Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w11 1/1 s. 19
  • Tiesitkö?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Tiesitkö?
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2011
  • Samankaltaista aineistoa
  • Vesisäiliö
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Lähde
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Missä he asuivat?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2010
  • Talo, huone
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2011
w11 1/1 s. 19

Tiesitkö?

Mitä muinaiset israelilaiset tekivät varmistaakseen vedensaannin pitkänä kuivana kautena?

▪ Lokakuusta huhtikuuhun Israelissa sataa, ja toisinaan vettä virtaa vuolaasti purolaaksoissa. Kesällä useimmat näistä ”joista” kuitenkin kuivuvat eikä sadetta ehkä saada moneen kuukauteen. Miten Raamatun aikoina turvattiin riittävä vedensaanti?

Ongelma ratkaistiin hakkaamalla mäenrinteisiin kanavia, joita myöten sadevedet kulkeutuivat talvisin vesisäiliöihin, maanalaisiin onkaloihin. Kattotasanteissa oli riittävä kallistus, niin että sadevesi pääsi valumaan näihin säiliöihin. Monilla perheillä oli oma säiliönsä, josta he ammensivat vettä sammuttaakseen janonsa. (2. Kuninkaiden kirja 18:31; Jeremia 6:7.)

Israelilaiset käyttivät hyväkseen myös lähteitä. Ylängöllä sadevedet suodattuivat maahan, kunnes ne saavuttivat läpäisemättömän kallioperän, ja virtasivat sitten sitä pitkin, kunnes tulivat taas näkyviin lähteinä. Kylät rakennettiin usein lähteen (hepreaksi en) tuntumaan, mikä käy ilmi sellaisista paikannimistä kuin En-Semes, En-Rogel ja En-Gedi (Joosua 15:7, 62). Jerusalemissa kallioon louhittiin kanava, jota pitkin kaupunkiin johdettiin vettä lähteestä (2. Kuninkaiden kirja 20:20).

Jos lähteitä ei ollut, pohjavettä saatiin kaivamalla kaivo (hepreaksi beʼerʹ ), kuten tehtiin esimerkiksi Beersebassa (1. Mooseksen kirja 26:32, 33). Kirjoittaja André Chouraqui huomauttaa, että israelilaisten ”tekniset ratkaisut herättävät ihailua vielä nykyäänkin”.

Millaisessa talossa Abram (Abraham) ehkä asui?

▪ Abram asui vaimonsa kanssa vauraassa kaldealaisessa Urin kaupungissa. Jumalan ohjauksessa he kuitenkin lähtivät tuosta kaupungista ja ryhtyivät asumaan teltoissa. (1. Mooseksen kirja 11:31; 13:12.) Millaisia uhrauksia tuo muutos on voinut vaatia heiltä?

Leonard Woolley teki vuosina 1922–34 kaivauksia Urissa nykyisen Irakin alueella. Hänen löytämistään rakennuksista 73 oli tehty tiilestä. Monissa näissä taloissa huoneet oli sijoitettu kivetyn sisäpihan ympärille. Piha vietti hieman keskikohtaan, mistä jätevedet valuivat pois viemäriin. Suuremmissa taloissa vierashuoneissa oli oma käymälä. Muita pohjakerroksen huoneita olivat keittiöt tulisijoineen sekä orjien nukkumatilat. Isäntäväki asui yläkerrassa, jonne pääsi portaita pitkin. Portaat johtivat puiselle parvekkeelle, joka kiersi sisäpihaa ja josta pääsi yläkerran huoneisiin.

”Talo, jossa on kivetty piha, siistit, valkoiseksi kalkitut seinät, oma viemäröintijärjestelmä, – – kymmenkunta huonetta tai enemmänkin, kertoo todella korkeasta elintasosta”, kirjoitti Woolley. ”Ja näissä taloissa asui – – keskiluokkaan kuuluvia, kauppiaita, kirjureita ja niin edelleen.”

[Kuva s. 19]

Vesisäiliö Horvot Mezadassa Israelissa

[Lähdemerkintä]

© Masada National Park, Israel Nature and Parks Authority

[Kuva s. 19]

Piirros Abrahamin aikaisesta talosta

[Lähdemerkintä]

© Piirros: A. S. Whitburn

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa