MATTEUS
3. luvun tutkimisviitteet
Johannes: Suomalainen vastine heprealaiselle nimelle Jehohanan eli Johanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’.
Kastaja: Tai ”Upottaja”. Tämä oli ilmeisesti eräänlainen lisänimi, joka osoitti, että Johannekselle oli tunnusomaista kastaa ihmisiä upottamalla heidät hetkeksi veteen. Juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsi kirjoituksissaan ”Johanneksen, joka oli lisänimeltään Kastaja”.
saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.
Juudean erämaassa: Juudean vuoriston karut, pääosin asumattomat itärinteet. Ne laskeutuvat Jordanin ja Kuolleenmeren länsirannalle, niin että korkeuseroa tulee noin 1 200 m. Johannes aloitti palveluksensa tässä erämaassa Kuolleenmeren pohjoispuolisella seudulla.
Katukaa: Tässä käytetty kreikan sana voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”muuttaa mieltään”, ts. muuttaa ajattelutapaansa, asennettaan tai tarkoitustaan. Tässä tekstiyhteydessä katuminen liittyy ihmisen suhteeseen Jumalaan. (Ks. Mt 3:8, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)
taivaan valtakunta: Ilmaus esiintyy Raamatussa vain Matteuksen evankeliumissa, jossa se on noin 30 kertaa. Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa käytetään rinnakkaisilmausta ”Jumalan valtakunta”. Tämä osoittaa, että ”Jumalan valtakunta” on henkitaivaassa ja hallitsee sieltä käsin. (Da 2:44; Mt 21:43; Mr 1:15; Lu 4:43; 2Ti 4:18.)
valtakunta: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana basileía. Se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. Tämä kreikan sana esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 162 kohdassa. Niistä 55 on Matteuksen evankeliumissa, jossa tällä sanalla tarkoitetaan useimmiten Jumalan taivaallista hallintoa. Matteus käyttää sanaa niin usein, että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa Valtakunnan evankeliumiksi. (Ks. sanasto, ”Jumalan valtakunta”.)
on tullut lähelle: Tarkoittaa sitä, että taivaallisen valtakunnan tuleva hallitsija ilmaantuisi pian.
Jehovalle: Tässä Jes 40:3:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.) Matteus yhdistää tämän ennustuksen siihen, mitä Johannes Kastaja teki valmistaessaan tietä Jeesukselle, Jumalan edustajalle. Johanneksen evankeliumissa Johannes Kastaja yhdistää tämän ennustuksen itseensä (Joh 1:23).
Tehkää tiet hänelle suoriksi: Voi viitata siihen, että muinaisilla hallitsijoilla oli tapana lähettää edellään miehiä raivaamaan tietä kuninkaan vaunuille. He siirsivät sivuun suuria kiviä ja jopa rakensivat pengerteitä ja tasoittivat kukkuloita.
päällään kamelinkarvavaate: Johanneksen käyttämä kamelinkarvasta kudottu vaate ja nahkavyö muistuttivat profeetta Elian asua (2Ku 1:8; Joh 1:21).
heinäsirkat: Tai ”kulkusirkat”. Nämä runsaasti proteiinia sisältävät hyönteiset olivat Mooseksen lain mukaan puhtaita eläimiä, joita sai syödä. (3Mo 11:21, 22.)
luonnonhunaja: Ts. hunaja, jota saatiin erämaassa olevista villimehiläisten pesistä, ei ihmisten hoitamista mehiläispesistä. Ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että erämaassa asuvat ihmiset söivät heinäsirkkoja ja luonnonhunajaa.
kastoi: Tai ”kastoi upottamalla”. (Ks. Mt 3:11, tutkimisviite.)
tunnustivat avoimesti syntinsä: Ihmiset tunnustivat julkisesti ja avoimesti syntinsä, joita he olivat tehneet lakiliittoa vastaan.
fariseusten: Ks. sanasto.
saddukeusten: Ks. sanasto.
Te kyykäärmeiden jälkeläiset: Fariseukset ja saddukeukset olivat kuin kyykäärmeiden jälkeläisiä, koska he olivat pahoja ja heidän hengellisesti tuhoisa vaikutuksensa oli kuin myrkkyä pahaa aavistamattomille ihmisille.
Tuottakaa sen vuoksi hedelmää, joka osoittaa, että olette katuneet: Tai ”Osoittakaa sen vuoksi teoillanne, että olette katuneet”. ”Hedelmällä” tarkoitetaan tekoja ja muita todisteita, jotka osoittaisivat, että Johannesta kuuntelevien ihmisten mieli tai asenne olisi muuttunut. (Lu 3:8; Ap 26:20; ks. Mt 3:2, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)
kastan teidät: Tai ”kastan teidät upottamalla”. Kreikan sana baptízō merkitsee ’kastaa’, ’upottaa’. Muualta Raamatusta käy ilmi, että kasteessa ihminen upotetaan hetkeksi kokonaan veden alle. Kerran Johannes kastoi ihmisiä eräässä paikassa Jordaninlaaksossa lähellä Salimia, ”koska siellä oli paljon vettä” (Joh 3:23). Kun Filippos kastoi etiopialaisen eunukin, he molemmat ”menivät alas veteen” (Ap 8:38). Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään 2Ku 5:14:ssä, jossa kerrotaan, että Naaman ”kastautui Jordanissa seitsemän kertaa”.
olette katuneet: Kirjaim. ”olette muuttaneet mieltänne”. (Ks. Mt 3:2, 8, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)
voimakkaampi: Tai ”huomattavampi”. Tarkoittaa sellaista, jolla on enemmän valtaa.
