ja esittää sitten raamatulliset todisteet sen tueksi. Jumala tietenkin pani merkille niiden reaktiot, jotka olivat kosketuksissa hänen Poikansa opetuslapsiin, niin kuin Jeesus julisti: ”Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minutkin, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan hänetkin, joka on minut lähettänyt.” (Matteus 10:40.) Kun useimmat Jeesuksen aikalaiset hylkäsivät hänen sanomansa, he torjuivat jyrkästi Jumalan!

”Herran orjan ei tarvitse taistella”, neuvoi kristitty apostoli Paavali. Sen sijaan hänen ”täytyy olla hellävarainen kaikkia kohtaan, pätevä opettamaan, itsensä hillitsevä pahaa kärsiessään, sellainen joka opettaa lempeästi niitä, jotka eivät ole suopeasti suhtautuvia, koska Jumala voi kenties suoda heille katumuksen, joka johtaa täsmälliseen totuuden tuntemukseen”. (2. Timoteukselle 2:24, 25.) Paavalin tapa julistaa hyvää uutista Ateenan asukkaille on hyvä esimerkki. Hän puhui perustelua käyttäen juutalaisten kanssa heidän synagogassaan. Joka päivä torilla hän keskusteli ”niiden kanssa, jotka sattuivat olemaan paikalla”. Vaikka jotkut epäilemättä halusivat vain kuulla jotakin uutta, Paavali puhui suoraan ja ystävällisesti. Hän tarkasteli kuulijoidensa kanssa Jumalan sanomaa, joka sisälsi kehotuksen katua. He reagoivat pitkälti samalla tavoin kuin nykyajan ihmiset. ”Jotkut rupesivat ivaamaan, kun taas toiset sanoivat: ’Me haluamme kuulla sinulta tästä vielä toistekin.’” Paavali ei yrittänyt väkisin jatkaa keskustelua. Saarnattuaan sanomansa hän ”lähti heidän keskeltään”. (Apostolien teot 17:16–34.)

Myöhemmin Paavali kertoi Efesoksen kristillisen seurakunnan vanhimmille, että hän ’ei ollut pidättynyt kertomasta mitään siitä, mikä oli hyödyllistä, eikä opettamasta julkisesti ja talosta taloon’. Lisäksi hän oli ’todistanut perusteellisesti sekä juutalaisille että kreikkalaisille katumuksesta Jumalaa kohtaan ja uskosta Herraan Jeesukseen’. (Apostolien teot 20:20, 21.)

Nämä raamatulliset esimerkit kertovat, miten Jumalan uskolliset palvelijat keskustelivat uskonnosta Raamatun aikoina. Jehovan todistajatkin keskustelevat nykyään tottelevaisesti uskonnosta lähimmäistensä kanssa.

Hedelmällisiä keskusteluja

’Kuulkaa Jumalan sanaa.’ ’Kuunnelkaa hänen käskyjään.’ Miten monta kertaa tällaiset kehotukset esiintyvätkään Raamatussa! Voit vastata näihin Raamatun käskyihin, kun Jehovan todistajat puhuvat kanssasi seuraavan kerran. Kuuntele sitä Raamatun sanomaa, jonka he tuovat sinulle. Se ei ole poliittinen vaan puoltaa Jumalan taivaallista hallitusta, hänen Valtakuntaansa. Sen avulla Jumala poistaa nykyisten konfliktien syyt. (Daniel 2:44.) Sen jälkeen tämä taivaasta käsin toimiva Jumalan hallinto saa aikaan sen, että koko maapallo muutetaan Eedenin puutarhan kaltaiseksi paratiisiksi.

Muuan entinen etsivä kieltäytyi toistuvasti kuuntelemasta, kun Jehovan todistajat puhuivat hänelle Raamatusta. Mutta nähdessään rikollisuuden kasvavan hän luopui elämää koskevista harhakuvitelmistaan. Niinpä hän sanoi seuraavalle luokseen tulleelle todistajalle, että hän tutkisi todisteita Raamatun sanoman puolesta. He alkoivat keskustella asiasta säännöllisesti. Vaikka poliisi muutti useita kertoja, todistajat etsivät hänet mielellään aina uudelleen voidakseen jatkaa keskusteluja. Lopulta poliisi myönsi: ”Etsimäni todisteet olivat koko ajan Pyhässä Raamatussa. Elleivät nuo todistajat olisi sinnikkäästi puhuneet minulle, olisin yhä maailmassa ihmettelemässä, mistä elämässä oikein on kysymys. Olen todellakin oppinut totuuden, ja aion käyttää loppuelämäni löytääkseni muita, jotka etsivät Jumalaa niin kuin minä tein.”

Kiinnostuneet kuulijat haluavat vilpittömästi tietää enemmän. He odottavat aiheellisesti perusteita esitetyille uskonkäsityksille (1. Pietarin kirje 3:15). Aivan kuten pieni lapsi pommittaa vanhempiaan kysymyksillä ja odottaa niihin vastausta, sinullakin on oikeus odottaa todistajien antavan vankkoja vastauksia. Voit olla varma, että he tulevat mielellään uudelleen keskustelemaan kanssasi Raamatun sanomasta lisää.

Ehkä jo tiedät jotakin Raamatusta. Saatat ymmärtää, että se, mitä Jumala odottaa sinulta, merkitsee muutoksia elämäntapaasi. Älä epäröi ottaa asioista selkoa sen takia, että pelkäät Jumalan vaatimusten maksavan sinulle liikaa. Ne tuovat vain todellista onnellisuutta. Ymmärrät tämän edistyessäsi askel kerrallaan.

Pohdi ensin, kuka Jehova on, mitä hän odottaa sinulta ja mitä hän tarjoaa. Pyydä todistajia näyttämään, mitä Raamattu sanoo tästä. Tarkista heidän sanansa omasta Raamatustasi. Oppiessasi miten järkeviä todistajat ovat siinä, minkä he esittävät totuutena uskonnosta, haluat epäilemättä kaivautua vielä moniin muihin hyviin asioihin, joita he voivat sinulle osoittaa Raamatusta. (Sananlaskut 27:17.)

Olet tervetullut tarkkailemaan todistajia heidän paikalliseen kokouspaikkaansa, valtakunnansaliin. Siellä Jumalan sanaa tarkastellaan hyödyllisellä tavalla. Huomaat, miten mielellään läsnäolijat puhuvat keskenään Jumalan tarkoituksista. Anna näiden todistajien auttaa sinua oppimaan totuus Jumalan meitä nykyään koskevasta tahdosta. Vastaa Jumalan kutsuun keskustella tosi palvonnasta, niin saat osaksesi hänen hyväksymyksensä, jopa ikuisen elämän paratiisissa. (Malakia 3:16; Johannes 17:3.)

[Kuva s. 5]

Nooa puhui avoimesti Jumalan tarkoituksesta

[Kuvat s. 7]

Jehovan todistajat opettavat ihmisille Raamatun totuuksia, kuten Paavali teki muinaisessa Ateenassa