Jatka hengellistä edistymistä!

Kastepäivämme on päivä, jota meidän tulisi aina muistella arvostavin tuntein. Onhan se päivä, jona ilmoitamme julkisesti vihkiytyneemme palvelemaan Jumalaa.

MONILTA ihmisiltä tämän vaiheen saavuttaminen vaatii valtavaa ponnistelua – he ovat jättäneet piintyneitä pahoja tapoja, irrottautuneet huonohenkisestä seurasta ja muuttaneet lujaan iskostuneita ajattelu- ja käytösmalleja.

Vaikka kaste on onnellinen ja merkittävä tapahtuma kristityn elämässä, se on kuitenkin vasta alku. Apostoli Paavali sanoi Juudean kastetuille kristityille: ”Nyt kun olemme jättäneet Kristusta koskevan alkeisopin, pyrkikäämme kypsyyteen.” (Heprealaisille 6:1.) Kaikkien kristittyjen täytyy tosiaan päästä ”ykseyteen uskossa ja Jumalan Pojan täsmällisessä tuntemuksessa, täysikasvuisen miehen tasolle, sen mitan määrään, joka kuuluu Kristuksen täyteyteen” (Efesolaisille 4:13). Vain kun edistymme kypsyyteen asti, voimme olla todella ”vakaantuneita uskossa” (Kolossalaisille 2:7).

Kristilliseen seurakuntaan on muutamina viime vuosina tullut satojatuhansia vastavihkiytyneitä palvojia. Ehkä sinä olet yksi heistä. Et varmaan halua jäädä hengelliseksi lapseksi sen enempää kuin veljesi ensimmäisellä vuosisadallakaan. Haluat kasvaa, edistyä! Mutta miten? Ja millä alueilla voit edistyä?

Edistymistä henkilökohtaisen tutkimisen avulla

Paavali sanoi Filippin kristityille: ”Sitä rukoilen jatkuvasti, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi täsmällisen tiedon ja täyden tarkkanäköisyyden ohella.” (Filippiläisille 1:9.) Kasvaminen ”täsmällisessä tiedossa” on ratkaisevan tärkeää hengelliselle edistymiselle. ’Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemuksen hankkiminen’ on jatkuva prosessi, ei jotain sellaista, mikä päättyy kasteeseen (Johannes 17:3).

Eräs kristitty sisar, jota sanomme Alexandraksi, oivalsi tämän kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän oli käynyt kasteella 16-vuotiaana. Hän oli kasvanut totuudessa ja oli aina käynyt kristillisissä kokouksissa ja osallistunut saarnaamistyöhön säännöllisesti. Hän kirjoittaa: ”Muutamina viime kuukausina tajusin, että jotain oli pahasti vialla. Päätin tutkia itseäni ehdottoman rehellisesti ja kysyä, mitä ajattelin totuudesta ja miksi olen siinä edelleen.” Mitä hän havaitsi? Hän jatkaa: ”Huomasin, että ne syyt, joiden vuoksi olin totuudessa, herättivät minussa levottomuutta. Muistin, että varttuessani korostettiin kokouksia ja kenttäpalvelusta. Aivan kuin henkilökohtainen tutkiminen ja rukoileminen tulisivat tavaksi noin vain itsestään. Mutta kun erittelin tilannettani, tajusin, että näin ei ollut käynyt.”

Apostoli Paavali kehottaa: ”Missä määrin olemmekin edistyneet, vaeltakaamme jatkuvasti järjestystä noudattaen tähän samaan totunnaiseen tapaan.” (Filippiläisille 3:16.) Totunnainen tapa voi vakiinnuttaa eteenpäinmenon. Ennen kastettasi sinulla oli epäilemättä viikoittain tapana tutkia Raamattua pätevän opettajan kanssa. Kun arvostuksesi kasvoi, sisällytit tähän tapaan muun muassa valmistautumisen kunkin viikon tutkisteluaineistoon ja siinä mainittujen raamatunkohtien katsomisen Raamatusta. Oletko nyt kastettuna ’vaeltanut jatkuvasti tuohon samaan totunnaiseen tapaan’?

