Puhu jatkuvasti sanaa

¹ ”Me emme voi lakata puhumasta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” Näillä rohkeilla sanoilla apostolit Pietari ja Johannes esittivät asenteensa oikeusistuimelle, joka vaati heitä lopettamaan puhumisen Jeesuksesta. Saatana haluaisi hyvän uutisen kertomisen loppuvan, mutta kristityillä on velvollisuus puhua jatkuvasti Jumalan sanaa. Siksi apostolit kieltäytyivät lopettamasta. He rukoilivat hartaasti: ”Jehova, ota huomioon heidän uhkauksensa ja suo orjiesi puhua jatkuvasti sanaasi täysin rohkeasti.” Jehova tuki heitä puhumisessa. – Apt. 4:20, 29, 31.

² Ensimmäisen vuosisadan kristityt tulivat evankelioimistyötään suorittaessaan taitaviksi puhumaan toisille. He keskustelivat Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä noudattaen ihmisten kanssa julkisilla paikoilla samoin kuin heidän kodeissaan levittääkseen hyvää uutista. (Apt., luvut 3, 10, 17) Muistatko, miten evankelista Filippus aloitti keskustelun etiopialaisen eunukin kanssa kysymällä: ”Ymmärrätkö todella mitä luet?” (Apt. 8:30) Tämä johti siihen, että etiopialainen hyväksyi Jeesuksen Messiaaksi. Miten suurenmoista työtä tehtiinkään tehokkaitten keskustelujen välityksellä! Vaikka heillä ei ollut kirjoja eikä lehtiä niin kuin meillä nyt, niin hyvä uutinen levitettiin Jehovan hengen avulla Rooman valtakunnan kaikkiin osiin. Varhaiskristityt viittasivat Jumalan Sanaan ja lainasivat usein suoraan siitä puhuessaan ihmisten kanssa totuudesta.

KESKUSTELUT TUNNUSOMAISIA MEILLE

³ Miten on meidän laitamme nykyään? Viritämmekö sekä kenttäpalveluksessa että muina sopivina aikoina tehokkaita keskusteluja totuudesta ihmisten kanssa? Ovatko jotkut taipuvaisia pitämään meitä vain kirjallisuuden levittäjinä? Jos noudatamme Jeesuksen ja varhaisten opetuslasten mallia, niin eikö meidät pitäisi tuntea opettajina ja evankelistoina? Meidät pitäisi tuntea sellaisina, joilla on toivon ja lohdun sanoma, sellaisina, jotka ovat auliita jakamaan tietoa kiinnostavan ja tehokkaan keskustelun välityksellä. Joissakin maissa Jehovan kansaan kuuluvilla ei ole lainkaan julkaisuja levitettävänä; mutta he käyttävät Raamattua ja puhuvat toisille, usein yleisillä paikoilla. Ja työ menee eteenpäin.

⁴ Vaikka monet julistajat ovat taitavia aloittamaan keskusteluja raamatullisista aiheista, niin toiset arvostaisivat ehdotuksia, jotka auttaisivat heitä parantamaan kykyään siinä. Todella tehokkaaksi tuleminen vaatii harjoittelua ja kokemusta, mutta nämä muutamat ehdotukset voivat osoittautua hyödyllisiksi.

⁵ Meidän tulisi olla aidosti kiinnostuneita ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Emmekö juuri siksi levitä hyvää uutista? Me haluamme auttaa toisia oppimaan totuuden, niin että he voivat palvoa Jehovaa ja iloita hänen Sanastaan löytyvistä siunatuista lupauksista. (Room. 10:13–15) Heijastavatko asenteesi, äänensävysi, kasvonilmeesi ja sanasi aitoa ystävällisyyttä ja kiinnostusta puhuteltavaa kohtaan? Se on tehokkaan keskustelun avain.

⁶ On myös hyödyllistä ottaa huomioon ihmisten tavat tai se, mistä paikallinen väestö on erikoisesti kiinnostunut. Silloin voit Paavalin tavoin sisällyttää ne tahdikkaasti keskusteluusi. (Apt. 17:22, 23, 28) Pane merkille paikalliset tapahtumat, joista ilmoitetaan sanomalehdessä tai radiossa. Tuoreet uutiset saavat keskusteluja tehokkaasti käyntiin, sillä ihmiset ajattelevat niitä ja heillä voi olla niistä mielipiteitä, joita he auliisti esittävät. On myös hyödyllistä opetella tekemään tahdikkaasti mielipiteitä koskevia kysymyksiä sen selville saamiseksi, mitä henkilö ajattelee tai mistä hän on kiinnostunut, mutta varoen tekemästä hämmentäviä kysymyksiä. Kun keskustelu sitten on päässyt vauhtiin, ei ole vaikeata johtaa sitä hyvään uutiseen.

KYSYMYKSET VOIVAT VIRITTÄÄ KESKUSTELUJA

⁷ Millaisia kysymyksiä voitaisiin käyttää keskustelun virittämiseksi? On otettava huomioon, millaisen ihmisen kanssa puhumme ja millaisella alueella työskentelemme. Seuraavassa on muutamia kysymyksiä, joita jotkut ovat käyttäneet menestyksellisesti kentällä:

Uskotteko, että ihmisen kirjoittama kirja voisi kaikesta huolimatta olla Jumalan sanoma ihmiskunnalle?

Mitä ajattelette elämämme alkuperästä? Onko se ihmistä korkeammasta lähteestä ja sellaiselta, jolle me olemme tilivelvollisia?

Minkä ajattelette olevan suurin ihmiskunnan edessä olevista ongelmista?

Ajattelisitteko, että meidän olisi mahdollista saada paras mahdollinen nautinto elämästä nykyään ja varma tulevaisuuden toivo ilman Tekijämme (tai elämän lähteen) täsmällistä tuntemusta?

Tuntuuko teistä, että uskonto on todellinen vanhurskauteen ohjaava voima nykyajan ihmisten elämässä?

Onko nykyajan yhteiskunnan moraalin luhistumisella mielestänne yhteyttä siihen, että kouluissa ja yliopistoissa opetetaan kehitysoppia?

⁸ Voit käyttää tehokkaasti näitä tai mitä tahansa muita hyviä kysymyksiä ja huomautuksia, jotka tuovat tuloksia keskustelun herättämisessä. Mutta muista kysymyksen valitsemisen lisäksi miettiä muutamia kiinnostavia tosiseikkoja aiheesta ja pari kolme siihen liittyvää raamatunkohtaa. Se on tarpeellista keskustelun saamiseksi jatkumaan. Voit löytää moniin aiheisiin liittyviä raamatunkohtia ”Varmistautukaa kaikesta” -kirjasta.

⁹ Muista, että keskustelu on ’kaksisuuntainen katu’. Meidän täytyy olla myös hyviä kuuntelijoita. Jos kysymme puhuteltavan käsitystä, niin onhan meillä toki velvollisuus kuunnella hänen mielipidettään? Jos kuuntelemme, niin saamme enemmän tietoa hänen ajatuksistaan ja voimme käyttää sitä pohjana voidaksemme vedota puhuteltavaan.

¹⁰ Mitä meidän tulisi tehdä, jos puhuteltava tunnistaa meidät yhdeksi Jehovan todistajista ja sanoo heti, että hän ei halua mitään kirjallisuutta? Kenties puhuteltava luulee, että ainoa tavoitteemme on jättää lehtiä tai kirjoja ihmisille. Koeta tahdikkaasti aloittaa kiinnostava keskustelu ja siten kylvää joitakin totuuden siemeniä. Yritä antaa puhuteltavan mietittäväksi jokin raamatullinen totuus. Ehkä voit jättää hänet paljon parempaan mielentilaan seuraavaa käyntiä silmällä pitäen. Kirjallisuutta voidaan käyttää myöhemmin.

¹¹ Kokeilepa sitä. Ala heti panna vireille keskusteluja ihmisten kanssa, joita tapaat talosta-taloon-työssä ja muissa paikoissa. Joidenkin rohkaisevien sanojen esittäminen ihmisten pohdittavaksi rohkaisee myös sinua. Ja kun päivän päätyttyä muistelet aikaansaannoksiasi, niin jos olet tuon päivän kuluessa kertonut hyvää uutista jollekulle, voit tuntea todellista tyytyväisyyttä ja mielihyvää. – Kol. 1:5, 6.