sandaaleja: Jonkun toisen sandaalien riisumista ja kantamista tai niiden hihnojen avaamista (Mr 1:7; Lu 3:16; Joh 1:27) pidettiin halpa-arvoisena tehtävänä, jonka yleensä hoiti orja.
kastaa – – pyhällä hengellä ja tulella: Tarkoittaa pyhällä hengellä voitelemista ja tulella tuhoamista. Kastaminen pyhällä hengellä alkoi vuoden 33 helluntaina. Kastaminen tulella tapahtui vuonna 70, kun Rooman armeija tuhosi Jerusalemin ja poltti sen temppelin.
viskuulapionsa: Työkalu, joka oli tehty luultavasti puusta ja jolla heitettiin puitua viljaa ilmaan niin että tuuli puhalsi pois oljet ja akanat.
puimatantereensa: Ks. sanasto, ”Puiminen, puimatanner”.
akanat: Akana on ohran, vehnän ja muiden viljakasvien jyviä ympäröivä ohut suomu eli suojakerros. Akanat yleensä koottiin yhteen ja poltettiin, jotta ne eivät olisi lentäneet tuulen mukana viljakasoihin ja pilanneet niitä. Johannes kuvaa viljan viskaamisen avulla sitä, miten Messias erottelisi kuvaannollisen vehnän akanoista.
tulella, jota ei voi sammuttaa: Ilmaus osoittaa, että juutalainen aikakausi tulisi loppuunsa, kun Jerusalem ja sen temppeli tuhottaisiin täysin.
toteuttaa kaiken, mikä on oikein: Tai ”toteuttaa kaiken, mikä on vanhurskasta”. Jeesus ei mennyt kasteelle katumuksen vertauskuvaksi, sillä hän ei koskaan tehnyt syntiä eikä rikkonut oikeaa ja väärää koskevia Jumalan lakeja. Hänen kasteensa ei myöskään ollut vihkiytymisen vertauskuva, sillä hän kuului jo Jumalalle vihkiytyneeseen kansaan. Jeesuksen kaste kuvasi sitä, että hän tarjoutui tekemään Jehovan vanhurskaan tahdon Messiaana. Tähän sisältyi se, että hän antoi elämänsä lunastusuhriksi. Jeesus toimi häntä koskevan ennustuksen mukaisesti, joka on Ps 40:7, 8:ssa ja jota selitetään Hpr 10:5–9:ssä. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
taivas: Voi tarkoittaa fyysistä taivasta tai henkitaivasta.
taivas aukeni: Jumala sai ilmeisesti aikaan sen, että taivaalliset asiat avautuivat Jeesukselle ja hän ymmärsi niitä selvästi. Tähän saattoi hyvinkin sisältyä se, että hän muisti elämänsä taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan.
hän: Viittaa mahd. Johannekseen.
kuin kyyhkynen: Kyyhkysillä oli pyhä käyttötarkoitus ja lisäksi symbolinen merkitys. Niitä uhrattiin uhreina (Mr 11:15; Joh 2:14–16). Ne symboloivat viattomuutta ja puhtautta (Mt 10:16). Kun Nooa päästi arkista vapaaksi kyyhkysen, se toi palatessaan oliivipuun lehden, mikä osoitti, että tulvavedet olivat väistymässä (1Mo 8:11) ja että levon ja rauhan aika oli alkamassa (1Mo 5:29). Jeesuksen kasteen yhteydessä Jehova saattoi siis kohdistaa kyyhkysen avulla huomion Jeesuksen rooliin Messiaana. Puhtaana ja synnittömänä Jumalan Poikana hän uhraisi elämänsä ihmiskunnan puolesta ja loisi näin perustan levon ja rauhan aikakaudelle, joka koittaisi, kun hän hallitsisi kuninkaana. Kasteen yhteydessä Jeesuksen päälle laskeutuva Jumalan henki eli aktiivinen voima saattoi näyttää samalta kuin kyyhkynen, kun se lähestyy pesäänsä siipiään räpyttäen.
hänen: Ts. Jeesuksen.
ääni taivaasta: Ensimmäinen evankeliumeissa mainituista kolmesta tilanteesta, joissa Jehovan kerrotaan puhuneen niin että ihmiset kuulivat sen. (Ks. Mt 17:5; Joh 12:28; tutkimisviitteet.)
Tämä on minun – – Poikani: Jeesus oli henkiolentona Jumalan Poika (Joh 3:16). Kun hän syntyi ihmiseksi, hänestä tuli samanlainen ”Jumalan poika” kuin täydellinen Aadam oli ollut (Lu 1:35; 3:38). Tuntuu kuitenkin järkevältä, että Jumala ei tässä pelkästään kertonut, kuka Jeesus oli. Lausumalla nämä sanat pyhän hengen vuodattamisen yhteydessä Jumala ilmeisesti osoitti, että ihminen Jeesus oli hänen hengestä siinnyt Poikansa, joka oli ”syntynyt uudelleen”, niin että hänellä oli toivo palata taivaalliseen elämään. Hänet voideltiin hengellä Jumalan valitsemaksi kuninkaaksi ja ylimmäiseksi papiksi. (Joh 3:3–6; 6:51; vrt. Lu 1:31–33; Hpr 2:17; 5:1, 4–10; 7:1–3.)
jonka olen hyväksynyt: Tai ”johon olen mieltynyt”, ”josta saan paljon iloa”. Samaa ilmausta käytetään Mt 12:18:ssa. Siinä lainataan Jes 42:1:tä, joka koskee luvattua Messiasta eli Kristusta. Pyhän hengen vuodattaminen ja Jumalan omasta Pojastaan lausumat sanat osoittivat selvästi, että Jeesus oli luvattu Messias. (Ks. Mt 12:18, tutkimisviite.)