Ellet ole, sinun täytyy ehkä tarkistaa tärkeysjärjestystäsi, ’varmistautua tärkeämmistä asioista’ (Filippiläisille 1:10). Kiireisessä elämässämme ajan varaaminen henkilökohtaiseen Raamatun lukemiseen ja tutkimiseen vaatii itsekuria. Siitä koituva hyöty maksaa kuitenkin vaivan. Ajatellaanpa vielä Alexandran kokemusta. ”Minun täytyy sanoa, että totuudessaoloni on kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana ollut pelkästään kokouksissa ja kenttäpalveluksessa käymistä”, hän myöntää. Mutta hän jatkaa: ”Olen tullut siihen tulokseen, että vaikka ne ovat tärkeitä, ne eivät yksistään voi viedä minua eteenpäin, kun alkaa tulla vaikeuksia. Kaikki tämä on noussut esiin siksi, että henkilökohtaiset tutkimistapani ovat käytännössä olemattomia ja rukoukseni ovat epäsäännöllisiä ja pinnallisia. Nyt ymmärrän, että minun on korjattava ajattelutapaani ja aloitettava merkityksellinen tutkimisohjelma, jotta voin todella oppia tuntemaan Jehovan ja rakastamaan häntä ja arvostamaan, mitä hänen Poikansa on antanut meille.”

Jos sinä tarvitset apua terveellisen henkilökohtaisen tutkimisohjelman käynnistämisessä, seurakuntasi vanhimmat ja muut kypsät kristityt auttavat sinua mielellään. Lisäksi löydät monia hyödyllisiä ehdotuksia kirjoituksista, jotka ilmestyivät Vartiotornissa 1.5.1995, 15.8.1993 ja 15.5.1986.

Välttämätöntä lähestyä Jumalaa

Toinen alue, jolla tulisi pyrkiä edistymään, on suhde Jumalaan. Tähän voi joissakin tapauksissa olla jopa voimakas tarve. Ajatellaanpa Anthonya, joka meni kasteelle nuorena. ”Olin perheemme ensimmäinen lapsi, joka kävi kasteella”, hän kertoo. ”Kasteeni jälkeen äiti halasi minua lämpimästi. En ollut koskaan nähnyt häntä onnellisempana kuin silloin. Tunnelma oli niin iloinen, ja tunsin itseni niin vahvaksi.” Mutta asiaan liittyi muutakin. ”Seurakunnassamme ei ollut melko pitkään aikaan käynyt kasteella kukaan nuori”, Anthony jatkaa. ”Olin siksi hyvin ylpeä itsestäni. Olin ylpeä myös vastauksistani ja puheistani kokouksissa. Ihmisten kiitoksen ja hyväksynnän saamisesta tuli minulle tärkeämpää kuin ylistyksen tuottamisesta Jehovalle. Minulla ei todellisuudessa ollut läheistä suhdetta häneen.”

Anthonyn tavoin jotkut ovat saattaneet vihkiytyä enemmänkin halusta miellyttää toisia kuin halusta miellyttää Jehovaa. Siitä huolimatta Jumala odottaa heidän täyttävän lupauksensa palvella häntä (vrt. Saarnaaja 5:4). Se on heille kuitenkin usein vaikeaa ilman henkilökohtaista kiintymystä Jumalaan. Anthony muistelee: ”Se voimakas ilo, jota olin tuntenut kasteen yhteydessä, oli lyhytikäinen. Ei kulunut vuottakaan, kun lankesin vakavaan väärintekoon ja seurakunnan vanhinten täytyi ojentaa minua. Toistuva väärä käytös johti siihen, että minut erotettiin seurakunnasta. Kuusi vuotta siitä, kun vihkiydyin Jehovalle, minut pidätettiin ja vangittiin murhasta.”

Läheisen suhteen kehittäminen Jehovaan

Olipa oma tilanteesi millainen tahansa, kaikki kristityt voivat vastata Raamatun kehotukseen: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaakobin kirje 4:8.) Sait epäilemättä verrattain läheisen suhteen Jumalaan, kun alun alkaen tutkit Raamattua. Opit, että Jumala ei ole se abstrakti jumaluus, jota kristikunta palvoo, vaan persoona, jolla on nimi, Jehova. Opit myös, että hänellä on puoleensavetäviä ominaisuuksia, että hän on ”armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa” (2. Mooseksen kirja 34:6).

Mutta voidaksesi elää Jumalan palvelukseen vihkiytymisesi mukaisesti sinun täytyy päästä vielä lähemmäksi häntä! Millä tavalla? Psalmista rukoili: ”Saata minut tuntemaan omat tiesi, oi Jehova, opeta minulle omat polkusi.” (Psalmit 25:4.) Raamatun ja Seuran julkaisujen henkilökohtainen tutkiminen voi auttaa sinua tuntemaan Jehovan paremmin. Tärkeää on myös säännöllinen, vilpitön rukoileminen. ”Vuodattakaa sydämenne hänen eteensä”, kehottaa psalmista (Psalmit 62:8). Kun näet rukouksiisi vastattavan, niin ymmärrät, että Jumala on henkilökohtaisesti kiinnostunut sinusta. Silloin tunnet olevasi häntä lähempänä.

Myös koettelemukset ja ongelmat tarjoavat tilaisuuden päästä lähemmäksi Jumalaa. Saatat kohdata haasteita ja uskonkoetuksia, esimerkiksi sairautta, paineita koulussa tai työpaikalla tai taloudellisia vaikeuksia. Jopa normaali teokraattinen tapa käydä palveluksessa ja kokouksissa tai tutkia Raamattua lastesi kanssa voi olla sinulle vaikeaa. Älä kohtaa näitä ongelmia yksin! Ano Jumalalta apua, pyydä häneltä opastusta ja ohjausta (Sananlaskut 3:5, 6). Pyydä häneltä hartaasti hänen pyhää henkeään! (Luukas 11:13.) Kun koet Jumalan rakkaudellisen avun, tunnet olevasi entistä lähempänä häntä. Psalmista Daavid sanoi sen näin: ”Maistakaa ja nähkää, että Jehova on hyvä. Onnellinen on se voimakas mies, joka turvautuu häneen.” (Psalmit 34:8.)

Entä Anthony? ”Aloin ajatella aikaa, jolloin minulla oli niin paljon hengellisiä tavoitteita, jotka keskittyivät Jehovan tahdon tekemisen ympärille”, hän muistelee. ”Se oli tuskallista. Mutta kaiken tuskan ja pettymyksen läpi muistin Jehovan rakkauden. Kesti jonkin aikaa ennen kuin pystyin rukoilemaan Jehovaa, mutta minä tein niin; vuodatin hänelle sydämeni ja pyysin hänen anteeksiantoaan. Aloin myös lukea Raamattua ja yllätyin siitä, miten paljon olin unohtanut ja miten vähän olin todella tietänyt Jehovasta.” Anthony ei ole vielä kärsinyt loppuun tuomiota rikoksestaan, mutta hän saa paikallisilta todistajilta apua ja on toipumassa hengellisesti. Hän sanoo kiitollisena: ”Jehovan ja hänen järjestönsä ansiosta olen pystynyt riisumaan pois vanhan persoonallisuuden ja pyrin panemaan uutta ylleni joka päivä. Suhteeni Jehovaan on minulle nyt kaikkein tärkeintä.”

Hengellinen edistyminen palveluksessa

Jeesus Kristus käski seuraajiaan olemaan ”valtakunnan hyvän uutisen” saarnaajia (Matteus 24:14). Suhteellisen uutena hyvän uutisen julistajana sinulla saattaa olla niukalti kenttäpalveluskokemusta. Miten sitten voisit edistyä ’suorittaaksesi palveluksesi täydelleen’? (2. Timoteukselle 4:5.)

Voit esimerkiksi kehittää myönteistä asennetta. Opettele suhtautumaan saarnaamistyöhön ”aarteena”, etuoikeutena (2. Korinttilaisille 4:7). Se tarjoaa tilaisuuden ilmaista Jehovalle rakkautemme, uskollisuutemme ja nuhteettomuutemme. Se antaa meille myös mahdollisuuden näyttää, että olemme kiinnostuneita lähimmäisestämme. Aikansa ja voimiensa antaminen epäitsekkäästi tähän työhön voi tuottaa aitoa onnellisuutta (Apostolien teot 20:35).

Jeesuksella itsellään oli myönteinen näkemys saarnaamistyöstä. Raamatun totuuksista kertominen oli hänelle kuin ”ruokaa” (Johannes 4:34). Hänen vaikuttimensa toisten auttamisessa voidaan siksi tiivistää hänen sanoihinsa ”Minä haluan” (Matteus 8:3). Jeesus tunsi sääliä ihmisiä ja etenkin niitä kohtaan, joita Saatanan maailma oli ’kiusannut ja sysinyt’ (Matteus 9:35, 36). ’Haluatko’ sinäkin auttaa niitä, jotka ovat hengellisessä pimeydessä ja jotka tarvitsevat Jumalan sanan valaistusta? Silloin tunnet sisäistä pakkoa noudattaa Jeesuksen käskyä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä.” (Matteus 28:19.) Haluat tosiaan osallistua tähän työhön siinä määrin kuin terveytesi ja olosuhteesi suinkin sallivat.

Toinen edistymisen avain on osallistuminen palvelukseen säännöllisesti – joka viikko, mikäli mahdollista. Se voi vähentää jännitystä ja pelkoa, jotka saattavat pidätellä sellaista, joka saarnaa vain silloin tällöin. Säännöllisyys kenttäpalveluksessa hyödyttää muillakin tavoin. Se lisää arvostustasi totuutta kohtaan, vahvistaa rakkauttasi Jehovaan ja lähimmäiseen sekä auttaa keskittymään Valtakunnan toivoon.

Entä jos nykyiset olosuhteesi rajoittavat suuresti saarnaamistasi? Elleivät muutokset yksinkertaisesti ole mahdollisia, sinua voi lohduttaa tieto siitä, että Jumala on täysin tyytyväinen kaikkeen, mitä voit tehdä, kunhan olet palveluksessasi kokosieluinen (Matteus 13:23). Ehkäpä voit edistyä muulla tavalla, vaikkapa parantamalla saarnaamistaitojasi. Seurakunnan teokraattisessa palveluskoulussa ja palveluskokouksessa annetaan tässä suhteessa paljon erinomaista valmennusta. Mitä pätevämpiä olemme palveluksessa, sitä enemmän tietenkin nautimme siitä ja saamme tuloksia.

On siis selvää, että hengellinen edistyminen ei saa loppua kastepäivään. Apostoli Paavali kirjoitti toivostaan saada kuolematon elämä taivaissa: ”Veljet, en minä vielä katso ottaneeni sitä haltuuni, mutta on yksi asia: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, pyrin kohti päämäärää saadakseni palkinnon: Jumalan kutsun ylös Kristuksen Jeesuksen välityksellä. Olkoon meillä siis, niin monta kuin meitä on kypsää, tämä asenne, ja jos olette jossakin suhteessa mieleltänne taipuvaisia toisaanne, niin Jumala paljastaa teille edellä mainitun asenteen.” (Filippiläisille 3:13–15.)

Kaikkien kristittyjen, olipa heidän toivonsa kuolemattomuus taivaissa tai ikuinen elämä paratiisissa maan päällä, täytyy siis ’kurottautua’ – ikään kuin venyä – päämääränä olevaa elämää kohti! Kasteesi oli hieno alku, mutta vain alku. Pyri edelleen edistymään hengellisesti. ’Tule ymmärryskyvyltä täysikasvuiseksi’ kokousten ja henkilökohtaisen tutkimisen avulla (1. Korinttilaisille 14:20). Omaksu kyky ’käsittää, mikä on totuuden leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys’ (Efesolaisille 3:18). Edistymisesi auttaa sinua sekä ylläpitämään iloa ja onnellisuutta tänä aikana että saamaan varman paikan Jumalan uudessa maailmassa, missä voit hänen taivaallisen Valtakuntansa hallinnon alaisuudessa edistyä ikuisesti!

[Kuva s. 29]

Ajan löytäminen henkilökohtaiseen tutkimiseen vaatii itsekuria

[Kuva s. 31]

Myönteinen asenne voi auttaa meitä saamaan palveluksesta iloa