Auttavan käden ojentaminen heille
1 Monet meistä muistavat elävästi aikoja, jolloin ystävät tai perheenjäsenet ojensivat meille auttavan kätensä. Me arvostamme sitä, mitä he tekivät, kun tarvitsimme apua. Auttavan käden ojentaminen kristityille veljillemme on velvollisuus, joka meitä voidaan pyytää täyttämään. – 3. Joh. 5–8.
2 Oli ilahduttavaa saada tammikuussa tietää, että toimettomaksi tulleiden auttamiseksi ryhdytään yhteisponnisteluihin. Vartiotornissa on myöhemmin tähän liittyvä kirjoitus aiheesta ’Palatkaa sielunne paimenen luo’. Toivomme, että sen lukeminen aikanaan yhdessä toimettomien henkilöiden kanssa on heille avuksi. Yhteistoiminnassa palvelusvalvojan ohjauksen kanssa sinua voidaan pyytää johtamaan säännöllistä tutkistelua sellaisille henkilöille. Mutta miten meidän tulisi menetellä johtaessamme näitä tutkisteluja?
TUTKISTELUN TARKOITUS
3 Pääasiallinen tarkoituksemme johdettaessa raamatuntutkistelua toimettomalle henkilölle on auttaa häntä saamaan takaisin hengellinen voimansa. Me haluamme auttaa häntä ymmärtämään, että Jehova on rakkaudellisesta kiinnostuksesta häntä kohtaan järjestänyt tällaista ylimääräistä apua järjestönsä välityksellä. Pysyviä tuloksia voidaan saada vain, jos henkilön suhde Jehovaan saadaan vahvistumaan. Jos tässä onnistutaan, se ilmenee siten, että hän alkaa jälleen arvostaa Jehovan järjestöä.
4 Henkilöt, joiden kanssa tutkimme tämän erityisen ohjelman puitteissa, ovat sellaisia, jotka ovat kastettuja Jehovan todistajia. Useimmissa tapauksissa tutkistelua ei johdeta Totuus-kirjasta. He todennäköisesti tuntevat Raamatun perustotuudet.
5 Vanhimmat keskustelevat kanssasi siitä, mitä julkaisua olisi parasta käyttää sen henkilön auttamiseksi, jota sinua on pyydetty auttamaan. Saattaa olla tarpeellista kasvattaa hänen arvostustaan Jehovan järjestöä kohtaan. Vanhimmat saattavat suositella käytettäväksi jotakin uutta kirjaa, joka antaisi sellaista tarvittavaa apua ja rohkaisua.
TUTKISTELUN JOHTAMINEN
6 Voit epäilemättä muistaa, kun johdit aivan ensimmäistä raamatuntutkisteluasi. Havaitsit tarpeelliseksi valmistautua siihen hyvin. Huolimatta siitä, kuinka monta kertaa olet johtanut tutkistelua sen jälkeen, tiedät johtavasi tutkistelua paremmin, jos valmistaudut perusteellisesti etukäteen. (Sananl. 25:11) Tämä on totta varsinkin toimettomille veljille ja sisarille johdettavien tutkistelujen suhteen. Paavali kehotti palvelustoveriaan Tiitusta muistuttamaan jatkuvasti kristittyjä ”olemaan valmiit kaikkeen hyvään työhön”. (Tiit. 3:1) Tämä merkitsee, että olemme valmistautuneet sekä mieleltämme että itse tutkistelun johtamisen suhteen huolehtiaksemme sellaisesta tehtävästä.
7 Kysymykset ovat hyvin hyödyllisiä tehokkaassa opettamisessa, kuten Jeesus Kristus usein osoitti. (Luuk. 10:36) Kun käytämme painettuja kysymyksiä, me haluamme opettaa emmekä siksi tyydy vastauksiin, jotka vain luetaan julkaisusta. Voi olla sopivaa tehdä lisäkysymyksiä ajattelun herättämiseksi ja pyytää henkilöä ilmaisemaan ajatukset omin sanoin. Johdattelevat tai näkemystä koskevat kysymykset ovat hyvin tehokkaita tässä.
8 Mikä siunaus onkaan nähdä, että joitakuita toimettomaksi tulleita veljiä voidaan todella auttaa näiden raamatuntutkistelujen avulla, ja nähdä jälleen heidän liittyvän kanssamme levittämään Valtakunnan sanomaa laajalle! Me iloitsemme heidän hengellisestä edistymisestään, varsinkin kun olemme voineet auttaa henkilökohtaisesti. Olkoon meillä sellainen tunne kuin miehellä, joka etsi eksynyttä lammasta. ”Ja jos hän sattuu löytämään sen”, sanoi Jeesus, ”totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä, jotka eivät ole eksyneet.” – Matt. 18:12–14.